Totuus, valhe ja uskottavuus

26.4.2018

Alexander Lindholm on osallistunut kymmenisen vuotta Huoltovarmuusorganisaation poolitoimintaan eri rooleissa. Tuona aikana totuuden, valheen ja uskottavuuden kysymykset ovat muuttuneet medialle koko ajan yhä tärkeämmäksi. Hän arvioi, että valeuutisten ja oikeaa mediaa jäljittelevien viestintäkanavien paine ei ole hellittämässä vaan pikemminkin lisääntyy.

”Se on ollut vallitsevaa todellisuutta Krimin valtauksesta lähtien. Kansalaisiin kohdistuu disinformaatiota kaikilta suunnilta. Valeuutiskanavan saa pystyyn pienellä alkuinvestoinnilla ja tekemisellä. Sen jälkeen on vain omasta aktiviteetista kiinni, miten se menestyy”, Lindholm kuvaa tilannetta.

”Presidentinvaalien yhteydessä ei onneksi havaittu ulkopuolista mielipidevaikuttamista, vaikka niin pelättiin – kenties sen vuoksi, että vaalien tulos oli jo etukäteen niin selvä.”

Alexander Lindholm

Ja vaikka ihmisten luulisi jo tottuneen valeuutisiin, niin aina silloin tällöin niitäkin menee lukijoiden seulasta läpi.

”Erityisesti sosiaalisessa mediassa ihmetyttää aika ajoin, miten ihan fiksutkin ihmiset jakavat siellä täyttä roskaa. Jos medialukutaitomme on näin heikko, niin mitä menisi läpi vähääkään hölmömmässä yhteiskunnassa?”, Lindholm ihmettelee.

”Jotkut osaavat oman etunsa nimissä tuottaa oikealla tavalla disinformaatiota ja sekoittaa pakkaa. Meitä mediapoolissa huolettaa eniten se, miten pärjäämme kriisiaikana: millä tavalla eri viestejä saadaan menemään läpi ja perille.”

Luotettavuudesta ei voi tinkiä

Vaikka painetun lehdistön asema heikkenee, luotettavaa informaatiota tarvitaan aina – siitä riippumatta, minkä välineen kautta ja missä muodossa tuo informaatio jaetaan.

”Ylläpitääkseen uskottavuuttaan median pitää julkaista oikeaa ja tarkastettua tietoa ja laittaa kaikki selkeästi pöydälle. Isoja virheitä ei myöskään pitäisi tehdä kovin usein, sillä muuten on vaarana, että yleisön luottamus häviää”, Lindhom varoittaa.

Alexander Lindholm aloitti Mediapoolin puheenjohtajana vuoden 2018 tammikuussa.

 

”Ja luottamuksen voi tunnetusti menettää vain kerran. Julkaisemisen vauhti on koventunut ja kiire lisää virheitä, mikä kasvattaa juridisessa vastuussa olevien päätoimittajien roolia medioissa.”

Viime vuoden lopussa keskusteltiin vilkkaasti Helsingin Sanomien journalismista ja median riippumattomuuden rajoista. Sitä ennen huomion kohteena oli Yleisradion uutistoimitus. Lindholm pitää kohua, joka syntyi Helsingin Sanomien Puolustusvoimien tiedustelua käsitelleestä jutusta, myrskynä vesilasissa eikä usko sen muuttavan viranomaisten suhtautumista kotimaiseen laatumediaan.

”Tällaisilla aiheilla koetellaan aika ajoin, missä rajat menevät. Ja vaikka asioita puidaan, todellista sensuurimielialaa ei ole. Suomessa vallitsee lehdistön vapaus, ja niin pitää ollakin.”

Muuttuvassa maailmassa vakiintuneitakin pelisääntöjä on silti aika ajoin hyvä tarkastella.

”Mitalin toinen puoli on, että median pitää pystyä haastamaan kaikkea. Jos reaktioita ei olisi ollenkaan, heräisi huoli, millaisesta mediamaailmasta ja mediasta on oikein kyse. Jokaisella pitää olla oikeus kyseenalaistaa, kunhan vain hänellä on puhtaat jauhot pussissaan.” 

Mediapooli toimii hyvin

Keskeisiä media-alan toimijoita edustavan Mediapoolin tärkein tehtävä on katsoa yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa, mitä tehtäviä kenellekin kuuluu häiriö- ja kriisitilanteissa, miten toimitaan eri tilanteissa ja mitkä valmiudet kullakin on toimia. Vaikka Yleisradiolla on lakisääteinen velvoite lähettää viranomaistiedotteita, oikean tiedon perillemeno varmistetaan moniäänisellä medialla.

Poolitoiminnassa ovat mukana kaikkien medioiden edustajat tavalla tai toisella. Lindholmin mielestä erityisen tärkeä on sisältöryhmä, jossa medioiden päätoimittajat tekevät yhteistyötä.

”Pooliyhteistyö on hyvässä mallissa ja kehittyy koko ajan. Tiedon pitää kulkea ja ihmisten tietää, miten toimittaisiin, jos siihen olisi tarvetta. On myös erityisen tärkeää että kaikki tuntevat toisensa, sillä tilanteisiin ei pysty etukäteen valmistautumaan, vaikka niihin on reagoitava nopeasti yhdessä.”

Mietittävinä isoja asioita

”Mikä olisi esimerkiksi kyberhyökkäystilanteessa paras tapa toimia? Tai miten meillä viestittäisiin, jos meillä ei olisi sähköistä viestintää ollenkaan? Jaetaanko paperilappusia kädestä käteen vai pudotetaanko niitä ilmasta?”

Isossa häiriötilanteessa mediakenttä ohenee joka tapauksessa radikaalisti, ja perinteisten tiedonvälityskanavien ja medioiden pitäisi silloin olla vahvoilla.

”Juuri häiriötilanteissa ja kriisiaikoina isojen mediabrändien uskottavuus painaa vaa’assa. Meillä pitää jatkossakin olla luotettavaa kaupallista mediaa, jotta viestinnällä olisi jatkuvuutta ja uskottavuutta. Ja vaikka mediapooli pyrkii varmistamaan luotettavan ja varman tiedon jakamisen medioissa, tiedonvälityksen toimivuus ja disinformaation torjuminen on tietysti ratkaisevaa kaikilla muillakin toimialoilla.”

Laatumediaa tarvitaan edelleen

 

Sananvapaus on vastuuta

Mediapoolin poolisihteeri, valmiuspäällikkö Tero Koskinen, miten näet median aseman muuttuneen viime vuosien kiristyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa?

 Sananvapaus mahdollistaa osaltaan poolitoiminnan, jossa kilpailevat mediat ja viranomaiset voivat istua saman pöydän ääressä, kertoo Tero Koskinen.
Tero Koskinen

”Ukrainan tapahtumat ovat ainakin lisänneet kiinnostusta näihin asioihin, ja nostaneet sananvapauden uuteen arvoonsa. Vahva vastuullinen media nähdään nyt selkeästi yhteiskunnan selviytymiskykyä vahvistavana asiana. Median ansaintalogiikan murroksen seurauksena on kuitenkin yhä hankalampaa rahoittaa journalistin työ kaupallisesti.”

Tilanteessa, jossa informaatiovaikuttaminen on lisääntynyt ja median resurssit supistuneet, tarvitaan yhteiskunnan tukea kaupalliselle medialle.

”Ylen julkisen palvelun rooli on yhteiskuntamme vahvuus, Toisaalta tarvitaan myös moniäänistä kaupallista mediaa turvaamaan tiedon saanti useasta eri lähteestä. Yhteiskunnan kannalta olisi hirveää, jos jäljelle jäisi vain yksi yhteiskunnan rahoittama media.”

Sitoutuminen journalistin ohjeisiin

Voisi luulla, että suomalaiset olisivat jo tottumassa siihen, ettei kaikki verkossa verkossa vastaan tuleva informaatio pidä paikkaansa. Sosiaalisen median algoritmit vaikuttavat kuitenkin salakavalasti tarjoamalla nähtäväksi vain sellaisia mielipiteitä, joihin asianomainen itse uskoo.

”Kansainvälisesti verrattuna suomalaiset luottavat vielä vahvasti perinteiseen mediaan. Mutta paljon myös luetaan medioita, jotka eivät ole sitoutuneet julkisen sanan neuvoston eettisiin ohjeisiin. Suomi on sananvapaudessa maailmassa kolmen kärjessä ja asiat ovat täällä vielä todella hyvin. Se mahdollistaa osaltaan poolitoiminnan, jossa kilpailevat mediat ja viranomaiset voivat istua saman pöydän ääressä. Kun kaikki pelaavat samoilla säännöillä ja ovat sitoutuneet samoihin viestinnän periaatteisiin, myös intressit ovat yhteisiä.”

 

Jussi-Pekka Aukia

Teksti ja video

 

Tero Koskisen valokuva: Vesa Laitinen

Alexander Lindholmin valokuva: Otava Oy

 
 

 

 

Jaa artikkeli