Suomella on vahva huoltovarmuus

    Toimintaympäristö 17.8.2017

    Pro gradu -tutkielma osoittaa, että Suomella on poikkeuksellisen kattava huoltovarmuusjärjestelmä lähialueiden maihin verrattuna.

    Kaikilla tutkimuksessa tarkastelluilla mailla – Suomella, Ruotsilla, Norjalla, Tanskalla ja Virolla – on omanlaisensa huoltovarmuusjärjestelmät. Huoltovarmuus vaikuttaa silti olevan perisuomalainen ilmiö. Suomen vahva huoltovarmuusjärjestelmä rakentuu muista maista poikkeavasti sektoreiden ja poolien varaan. Suomessa Huoltovarmuuskeskus on vastannut järjestelmän käytännön toiminnasta, vertailumaissa huoltovarmuusasiat asettuvat ministeriöiden alaisuuteen.


    Suomessa huoltovarmuutta turvattiin jo itsenäistymisen aikaan. Maassamme on voimakas huoltovarmuuskulttuuri, joka näkyy yhä nykypäivänä. Maamme geopoliittinen ja taloudellis-poliittinen asema selittää vahvaa panostusta huoltovarmuuteen. Syrjäisen maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Suomi on kansainvälisesti riippuvainen ja Itämeri on tärkeä väylä logistiikalle.

    Maiden välillä on suurta vaihtelua

    Suomen huoltojärjestelmä kattaa elintarvikkeiden, energian, kuljetuksen ja logistiikan, terveydenhuollon, rahoituksen ja vakuutuksen, teollisuuden sekä tietoyhteiskunnan alat. Vaikka verrokkimaissakin on tunnistettavissa valmius sektoreittain ja pooleittain, kuten Suomen mallissa, käytännön järjestelyt eivät ole samalla tasolla.

    Virolla on melko kattava huoltovarmuusjärjestelmä, johon se panostaa suhteellisen paljon resursseja. Viron kesällä 2017 uudistettu huoltovarmuusjärjestelmä sisältää 14 kriittistä toimintoa, jotka on johdettu suoraan Naton ohjeistuksesta.
    Norjan, Tanskan ja Ruotsin huoltovarmuusjärjestelmät ovat likimain yhtä laajat. Norja sijoittaa silti hieman enemmän resursseja huoltovarmuuteen kuin Tanska ja Ruotsi, mikä selittyy maan varmuusvarastoilla. Suomen ja Viron varmuusvarastot ovat huomattavat toisiin maihin verrattuna. Tutkimuksessa haastateltujen asiantuntijoiden mukaan Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa ei koeta yhtä suurta tarvetta laajaan huoltovarmuusjärjestelmään.

    Suomen järjestelmä kiinnostaa

    Vaikka kaikilla tarkastelussa mukana olevilla mailla on omat huoltovarmuusjärjestelmänsä, ovat ne osoittaneet kiinnostusta Suomen mallia kohtaan. Suomen ulkopuolella kiinnostaa erityisesti elintarvikehuoltovarmuus.
    Maat ovat valmiita tekemään Suomen kanssa tulevaisuudessa yhteistyötä. Ajatusten vaihto työpajojen ja konferenssien muodossa koetaan ainoastaan myönteisenä ajatuksena. Tietojen vaihtaminen palvelee kaikkien maiden etua. Yhteistyössä voi syntyä myös uusia ideoita ja näkökulmia.

    Huoltovarmuus elää

    On tärkeää muistaa, että huoltovarmuutta ei ole aina ylläpidetty samalla tavalla. Toimintaympäristö muuttuu, ja sen takia huoltovarmuudenkin on pystyttävä uudistumaan. Suomen painotus on muuttunut vahvasta sotilaallisesta varautumisesta yritysten jatkuvuudenhallintaan ja kriittisen infrastruk-tuurin turvaamiseen. Ruotsi luopui varmuusvarastoistaan EU-jäsenyyden myötä, mutta toimintaympäristön muuttuessa se saattaa ottaa ne uudelleen käyttöön.

    Artikkeli perustuu Åbo Akademissa vuoden 2017 keväällä valmistuneeseen pro gradu -tutkielmaan, joka kuuluu yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan alaan.

    Ville Käldström

    Assistentti