Nopeaa reagointia energiahuollossa

“Energiahuollon suuri yhteiskunnallinen merkitys tekee energiasektorista loputtoman mielenkiintoisen. Vaikka olen työskennellyt energiasektorin parissa yli 20 vuotta, aina riittää syvennettävää. Myös varautumistyö on läheistä, sillä olen aiemmin toiminut muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön valmiuspäällikkönä.”

Mitä energiahuoltosektori tekee?

“Energiasektorille kolme tärkeintä asiaa ovat toimitus- ja huoltovarmuus, energian hinta sekä ilmastonäkökohdat eli päästöjen vähentäminen.

Suomen hajautettu ja monipuolinen energiantuotanto on energiahuollon huoltovarmuutemme perusta. Tuontipolttoaineiden varastoinnilla ja varautumis- ja valmiussuunnitelmilla turvaamme energian saannin myös häiriötilanteissa.

Normaaliarjessa energiahuoltosektori varmistaa, että verkot toimivat, on tuotantokapasiteettia ja yhteydet ulkomaisiin energiantoimittajiin. Energiahuoltosektorin alla toimivat Sähkö-, Lämpö-, Kaasu- ja Polttonestepooli varautuvat puolestaan johtamaan ja toteuttamaan energiahuoltoa kriisiaikana. Käytännön varautuminen tapahtuu pitkälti yrityksissä.

Esimerkiksi polttoainehuollossa keskeistä on perinteisesti ollut öljyn varmuus- ja velvoitevarastointi, mikä on Suomen kaltaisessa kylmässä ja pitkien kuljetusmatkojen maassa tärkeää. Siksi varastoimme raakaöljyä ja öljytuotteita yli EU:n ja IEA:n velvoitteiden.

Energiahuoltosektoria johdetaan työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolta käsin, mikä on hyvä: Energiasektori on varsin säännelty toimiala, mikä edellyttää myös poliittista käsittelyä. Lisäksi ministeriön energiaosasto vastaa muun muassa kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelusta.”

Mitkä ovat energiahuoltosektorin isoimmat haasteet?

“Yksi isoimpia haasteitamme on ilmastonmuutos ja hallittu siirtymä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa, että metsiemme ja maittemme sitoma hiilidioksidi olisi määrältään yhtä suuri kuin päästömme.

Energian tuotanto ja varastointi ovat murroksessa ja energiajärjestelmän muutos tapahtuu vauhdilla. Jo nyt 90 prosenttia sähköstämme ja yli 50 prosenttia lämpöenergiastamme tuotetaan päästöttömästi. Kivihiilestä luovutaan viimeistään vuoteen 2029 mennessä. Liikenteessä muutos on kuitenkin hitaampaa.

Kun siirrymme vähähiilisiin energiamuotoihin, pitää ratkaista, miten varastoida uusiutuvaa energiaa. Ainoastaan fossiilisia polttoaineita on voitu varastoida kymmeniksi vuosiksi. Toivoa herättävät muun muassa vedyllä tuotettavat polttoaineet: vety ei ole energialähde, mutta sitä voidaan käyttää energiantuotantoon, siirtoon ja varastointiin.

Myös riippuvuutta ulkomaisesta fossiilienergiasta pitää vähentää luomalla keinoja tuottaa kotimaista puhdasta ja varastoitavaa energiaa. Lisäksi tarvitsemme mallin, jolla saamme energian tarjontaa ja kysyntää joustavammaksi.”

Mitä saavutuksia energiahuoltosektorilla on ollut viime vuosina?

“Suomen tuontienergiasta kolmannes on viime vuosina tullut Venäjältä. Kolme kuukautta Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta niin sähkön, putkikaasun kuin energiahakkeenkin tuonti naapurista oli loppunut. Kesällä tulivat viimeiset erät kivihiiltä ja raakaöljyä. Venäjältä tulee jatkossa enää promille energiastamme, mutta silti energian toimitusvarmuutemme on korkealla tasolla. Tämä kertoo hyvästä varautumisestamme kriiseihin.

Esimerkki nopeasta reagoinnista ja hyvästä yhteistyöstä on kelluvan LNG-kaasuterminaalin saaminen Inkooseen, vaikka se vaati todella nopeaa lupa- ja kaavoitusprosessia. Terminaali on tärkeä energian toimitusvarmuudelle Suomessa ja Virossa. Tähän liittyy myös Viron ja Suomen kaasuverkot yhdistävän Balticconnector-kaasuputken valmistuminen 2020. Ilman sitä olisimme olleet eri neuvotteluasemassa Venäjän suhteen.

Suomen noin 75 sähkönjakeluverkon haasteena ovat aiempaa todennäköisemmät sähköpulatilanteet talvella. Kantaverkkoyhtiö Fingridin ohjaamana kierrätetään tarvittaessa hallitusti 1–2 tunnin katkoksia. Energiansäästökampanjalla pyritään johdonmukaisesti vähentämään tätä riskiä.

Pitkällä aikajänteellä voi sanoa, että myös päätös tuoda öljyä meriteitse Nesteen Naantalin öljynjalostamoon oli aikanaan kaukaa viisas.

On hyvä muistaa, että aina ongelmat eivät ole alun perin energiasektorilla. Esimerkiksi koronapandemia vaati energiahuoltosektorilta ratkaisuja, kun korona-ajan rajoitukset estivät ydinvoimaloiden vuosihuoltojen toteuttamista ja uusien tuulivoimaloiden asennukseen ei meinattu saada työntekijöitä.”

Millaista yhteistyötä sektori tekee muiden toimijoiden kanssa?

“Ennen asioita katsottiin enemmän sektoreittain, mutta eri sektoreiden on toimittava yhteistyössä. Energiahuoltosektori on kaiken keskiössä siinä mielessä, että kaikki kansalaiset ja yritykset ovat energiasta riippuvaisia. Esimerkiksi polttoainehuolto on logistiikkasektorille keskeinen asia, elintarvikehuolto tarvitsee energiaa alkutuotannosta teollisuuteen ja jakeluun. Koko erilaisten tietoverkkojen varassa toimiva yhteiskuntamme on lisääntyvässä määrin sähköstä riippuvainen.

Maailman tasolla ainutlaatuinen huoltovarmuustyömme perustuu avoimuuteen, hyvään yhteistyöhön ja viestintään sektoreiden, alan keskeisten toimijoiden, elinkeinoelämän, viranomaisten ja päättäjien kesken. Jatkuva harjoittelu eri tahojen kesken on olennainen osa tätä yhteistyötä. Siitä esimerkkejä ovat sähkönjakelun häiriöihin varautuminen Jäätyvä- ja Respa-yhteisharjoituksissa. Yksi selvästi lisääntynyt uhka on kyberhäiriöt ja -rikollisuus, joihin on yhdessä varauduttava.

Meillä on kansainvälisesti ottaen hyvin avointa keskustelua valtion ja elinkeinoelämän kesken. Suomessa on paljon energiaa tarvitsevaa teollisuutta, joille energian toimitusvarmuus on hyvin tärkeää. Siksi meillä on esimerkiksi sähköntuotannon Mankala-osuuskuntamallilla toimivia ydinvoimaloita, jotka myyvät omakustannushintaista sähköä teollisuusalojen omistajilleen.”