Journalismin herkkä tasapaino

    Toimintaympäristö 19.2.2016

     

    Mediapoolin uusi puheenjohtaja ja Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen näkee poolin neutraalina alaa yhdistävänä kohtauspaikkana.

    Mediapoolin uusi rakenne heijastaa toimialan ja maailman muuttumista. 

    Lauri Kivinen luotsaa mediapoolia, joka pohtii sekä viestinnän teknistä jatkuvuudenhallintaa että sisällöllisiä kysymyksiä.

    ”Pienessä ja tiiviissä johtoryhmässä on sekä toimialan että hallinnon edustus. Erillisissä työryhmissään pohditaan graafisen ja sähköisen median jatkuvuudensuunnittelun teknistä puolta, ja uutena on myös sisällöllisiä kysymyksiä pohtiva ryhmä”, Kivinen kuvaa rakennetta.

    Kaikissa ryhmissä rima on ollut korkealla, mutta erityisen tyytyväinen Kivinen on sisältöryhmään, johon on saatu jäseneksi mediayhtiöiden sisällöistä vastaavia päätoimittajatason ihmisiä ja huippuvirkamiehiä.

    ”Sisältöryhmässä pohditaan, miten poikkeusolot vaikuttavat sisällön tekemiseen. Muiden työryhmien tehtävä on varmistaa, että poikkeusoloissakin on toimiva putki, johon sisällön voi laittaa.”

    Viisas ja vastuullinen media

    Kriisiaikojen tiedottaminen on Kivisen mielestä tasapainoilua kriisitietoisuuden, tiedonvälityksen vapauden ja oman henkisen selkärangan muodostamassa kolmiossa. Tasapainon löytäminen on herkkä asia ja vaatii viisautta ja vastuullisuutta, sillä jokainen tilanne on erilainen.

    ”Median pitää suojella journalistista riippumattomuuttaan ja varmistaa sillä jakamansa tiedon luotettavuus ja oman toimintansa uskottavuus. Sen pitäisi toisaalta ymmärtää vastuunsa, eikä lietsoa turhaan kriisitunnelmaa – eikä toisaalta vähätellä vakavia kriisejäkään.”

    Vaikka journalistit eivät ole viranomaisia, heidänkin on yhteiskuntarauhan ollessa uhattuna pyrittävä suojelemaan sitä toimillaan ja tehtävä yhteistyötä viranomaisten kanssa.

    Lauri Kivinen 

    "Kriisiaikojen tiedottaminen on tasapainoilua kriisitietoisuuden, tiedonvälityksen vapauden ja oman henkisen selkärangan muodostamassa kolmiossa. Tasapainon löytäminen on herkkä asia ja vaatii viisautta ja vastuullisuutta, sillä jokainen tilanne on erilainen."

     

    ”Ristiriitatilanteita ei varmaankaan voi välttää, sillä journalistit haluaisivat yleensä kertoa asioista enemmän kuin virkamiehet. Mitä enemmän tiedotusvälineet kuitenkin tällaisessa tilanteessa kumartavat viranomaisten intressille, sitä enemmän ne syövät omaa uskottavuuttaan”, Kivinen muistuttaa.

    ”Mutta jos yhteiskuntaan kohdistuu todellinen uhka, media ei tietenkään voi välittää sellaista haitallista tietoa, joka vahvistaisi uhkaajaa, kuten uutisia omien joukkojen liikkeistä. Tässä yhteiskunnan itsesuojeluun perustuva rajoite menee vapaan tiedonvälityksen edelle.”

    Monimuotoisuutta ja analyysiä

    Mediapoolin tavoitteena on demokraattisten olojen säilyttäminen ja vapaa ja monimuotoinen tiedonvälitys, jossa erilaiset äänet pääsevät kuuluville. Nykyisessä verkkoviestinnän ympäristössä valitettavasti myös pienet äärilaitoja edustavat tahot saavat näkyvyyttä.

    ”Medialla pitäisi olla riittävästi viisautta arvioidessaan kulloisenkin somekohun yhteiskunnallista merkitystä. Ja sen pitää olla erityisen tarkka siitä, että disinformaatiota ei päädy sen kanaviin.”

    Medialla on tärkeä uutisia suhteuttava ja analysoiva tehtävä. Kivinen ottaa esimerkiksi haastattelupäivän Ykkösaamu-lähetyksen, jossa asiantuntijat pohtivat Venäjältä tulevaa pakolaistulvaa ja sitä, olisiko ilmiön taustalla sikäläisten viranomaisten korruptiivisuus, jota valtio katsoo läpi sormiensa, vai se että siellä testataan valtion toimesta suomalaisten ja norjalaisten reagointia uuteen tilanteeseen.

    Yleisradio on tärkeä kanava viranomaistiedotteiden välittämiselle. "Sen rinnalla YLEn pitää harjoittaa ihan yhtä tiukkaa ja kestävää journalismia kuin muidenkin; taustoittaa asioita ja tuoda lisätietoa", toteaa Lauri Kivinen.

    ”Vastaavia asioita on nykymaailmassa vaikka kuinka paljon: pakolaistilanteen vaikutus Euroopan Unionin koossa pysymiseen, terrorismin uhka – millaisia piirteitä se saa ja millaiset voimat sitä vahvistavat – ja vaikkapa se, mitä öljyn hinnan valtavista heilahteluista seuraa”, Kivinen listaa.

    ”Media on vastuussa siitä, millaista mielialaa ja ymmärrystä näistä asioista väestölle välitetään, ja pooli ja sen sisältöryhmä tarjoavat neutraalin foorumin käsitellä niitä kriisitilanteiden varalta. Tämä on siinäkin mielessä entistä tärkeämpää, sillä pystymme ennustamaan aikaisempaa huonommin, millaiseksi jokin alullaan oleva kriisi lopulta kasvaa ja millaisia vivahteita siihen liittyy. Aikaisemmin kehitys oli suoraviivaisempaa ja ennustettavampaa.”

    Anonymiteetin tauti

    Kivisen mielestä anonyymille puskista ampuvalle nettikirjoittelulle ei pidä antaa sijaa suomalaisessa mediassa. Lähdesuojan pitää toteutua muulla tavalla.

    ”Verkkokeskustelu saastuu helposti mielipiteistä, joiden alkuperää ei tiedetä, joiden motiivit ovat hämärän peitossa, ja jotka ovat tarkoituksella provosoivia ja äänekkäitä. Vakavasti otettavien tiedotusvälineiden on oltava niiden kanssa rauhallisia ja provosoitumatta – mutta ne pitää myös tuomita antamatta niille liikaa sytykkeitä ja huomiota tästä tuomitsemisesta. Toimittajamme saavat päivittäin runsaasti nimetöntä palautetta, ja heidät on ohjeistettu olemaan reagoimatta siihen.”

    Viranomaisiin kohdistuu myös nykyisin aikaisempaa enemmän erilaisia salaliittoteorioita ja korruptiosyytöksiä. Kivisen mielestä ne kannattaa aina ottaa vakavasti, mutta niistä ei pidä myöskään huolehtia liikaa.

    ”Useimmat salaliittoteoriat myös jäävät sellaisiksi. Kyllä meillä pohjoismaisissa oloissa pitää voida lähtökohtaisesti luottaa viranomaisiin ja heidän hyvään aikomukseensa.”

    Viranomaistiedotuksia ja journalismia

    Yleisradiolla on useamman lain nojalla erilaisia tiedotustehtäviä, joista kansalaiset tuntevat parhaiten radiossa luettavat viranomaisten vaaratiedotteet. Kivinen kertoo, että niiden sisältö on kokonaisuudessaan viranomaisten laatimaa. Yleisradio ainoastaan tarjoaa kanavan niiden välittämiseen ja toimittajan, joka ne lukee.

    ”Meillä on täällä nappi, jota painamalla jokainen suomalainen radiolähetin – myös kaupallinen – saadaan välittämään nämä tiedotteet. Sitä käytetään erittäin harkiten, ja onneksi tiedotteita pystytään jo suuntaamaan alueellisesti niin, että koko kansan ei tarvitse kuunnella toiselle puolelle maata suunnattuja varoituksia.”

    Yleisradiolla on myös velvoite julkaista välittömistä puolustuksellisista uhkista varoittavia tiedotteita. Lisäksi viranomaisilla on myös omia teksti-TV-sivuja Yleisradion palvelussa.

    ”Vastapainoksi viranomaiset myös velvoitetaan olemaan median käytettävissä kriisitilanteissa. Ja täytyy sanoa, että heidän taitonsa on tässä suhteessa valtavasti parantunut viime vuosina.”

    Kokonaan toinen asia on Yleisradion toiminta julkisen palvelun mediana. Kivisen mielestä Yleisradio on media siinä missä muutkin, vaikka kaupalliseen mediaan verrattuna sitä rajoittaa tasapuolisuuden vaatimus. Yleisradio ei voi esimerkiksi maakuntalehtien tapaan liputtaa oman maakuntansa puolesta.

    ”Meidän pitää harjoittaa ihan yhtä tiukkaa ja kestävää journalismia kuin muidenkin: tuoda taustoja ja lisätietoja, haastaa viranomaiset, antaa kriiseistä oikeanlainen kuva ja tarkistaa mieluiten vaikka useampaan kertaan, että emme jaa väärää tietoa”, Kivinen listaa.

    ”Ja tätäkin sisältöryhmä pohtii: miten säilyttää valmius ylläpitää tällaista journalistista toimintaa.”

    Entä miten tästä eteenpäin?

    Kivinen uskoo, että yhteistyö jatkuu hyvässä hengessä.

    Poolille isoin tulevaisuuden haaste on toimialan riippuvuus erilaisista verkoista, mikä tekee toiminnasta haavoittuvaa. Sekä lähestys- että tietoverkkoja tulisi lujittaa mahdollisimman kestäviksi.

     

    ”Työn jatkuminen uudessa rakenteessa vaatii aluksi meiltä kaikilta opettelua. Keskusteluyhteydet ovat kuitenkin hyvät ja osallistujien motivaatio on erittäin korkea. Jokainen yhtiö joutuu pohtimaan näitä asioita jo tykönään, ja meillä kaikilla on tarve jakaa kokemuksia ja ajatuksia muiden kanssa.Yhteisellä asialla tässä ollaan, samojen uhkien äärellä.”

    Poolille isoin tulevaisuuden haaste on toimialan riippuvuus erilaisista verkoista, mikä tekee toiminnasta haavoittuvaa. Sekä lähestys- että tietoverkkoja tulisi lujittaa mahdollisimman kestäviksi.

    ”Ensi vuosikymmenellä tulee pohdittavaksi hyvin palvelleen analogisen FM-radioverkon kohtalo, kun muut eurooppalaiset valtiot siirtyvät digitaaliseen IP- tai DAB-radioon ja sulkevat analogisia verkkojaan. Joudumme miettimään, voidaanko siitä luopua meilläkin”, Kivinen ennustaa.

    ”Analoginen radio on digitaalisiin radioihin verrattuna aivan toisella tavalla toimintavarma ja vikasietoinen. Vaikka laajakaistainen internet on tulossa autoihin kymmenen vuoden sisällä, kestää varmasti vielä toiset kymmenen vuotta ennen kuin se on joka autossa. Lisäksi lähetysten vastaanotto patteriradiolla onnistuu lähes kaikissa olosuhteissa, ja järjestelmän harvinaisen pitkän elinkaaren takia vastaanottimia on kaikilla.”

    Jussi-Pekka Aukia

    Teksti sekä Lauri Kivisen valokuvat ja haastatteluvideo

     

    Lauri Kivinen haastateltavana: Mikä on mediapoolin uuden sisältöryhmän tehtävä?

     

    Katso myös Lauri Kivisen ja Katja Aholan haastattelu YLEn aamu-tv:ssä 25.02.2016

    Poikkeustilan viestintä Suomessa

    Katsottavissa toistaiseksi

     
     

    Kommentoi "Journalismin herkkä tasapaino"

    Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

    Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

     

    Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

       _____    _____    __   __    ______     _____  
      / ___//  |  ___||  \ \\/ //  /_   _//   / ___// 
      \___ \\  | ||__     \   //    -| ||-    \___ \\ 
      /    //  | ||__     / . \\    _| ||_    /    // 
     /____//   |_____||  /_//\_\\  /_____//  /____//  
    `-----`    `-----`   `-`  --`  `-----`  `-----`   
                                                      
    
     
     

    Ei kommentteja "Journalismin herkkä tasapaino"