Energiatehokkuus parantaa huoltovarmuutta

    Toimintaympäristö 28.11.2016

    Kantaverkkoa (Lähde: Fingrid Oyj)
    Kantaverkko

    Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

    Energia-alalla huoltovarmuuden edistämistyössä tärkeimpiä asioita ovat fossiilisten tuontipolttoaineiden varmuusvarastointi sekä energian tuotanto- ja jakeluyhtiöiden kannustaminen varautumissuunnitteluun normaaliolojen häiriötilanteiden varalle sekä poikkeusolojen valmiussuunnitteluun.
    Energiatehokkuus tarkoittaa energiantuotannon ja energiankulutuksen tehostamista sekä erilaisten säästötoimien toteuttamista. Energiatehokkuuden ensisijaisena tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen koko energiaketjua optimoimalla.

    Merkittävä asia Suomen sähköhuollossa on sähköntuotantokapasiteetin riittävyyden varmistaminen. Pohjoismaisen sähköpörssin puhtaasti energian hintaan perustuva markkinamekanismi ei ole pystynyt ylläpitämään riittäviä tuotantoreservejä huippukulutushetkien varalle, vaan silloin olemme vahvasti sähköntuontiyhteyksien varassa. Erityisesti lauhdetuotantoa on ajettu alas kannattamattomana. Samanaikaisesti viiveet perustuotantoon käytettävien ydinvoimalaitosten rakentamisessa ja luvituksessa ovat lisänneet riippuvuuttamme sähkön tuonnista. . On varmistettava, että käytettävissämme on toimenpiteitä ja tuotantokapasiteettia, joilla voidaan turvata sähkötehon riittävyys huippukulutustilanteissa sekä mahdollisissa vakavissa häiriötilanteissa.

    Energiatehokkuudella on rooli tässä kehityksessä. Muun muassa energiatehokkuussopimusten myötävaikutuksella on saavutettu merkittäviä säästöjä sähkönkulutuksessa, ja nämä säästöt ovat korvaamassa uuden kapasiteetin rakentamista. Vastaavasti säästetty, käyttämättä jätetty sähköenergia on turvaamassa oman sähköntuotantomme vajausta niinä huippukulutushetkinä, jolloin kaikki muut keinot ovat jo käytössä. Näin energiatehokkuustyö parantaa omavaraisuuttamme ja siten huoltovarmuuttamme. Energiatehokkuus ei yksinään ratkaise sähkötaseemme huoltovarmuuskysymyksiä, mutta on osaltaan auttamassa.

    Tätä energiatehokkuuden ja huoltovarmuuden selkeätä kohtalonyhteyttä ei ole juuri huomioitu, kun keskustellaan, suunnitellaan ja tehdään päätöksiä tulevasta. Yrityksissä ja organisaatioissa toteutetuissa energiatehokkuuteen liittyvissä selvityksissä ei ole juurikaan huomioitu huoltovarmuuden ja liiketoiminnan jatkuvuuden näkökulmaa. Huoltovarmuuden huomioiminen parantaa myös investoinnin kannattavuutta, kun säästöjä saadaan sekä energiankulutuksen että välillisesti myös huoltovarmuuden kautta, sillä häiriötilanteessa kustannukset voivat olla moninkertaiset, mikäli huoltovarmuuteen ei ole investoitu. Vastaavasti häiriötilanteiden varalle laadittavissa varautumissuunnitelmissa on useimmiten jäänyt huomioimatta energiatehokkuustoimenpiteiden myönteinen vaikutus tällekin saralle.

    Näitä ajatuksia vahvistivat syksyllä 2016 Motivan ja Huoltovarmuuskeskuksen kyselytutkimuksesta saadut tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten, yritysten ja muiden organisaatioiden käsityksiä, miten energiatehokkuutta on hyödynnetty ja voidaan hyödyntää huoltovarmuuden edistämiseksi.


    Petri Nieminen
    Voimajärjestelmäasiamies
    Huoltovarmuuskeskus

    Ilkka Hippinen
    Johtava asiantuntija
    Motiva