Siirry sisältöön
Huoltovarmuuskeskus

Finanssialan sektori pitää yhteiskunnan verisuoniston kunnossa

Finanssialan sektorin vastuulla on kehittää rahoitusalaa ja varmistaa, että raha liikkuu ja maksaminen onnistuu kaikissa tilanteissa. Puheenjohtaja Tuomas Välimäelle työ on innoituksen lähde.

4.1.2023
digitaalinen-turvallisuus-2030finanssialasektorit-tutuiksi

“Rahoitussektori huolehtii maksamisesta ja rahoituksen välittymisestä. Se on koko yhteiskunnan verisuonisto. Jos rahoitus ja maksaminen eivät onnistu, yhteiskunta pysähtyy. Siksi tämä työ on niin tärkeää ja myös hyvin palkitsevaa.

Sektori linkittyy vahvasti päivätyöhöni Suomen Pankissa: kaikki mitä teemme on tietyllä tapaa huoltovarmuutta ja sen varmistamista. Toimintamme lähtee siitä, että yhteiskunta on toimintakykyinen kaikissa olosuhteissa. Ylläpidämme muun muassa hinta- ja rahoitusvakautta, kehitämme maksujärjestelmiä ja ylläpidämme niiden toimintakykyä, kuten pankkien välistä maksuliikennettä. Huolehdimme myös kuluttajien ostovoimasta. Erityisesti viime aikoina tärkeää on ollut vähittäismaksamiseen liittyvät asiat setelien liikkeellelaskemista myöten.

Finanssialan sektorissa on kaksi poolia, Rahoitusalan pooli ja Vakuutusalan pooli. Sektorin suhde pooleihin on kiinteä. Sektori on ikään kuin pooliensa emo. Poolit ovat meille aktiivisia toimijoita ja niissä voi vaikuttaa asioihin, mutta yhtä lailla tärkeää on myös yhteistyö muiden sektorien ja poolien kanssa. On ajateltava laaja-alaisesti: rahoitusalan kannalta huoltovarmuuskriittistä on esimerkiksi Energiahuoltosektorin ja Digi- sekä Sähköpoolin toiminta. Ilman sähköä tai tietoverkkoja ei rahoitusalakaan toimi.”

Mitkä ovat sektorin tärkeimpiä ajankohtaisia kehittämiskohteita?

“Jo koronapandemia opetti, että tiedonkulkukanavat on oltava valmiina ja toimintakykyisinä kriisien varalta. Kun mitään erityistä ei tapahdu, sokeudumme helposti ajattelemaan, että varautumistyö olisi kenties vähän turhaakin. Nyt meillä on ollut sellaisia kriisejä, että kaikki varmasti ymmärtävät, miten kriittistä ja relevanttia työtä Huoltovarmuusorganisaatio tekee.

Rahoitusala tekee paljon viranomaisyhteistyötä. Suomen Pankki, Finanssivalvonta, Rahoitusvakausvirasto ja valtiovarainministeriö koordinoivat tehtäviä. Lisäksi olemme kiinteästi yhteistyössä eri pankkiryhmittymien kanssa.

Kaikki finanssialan toimijat ovat raportointivelvollisia, jos jotain tapahtuu. Ei riitä, että kerrotaan sitten, kun jotain on tapahtunut. On tiedotettava ennakoivasti ja nopeasti mahdollisista ongelmista muille alan toimijoille. On tärkeä tiedostaa, etteivät esimerkiksi yhteen pankkiin kohdistuvat ongelmat ja uhat kosketa vain tätä kyseistä pankkia. Ongelmat voivat laajeta koko finanssisektorille. Jos esimerkiksi kuluttajat alkavat vetää rahojaan yksittäisestä pankista luottamuspulan vuoksi, se lisää yleistä epävarmuutta myös muissa pankeissa.

Tällä hetkellä, kun Euroopassa soditaan, kyber- ja hybridivaikuttaminen ovat isosti pinnalla. Tältä saralta myös tulevat pahimmat ja realistisimmat uhkaskenaariot. Olemmekin antaneet pooleillemme tehtäväksi parantaa ennakollista tiedonjakoa ja tarkistaa, että tiedonkulkujärjestelmät ovat ajantasaisia. On oltava kanavia, joissa poolin jäsenet voivat kutsua sektorit ja poolit koolle nopeasti, vaikka ongelma vaikuttaisi alun perin pieneltä. Viestinnän merkitystä ei pidä väheksyä.

Minkälaisia uhkia ja epävarmuuksia olette viime aikoina käsitelleet?

“Olen tehnyt pitkän uran keskuspankkiirina erilaisissa tehtävissä niin Suomen Pankissa kuin Euroopan keskuspankissa. Työ on osoittanut, että kriisit seuraavat aina toisiaan. On aivan selvää, että jollain aikavälillä kohtaamme merkittävän hybridi- tai kyberiskun. Tämä pitää motivaatiota koholla.

Varautumistyö on siinä mielessä haastavaa, että se on kuin auton kaskovakuutus. Kun kaikki menee pitkään kivasti, alkaa miettiä, että miksi tuostakin pitää maksaa. Vakuutuksen merkitys näkyykin vasta sitten, kun jotain tapahtuu. Emme voi rakentaa sellaisia järjestelmiä, etteikö mitään ikävää koskaan sattuisi. Kyse onkin siitä, miten toimimme kriisitilanteessa ja palaudumme niistä. On tehtävät töitä, että relevantteihin uhkiin voidaan vastata.

Ukrainan tilanteen vuoksi olemme esimerkiksi sopineet, että Kyberturvallisuuskeskus osallistuu Finanssialan sektorin kokouksiin, vaikka se ei olekaan sektorin jäsen. Tämä on lisännyt osaamistamme puolin ja toisin. Näemme jatkossa, tuleeko tästä pysyvämpi ratkaisu. Kyberuhat eivät katoa rauhankaan aikana.

Tähän yhteistyöhön liittyy myös Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmakokonaisuus, jossa olemme olleet aloitteellisia. DT2030-ohjelmassa parannetaan yhteiskunnan sietokykyä kyberhäiriöitä vastaan. Esimerkiksi todellisia uhkia jäljittelevillä hyökkäysesteillä pyritään parantamaan rahoitussektorin suojautumista todellisia kyberhyökkäyksiä vastaan.

Olemme myös käynnistäneet viranomaisyhteistyössä hankkeen vähittäismaksamisen varmistamisesta kaikissa oloissa. Sen myötä myös lainsäädäntöä on uudistettu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos jonkin pankin järjestelmät tai tietoliikenneyhteydet ovat kyberhyökkäyksen vuoksi pitemmän aikaa poikki ja pankki on toimintakyvytön, saamme maksuliikenteen sujumaan varajärjestelyin.

Tällaisessa tilanteessa ongelmiin joutuneen pankin asiakkaat, myös siis kuluttajat, siirtyvät huoltovarmuustilijärjestelmän käyttäjiksi. Asiakkuus omaan kotipankkiin säilyy, mutta asiakkaat saavat esimerkiksi nostettua käteistä automaateilta ja pystyvät maksamaan laskunsa. Tätä on suunniteltu jo pitkään, mutta nykytilanne on vauhdittanut asian etenemistä.

Pyrimme edistämään myös kotimaista ja Euroopan laajuista lainsäädäntöä käteisen saatavuuteen ja hyväksyntään kaikkialla. Vahvistamme käteisen asemaa ja varmistamme, että käteistä voi käyttää maksuvälineenä sähköisen maksamisen ohella ja erityisesti jos sähköisessä maksamisessa on häiriöitä.

Emme saa tuudittautua siihen, että vain viranomaiset edistävät varautumista. Myös kuluttajilla on vastuunsa. Jokainen meistä on velvollinen huolehtimaan esimerkiksi omista maksamisen varajärjestelmistään. Suosittelen voimakkaasti, että jokaisella olisi asiakkuus kahdessa eri pankissa, maksukortit Visan ja Mastercardin alustoilla sekä jokin pikamaksamisen mobiilisovellus otettuna käyttöön. Kun tämän lisäksi on muutaman päivän varalta käteistä, jotta selviää apteekki- ja ruokakauppaostoksista, niin on maksamisen osalta hyvin varautunut.”

Mikä on erityisen ajankohtaista varautumistyössä juuri nyt?

“Järjestimme Rahoitusalan poolin aloitteesta 18.2.2022 seminaarin, jonka aiheena oli Venäjän tavoitteet Ukrainassa ja Euroopassa, hybridi- ja informaatiovaikuttamiseen vastaaminen ja kybervaikuttaminen. Seminaarin ajankohta osui niin, että seuraavalla viikolla Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sittemmin olemme nähneet, miten kyber- ja hybridihyökkäykset ovat lisääntyneet. Myös Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisprosessi on lisännyt niitä.”

Finanssialan sektorin puheenjohtaja Tuomas Välimäki

  • Sektorin puheenjohtaja vuoden 2019 alkupuolelta lähtien.
  • Työ ja koulutus: Kauppatieteiden tohtori, Suomen Pankin johtokunnan jäsen, joka vastaa muun muassa markkinaoperaatioista, pankkien välisistä maksujärjestelmistä, maksujärjestelmien yleisvalvonnasta ja käteisen laskemisesta markkinoille sekä tietohallinnosta ja tutkimustoiminnasta.
  • Vapaalla: “Meillä on nelihenkinen perhe, jossa on juuri aikuisikään kasvaneet tytär ja poika. Heidän kuskaamisiinsa on mennyt liki parikymmentä vuotta. Lisäksi meillä on saarimökki, jossa riittää hommia aina kun haluaa niitä tehdä. Perhe-elämä ja vapaa-ajasta nauttiminen ovat minulle tärkeitä, kuten työkin.”

Mitä sektorit tekevät?

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) yhteydessä toimii sektoreita ja pooleja, jotka ylläpitävät ja kehittävät huoltovarmuutta sekä jatkuvuudenhallintaa toimialansa yritysten ja organisaatioiden verkostossa. Sektorit sovittavat yhteen ja seuraavat poolien toimintaa HVK:n hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Sektorit arvioivat ja analysoivat oman alansa uhkia ja huoltovarmuuden kehityssuuntia sekä edistävät alan toimijoiden välistä yhteistyötä yhdessä poolien kanssa.

Teksti: Leena Filpus / Kuva: Meeri Utti

Jaa sivu:

FacebookTwitterLinkedInSähköposti

Syvenny myös näihin aiheisiin

Meri-Porin voimalaitos veden yli kuvattuna

5 kysymystä Meri-Porin voimalaitoksen varaamisesta huoltovarmuuskäyttöön

Huoltovarmuuskeskus on varannut Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon vajaan kolmen vuoden ajaksi sellaisten vakavien häiriötilanteiden varalle, jotka edellyttävät poikkeusoloja. Voimalaitos siirtyy huoltovarmuuskäyttöön 1.4.2024. Mitä tämä Fortumin kanssa tehty sopimus tarkoittaa, Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen?
North Flip -duo, kitara ja harmonikka

Kulttuuriala pitää yllä henkistä kriisinkestävyyttä

Huoltovarmuuskeskus kokosi kulttuurialan toimijat yhteen keskustelemaan alan huoltovarmuudesta ja henkisestä kriisinkestävyydestä. Ajatus yhteistyöstä puhutteli yli kulttuurin moninaisten rajojen ja houkutti kaikkia. Tilaisuudessa esiteltiin myös aiheesta tehty esiselvitys.
Jukka Ruusunen nojaa tuolinselkään ja katsoo kameraan

Huoltovarmuus on yhteinen asia

Jukka Ruususen kuuden vuoden pesti huoltovarmuusneuvoston puheenjohtajana on ollut kriisien täyttämä. Puheenjohtajuus ja Fingridin toimitusjohtajuus ovat olleet todellinen näköalapaikka varautumiseen.