Tavoitteena kokonaisturvallinen Suomi

1.4.2015

Aihepiirit

Turvallisuus

Maanpuolustuskurssien osallistujat ovat suomalainen kansallinen voimavara vahvistamassa yhteiskunnan kriisinsietokykyä.

Kurssien johtaja eversti Heikki Välivehmas sanoo, että yhteiskunnan päättäjille ja vastuuhenkilöille vuodesta 1961 järjestettyjen kurssien konsepti on kestänyt vuosikymmeniä lähes sellaisenaan, vaikka sisällöt, skenaariot ja uhkakuvat ovat ehtineet muuttua moneen kertaan.

Eversti Heikki Välivehmas muistuttaa, että Maanpuolustuskurssit muuttuvat ja elävät ajassa muun muassa kurssilaisten antaman laadukkaan palautteen ansiosta.
”Jokaisen kurssin viimeinen päivä on varattu ajankohtaispäiväksi, jolloin käsiteltävistä asioista - kuten vaikka suomalaisten mahanmuuttajanuorten lähdöstä Syyriaan taistelemaan – päätetään vasta kurssin aikana.”

Myös kurssien keskeiset tavoitteet ovat säilyneet ennallaan.

Johtavissa asemissa toimivat siviilit oppivat, mitä on valtion kokonaisturvallisuus: ketkä sen eteen toimivat, mitä he tekevät ja millaiset valmiudet heillä ovat.

Samalla he saavat kokonaiskäsityksen ulko-, turvallisuus- ja ja puolustuspolitiikastamme”, Välivehmas kuvaa.

”Kurssit edistävät myös kykyä keskinäiseen yhteistoimintaan ja kurssien aikana luodut henkilökohtaiset kontaktit ovat olennainen osa niiden antia.”

Vuodessa järjestetään neljä kolmen ja puolen viikon mittaista kurssia. Niihin sisältyy luentoja turvallisuuteen liittyvistä aihepiireistä, käytännön harjoituksia, vierailuja sekä jossain varuskunnassa vietettävä internaattiviikko.

Kymmenen pääopettajan ohella opetukseen osallistuu 60 ulkopuolisia luennoitsijaa sekä 15 vierailupaikan isäntää.

”Kaikki turvallisuuskentän toimijat ovat sitoutuneet työhömme hienolla tavalla, ja esimerkiksi saamme opettajiksemme korkeimman tason virkamiehiä ja toimijoita.”

Suomi pienoiskoossa

Kursseille kutsutaan henkilöitä, jotka ovat keskeisessä asemassa yhteiskunnan turvallisuuden takaamisessa, häiriöihin varautumisessa tai näitä tukevissa toiminnoissa. Osanottajat valitsee Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunta MONK, jossa ovat edustettuna hallinnon ja järjestökentän keskeiset toimijat.

”Maanpuolustuskursseja on pilkattu ’eliitin rippikouluksi’ ja moitittu miesvaltaiseksi hyvä veli -kerhoksi, jossa nostatetaan maanpuolustushenkeä. Mikään näistä väitteistä ei pidä paikkaansa”, Välivehmas vakuuttaa.

”Osallistujat ovat valveutuneita ihmisiä, jotka tekevät asioista omat johtopäätöksensä, eikä heille voi tuputtaa valmiita mielipiteitä. On myös tarkoituksenmukaisinta kouluttaa päättäjiä ja vastuuhenkilöitä, koska juuri he joutuvat kriisitilanteessa tekemään laajalle vaikuttavia päätöksiä.”

Naisten osuus on kasvanut tasaisesti ja on viime vuosina vaihdellut 25-33 prosentin välillä.

”Naisten määrä kursseilla on sidoksissa heidän määräänsä ja asemaansa suomalaisessa päätöksenteossa.”

Osanottajien ohjeellisen jakautumisen eri sektoreille ja tilastotietoa osallistujista löydät oheisesta kaaviosta .

”Yritämme koota jokaisesta kurssista Pienois-Suomen, jossa olisi mukana turvallisuudesta vastaavien eri tahojen edustajia. Saamme aikaan hyvää keskustelua, kun paikalla on kaikkien eri näkökulmien edustajia”, Välivehmas selittää.

”Vaikka hallinnon edustajien määrä pyrkii helposti paisumaan, olemme onnistuneet saamaan hyvin mukaan myös talouselämän edustajia.”

Verkostoja luomassa

Heikki Välivehmas

"On tarkoituksenmukaisinta kouluttaa päättäjiä ja vastuuhenkilöitä, koska juuri he joutuvat kriisitilanteessa tekemään laajalle vaikuttavia päätöksiä.”

 

Valtaosasta suurimmista suomalaisyrityksistä löytyy kurssin käynyt työntekijä siitä huolimatta, että yritysjohdon edustajan kursseille osallistuminen on työnantajille merkittävä panostus jo pelkästään kurssiin käytettävän työajan takia.

”Työviikkomme on maanantaista torstaihin. Kurssilaiset hoitavat omia työasioitaan perjantaisin ja muina päivinä ennen ja jälkeen kurssin, ja myös tauoilla. Sen vuoksi pyrimme pitämään tiukasti kiinni aikataulustamme.”

Välivehmas muistuttaa, että maanpuolustuskurssi ei pääty koskaan.

”Suurin osa kursseista jatkaa omaehtoista yhteydenpitoa. Kurssilaisten tietoja myös päivitetään järjestämillämme jatko- sekä täydennyskursseilla. Kolmas yhteistyön jatkuvuuden tukijalka on Maanpuolustuskurssiyhdistys, jonka jäseniä kaikki kursseille osallistuneet voivat olla.”

Yhdistys edistää jäsentensä osallistumista turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja pyrkii ylläpitämään heidän tietoisuuttaan ajankohtaisissa turvallisuutta koskevista kysymyksistä. Se myös edistää yhteistoimintaa jäsenten ja turvallisuudesta vastaavien tahojen kanssa.

”Kurssilaiset tutustuvat väkisinkin toisiinsa kolmen viikon intensiivisen yhteistoiminnan myötä. Syntynyt yhteistyöverkosto helpottaa yhteistoimintaa erilaisissa poikkeustilanteissa.”

Roolipelejä päättäjille

Yksi Maanpuolustuskurssien tärkeä työtapa ovat soveltavat harjoitukset, joissa simuloidaan kahta turvallisuusympäristön muutokseen liittyvää skenaariota.

Ensimmäisessä harjoitellaan sitä, miten viranomaiset hoitavat normaaliolosuhteissa tapahtuvan häiriötilanteen kuten pandemian, energiahuollon vakavan häiriön, kyberhyökkäyksen tai ydinvuodon. Toisessa ja laajemmassa harjoituksessa tutkitaan tilannetta, jossa joudutaan jo miettimään poikkeustilalakien ja -määräyksien käyttöönottoa.

”Kurssilaiset valitsevat keskuudestaan pääministerin, oikeuskanslerin tukijoukkoineen, huoltovarmuusryhmän ja muut keskeiset viranomaistahot, jotka sitten pääopettajan tukemana keskustelevat omissa ryhmissään, millaisia päätöksiä pitäisi tehdä”, Välivehmas kuvaa roolipeliä muistuttavaa lähestymistapaa.

”Kurssilaiset päättävät, mitä tehdään ja päätökset ovat juuri sen näköisiä kuin kurssi on. Ihmiset heittäytyvät hienosti rooleihinsa operoiden heille annettujen realiteettien ehdoilla.”

Harjoituksissa pohditaan päätösten varsinaisen sisällön ohella paljon myös menettelytapakysymyksiä.

”Politiikkaan ja politikointiin liittyvät kysymykset sen sijaan jäävät vähemmälle, vaikka luonnollisesti nekin ovat automaattisesti mukana kurssilaisten asenteiden ja maailmankuvan kautta. Mutta kaikki tapahtuu pilke silmäkulmassa.”

Kurssit tärkeä yhteistyön muoto myös Huoltovarmuuskeskukselle

Huoltovarmuusasiat ovat tärkeä osa valtakunnallisten Maanpuolustuskurssien ohjelmaa.

Huoltovarmuuskeskuksen Anssi Lindgren korostaa maanpuolustuskurssien merkitystä huoltovarmuustiedon jakamisen ja verkottumisen kannalta.

Huoltovarmuuskeskuksen Senior Advisor Anssi Lindgren toimii valtakunnallisen maanpuolustuskurssin yhtenä pääopettajana vuorotellen tehtävässä kahden kollegansa kanssa. Hän ohjaa vuorollaan kurssilla valittavan huoltovarmuusryhmän ryhmätyöt.

Yksi kurssi merkitsee pääopettajalle neljän viikon urakkaa.

”Maanpuolustuskursseilla on meille suuri merkitys tärkeänä yhteistyön muotona, jonka kautta voimme lisätä tietoisuutta toiminnastamme. Samalla pääsemme luomaan suhteita elinkeinoelämän edustajiin ja virkamiehiin”, Lindgren kertoo.

”Huoltovarmuuskeskuksella on oikeus ehdottaa kursseille osallistujia, ja mahdollisuus päästä kursseille motivoi osaltaan poolitoimintaan osallistumista. Kurssit ovat haluttuja.”

Teemapäivä uudistui

Maanpuolustuskurssiin sisältyvän huoltovarmuus-teemapäivän opetusta uudistettiin ja laajennettiin merkittävästi viime vuonna. Kurssilaisille esitelmöivät nyt Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja sekä infra-, perustuotanto- ja energiapuolen osastopäälliköt.

Virkamiesnäkökulmaa tuo TEM:n virkamies; poolien edustajat puhuvat yhteistoiminnasta ja huoltovarmuuskriittisen yrityksen edustaja tuo keskusteluun yritysnäkökulmaa. Lisäksi käsitellään huoltovarmuuden kansainvälisiä ulottuvuuksia ja käydään huoltovarmuuden kannalta kriittisessä yrityksessä.

”Saamme kursseille osallistuneilta erittäin hyvää palautetta. Monille osallistujille koko varautumisjärjestelmä on uusia asia, ja että on olemassa Huoltovarmuuskeskus, joka koordinoi yhteistyötä”, Lindgren kuvaa osallistujien tuntoja.

”Ja yrityselämän edustajat sanovat tarvitsevansa tietoa siitä, miten valtionhallinto toimii kriisitilanteessa.”

Päivä kansliapäällikkönä

Yritysten edustajat saavat tuntumaa valtionhallinnon näkökulmaan ryhmätyössä, jossa huoltovarmuusryhmään kutsutut 6-8 eri yritysten ja hallinnon edustajaa joutuvat päättämään hallitukselle tehtävistä toimenpide-esityksistä harjoitusskenaarion faktojen pohjalta. Ryhmän jäsenet toimivat muun muassa huoltovarmuudesta vastaavien ministeriöiden eli TEM:n, MMM:n ja LVM:n kansliapäällikköjen rooleissa.

Ykkösvaiheen lievemmässä skenaariossa muodostetaan tilannekuva ja harkitaan toimenpiteet budjettivaikutuksineen. Tämä työ huipentuu kurssilaisten muodostaman hallituksen neuvottelussa, jonne ryhmän esitys viedään”, Lindgren selittää harjoitusten kulkua.

Vakavammassa kakkosvaiheen skenaariossa joudutaan miettimään riittävätkö viranomaisten valmiudet skenaarion mukaisessa tilanteessa, vai tarvitaanko valmiuslain ja sen mahdollistamien valtuuksien käyttöönottoa. Eikä siihen ole koskaan yhtä oikeata vastausta.”

Harjoituksissa joudutaan pohtimaan myös muun lainsäädännön, kuten tuoreen lain ulkomaisten yritysostojen (sallimisesta) seurannasta, mukaisista toimista.

”Pöydällä on erilaisten ratkaisujen ja päätösten koko kenttä, kuten puretaanko varmuusvarastoja tai miten hallitaan kriittisten raaka-aineiden tai energian saatavuusongelmat."

Mitä kurssilaiset ajattelevat?

MTV:n verkkouutisten toimituspäällikkö Jyrki Huotari on sai kurssilta sekä lisää tietämystä että konkreettisia juttujen aiheita. Kurssi tarjosi muun muassa kokonaisnäkemyksen siitä, miten OY Suomi AB toimii sekä rauhan tilassa että kriisiaikoina.

UPM:n sidosryhmäjohtaja Pirkko Harrela sai uutta tietoa suunnittelun ja harjoittelun merkityksestä ei pelkkään kriisiviestintään liittyen vaan ylipäänsä valmiusasioissa. Myös kyberuhkaan ja tietoturvaan liittyvistä kysymyksistä keskusteltiin kurssilla paljon.

Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Pekka Ojanpäälle oli uutta yritysten suuri rooli huoltovarmuuden varmistamisessa. Kurssi lisäsi myös kokonaisnäkemystä maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta, sekä antoi mahdollisuuden verkottua muiden kurssilaisten kanssa.

 

Uhkakuvat muutosten keskellä

Maanpuolustuskurssien sisällöt perustuvat vuonna 2010 julkaistuun Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan. Siinä määritellään muun muassa 13 uhkakuvaa voimahuollon vakavista häiriöistä täysimittaiseen sotaan, sekä listataan yhteiskunnalle elintärkeät toiminnot strategisine alatoimintoineen.

Eversti Heikki Välivehmas arvioi turvallisuuskäsityksen laajentuneen merkittävästi Maanpuolustuskurssien perustamisajankohdasta yli 50 vuoden takaa, jolloin tavoitteena oli valjastaa yhteiskunnan resurssit sotilaallisen maanpuolustuksen taakse.

Nyt pyritään turvaamaan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot erilaisilta uhkilta, joista yksi on aseellinen hyökkäys.

”Viitisen vuotta sitten, jolloin itse osallistuin kurssille, pidimme kurssitoverieni kanssa joitakin meille esiteltyjä uhkakuvia kovin epätodennäköisinä. Nyt monet niistä ovat jo ehtineet toteutua maailmalla ja jopa Suomessa ”, Välivehmas pohtii.

”Maailma muuttuu nopeasti. Sen myötä kursseilla käsiteltävien harjoitusskenaarioiden laatiminen sellaiseksi, että ne ylittäisivät ja yllättäisivät sen, mitä päivittäin voimme uutisista lukea, on haastavampaa.”

Ukrainan kriisi on palauttanut suurvaltapoliittisen sapelinkalistelun uutisaiheeksi sukellusvenejahteineen ja ilmatilaloukkauksineen, mikä luonnollisesti keskusteluttaa paljon myös kurssilaisia.

Toimintaympäristö on kylmän sodan vuosiin verrattuna kuitenkin muuttunut paljon monimutkaisemmaksi: verkottuminen ja tekninen kehitys ovat lisänneet kaikkien keskinäistä riippuvuutta toisistaan. Samaan suuntaa vaikuttaa se, että ihmiset matkustavat aikaisempaa enemmän. Se parantaa tiedonkulkua mutta myös lisää tartuntatautien riskiä.

Välivehmas muistuttaa, että monimutkaisessa maailmassa ei voi olla yksinkertaisia ratkaisuja.

Häiriötilanteet myös edellyttävät aikaisempaa enemmän eri tahojen yhteistoimintaa. Juuri siihen tarvitsemme näillä kursseilla luotuja henkilökohtaisia verkostoja ja mahdollisuuksia suoriin kontakteihin. Vaikka yhteistoiminnan instituutiot ovat luonnollisesti muutenkin olemassa, näin saamme yhteistoimintakykyä levitettyä huomattavasti laajemmalle yhteiskuntaan.”

 

Jussi-Pekka Aukia

 

Tekstit, kurssikuvat ja videot 

 
 

 

 

Jaa artikkeli