Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Kerromme minkä voimme

Huoltovarmuuskeskus on valmis antamaan tietoa toiminnastaan niin avoimesti kuin se lainsäädännön nojalla ja toiminnan luonteen huomioon ottaen on mahdollista.

ASIANTUNTIJALTA
4.6.2020
huoltovarmuuskriittinen-infrastruktuuritietoyhteiskunta

Viestinnästä ja median toiminnan turvaamisesta vastaavalla Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) varautumispäällikkö Katja Aholalla on takanaan ennätysvilkas kevät, ainakin median yhteydenottojen määrällä mitattuna. Omaa tärkeää tehtäväänsä kulisseissa puurtanut valtion laitos, jonka nimeäkään harva edes tunsi, nousi pandemian alettua nopeasti lehdistön pääotsikoihin.

”Poikkeusoloissa ihmisten tiedontarve on suuri ja suomalainen media on tehnyt koronapandemian aikana tärkeää työtä välittämällä suomalaisille nopealla aikataululla faktapohjaista tietoa”, Ahola kehuu.

”Meillä viranomaistyössä poikkeusolot ovat näkyneet esimerkiksi median lisääntyneinä tietopyyntöinä ja haastattelukutsuina. Samalla, kun tiedottamisvelvollisuus on korostunut, myös julkinen keskustelu tiedottamisen avoimuudesta ja nopeudesta on voimistunut. Ja se on tervetullut asia.”

Avoimuutta rajaavat lait

Kaikkiin tietopyyntöihin on vastattu lain edellyttämissä määräajoissa, vaikka osaan on pystytty vastaamaan hitaammalla aikataululla kuin toisiin. Ahola muistuttaa, että faktapohjaisuus on HVK:n työssä äärimmäisen tärkeää, ja faktojen tarkastamiseen kuluu aina oma aikansa.

Omaa tärkeää tehtäväänsä kulisseissa puurtanut valtion laitos, jonka nimeäkään harva edes tunsi, nousi pandemian alettua nopeasti lehdistön pääotsikoihin.

”Olemme vastanneet kaikkiin tietopyyntöihin niin avoimesti kuin mahdollista. Kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi emme kuitenkaan voi kertoa kaikkea tietoa julkisuudessa”, Ahola muistuttaa.

Esimerkiksi valtion varmuusvarastointiin liittyvät tiedot ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain nojalla.

”Turvallisuusluokitellun tiedon paljastaminen saattaa aiheuttaa vahinkoa valtion keskeisille turvallisuuseduille – valtion varmuusvarastointiin liittyvien yksityiskohtien paljastuminen voisi esimerkiksi vahingoittaa poikkeusoloihin varautumistamme altistamalla varastot vihamielisille toimille”, Ahola selittää.

”Turvallisuusluokiteltua tietoa koskee asiakirjasalaisuus, vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto. Turvallisuussalaisuuden paljastaminen on rangaistava teko sekä tahallisena että tuottamuksellisena. Pelkästään kuvaaminen varastoalueilla on kielletty ja voi tietyin edellytyksin täyttää myös rikoslain mukaisen vakoilun tunnusmerkistön.”

Media kumppanina turvallisuustyössä

Suomalainen tapa, jossa elinkeinoelämä ja viranomaiset turvaavat yhdessä kansallista huoltovarmuutta, on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Sananvapaus ja riippumattoman median toiminnan turvaaminen ovat tärkeä osa yhteistyön kokonaisuutta.

Sananvapaus ja riippumattoman median toiminnan turvaaminen ovat tärkeä osa huoltovarmuusyhteistyön kokonaisuutta.

”Eri toimialojen poolit ovat meille tärkeitä työkaluja yritysten sitouttamiseksi osaksi huoltovarmuutta ylläpitävää verkostoa. Mediayhtiöiden Mediapoolin tärkeä tehtävä on turvata kansalaisten pääsy luotettavaan tietoon kaikissa tilanteissa. Se on toimivan demokratian edellytys”, Ahola sanoo.

”Journalistisen uutismedian tehtävänä on tuottaa ja välittää faktoihin perustuvaa riippumatonta ja luotettavaa tietoa, jonka todenperäisyys ja lähteen luotettavuus varmistetaan.”

Mediapooli tukee myös mediaorganisaatioiden teknistä ja muuta varautumista erilaisten uhkien ja muuttuvien toimintaolosuhteiden varalle.

”Tavoitteena on varmistaa uutismedian toiminta ja lehdistönvapaus kaikissa tilanteissa. Mediapooli edistää myös media-alan yritysten kyberturvallisuutta ja järjestää toimittajille koulutuksia ja teemapäiviä ajankohtaisista asioista.”


Se, mitä jutussa on sanottu lainsäädännöstä, viittaa seuraaviin lainkohtiin:
salassapito: viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki (JulkL.) (621/1999, 24 §:n 1. mom 8. kohta.); turvallisuusluokiteltu tieto: (JulkL 25 §:n 3. momentti), asiakirjasalaisuus: (JulkL 22 §), vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto: (JulkL 23 §); turvallisuussalaisuuden paljastaminen: Rikoslain (39/1889) 12. luvun 7 §.; tuottamuksellinen paljastaminen 12 luvun 8 §; vakoilu: rikoslain 12 luvun 5 §.

Jaa sivu:
FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Close up man working on laptop sitting near coffee table with cup of hot drink tea. Workplace near window on sutset or early morning. Working at home. Back light, soft selective focus. Copy space

Kertaa vinkit tietoturvalliseen etätyöhön

Työpaikoilla on vähitellen siirrytty uuteen normaaliin, ja näyttää siltä, että etätyöt ovat täällä jäädäkseen. Etätyöskentely vapauttaa aikaa työmatkoista ja tuo lisää joustoa työelämään. Samalla on syytä huolehtia tietoturvallisesta etäilystä niin laitteiden kuin niiden käyttäjien osalta. Digipoolin koostamista ohjeista löytyy runsaasti vinkkejä molempiin.

Kyberturvaharjoittelun ylimmällä portaalla korostuu yhteispeli

Toiminta kyberhäiriötilanteessa onnistuu, kun sitä harjoittelee ennalta – sekä organisaation sisällä että oman toimialan kesken. Harjoituspolun huipulla on TIETO-harjoitus, jolla pyritään varmistamaan eri toimialojen ja viranomaisten hyvä yhteispeli häiriön sattuessa.

Janne Känkänen porttikongissa

Huoltovarmuuden resurssit on varmistettava jatkossakin

Suomen turvallisuusympäristö muuttui helmikuussa yhdessä hetkessä. Lähitulevaisuudessa pitää määritellä Suomelle uusi riittävä huoltovarmuuden taso ja turvata sille riittävät resurssit, painottaa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.