Miten soi mediaorkesteri?

    Toimintaympäristö 2.2.2016

    Valtakunnallisen ja paikallisen median on pelattava yhteen poikkeustilanteissa.

    Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne luovutti vuoden alussa mediapoolin puheenjohtajuuden Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kiviselle. Ajankohta oli vahdinvaihdolle sopiva, sillä Telanne oli toiminut jo pitkään graafisen poolin johdossa, ja hän oli saatellut päätökseen graafisen ja joukkoviestintäpoolien yhdistymisen mediapooliksi.

    ”Viime vuosi meni toiminnan käynnistämiseen raamien, tehtävien, toimintasuunnitelman ja budjetin parissa. Nyt toiminta on käynnistynyt uudessa mallissa, ja ensimmäiset kokoukset on pidetty”, Telanne kertoo.

    ”Yhdistyminen oli hyvä ratkaisu, sillä fuusioon oli yhteinen tarve. Yhteisvoimin pystymme kiinnittämään riittävästi huomiota kriittisiin seikkoihin ja varmistamaan jatkuvuudenhallinnan oikean mittakaavan.”

    Graafisella alalla tapahtuneen isojen muutosten seurauksena huoltovarmuuskysymysten painopiste oli sielläkin siirtynyt sähköiselle puolelle ja tietoverkkoihin.

    Kai Telanne haastaa median miettimään, miten se varmistaa toimintansa ja palvelee lukijoitaan hankalissakin olosuhteissa jumittumatta omiin käsityksiinsä tekemisen tavasta.

    ”Haasteemme tuntuivat olevan enemmän tai vähemmän samoja joukkoviestintä- ja ICT-poolien kanssa, ja halusimme välttää päällekkäisen työn tekemisen. Lisäksi isot valtakunnalliset mediatalot toimivat sekä painetun että sähköisen viestinnän alueilla ja sisältölähtöisyys on muutenkin häivyttänyt jakoa perinteisten medioiden välillä.”

    Kahdelle erilliselle poolille ei siinäkään mielessä tuntunut enää olevan tarvetta.

    ”Esimerkiksi Alma Mediassa ei ajatella enää kanavakeskeisesti, vaan käyttäjät päättävät, missä ja miten he näitä sisältöjä käyttävät. Meidän tehtävämme on tarjota viestejämme eri kanaviin, ja se meidän pitäisi pystyä tekemään myös kriisitilanteissa.”

    Teknologia ja jatkuvuudensuunnittelu

    Mediayritysten omat jatkuvuudensuunnittelun tavoitteet ovat pitkälti samat kuin yhteiskunnan huoltovarmuustarpeet. Maailman muuttumista kuvaa, että paperin, painovärin ja kuljetuskapasiteetin saatavuus ovat edelleenkin mukana riskilaskelmissa, mutta teknologiayhteiskunnan normaalit haasteet, jotka liittyvät tietoverkkojen toimivuuteen ja sähkönsaannin varmistamiseen ovat toiminnan jatkuvuuden kannalta niitä tärkeämpiä.

    ”Huoltovarmuusmielessä olemme erittäin riippuvaisia kumppaneistamme, ja aika iso osa jatkuvuudenhallintamme akuuteista haasteista on muiden vastuulla.”

    Painettu media on aivan yhtä riippuvainen sähköstä ja tietoverkoista kuin sähköinen media. Mediataloilla ei ole enää edes mekaanisia kirjoituskoneita eikä veivattavia monistuskoneita, joilla tuottaa lentolehtisiä teknologiayhteiskunnan romahtaessa.

    Jatkuvuudenhallinnasta

    Huoltovarmuusmielessä olemme erittäin riippuvaisia kumppaneistamme, ja aika iso osa jatkuvuudenhallintamme akuuteista haasteista on muiden vastuulla.

     

    ”Kaupallisen median talousvaikeudet eivät ole lyhyellä tähtäyksellä iso haaste, enemmänkin on kyse siitä, onko mediayrityksillä pitemmän päälle riittävästi resursseja varmentaa tietoyhteyksiään ja energiansaantiaan”, Telanne pohtii.

    ”Jokaisen yrityksen täytyy itse laskea, mikä on sille riittävä kustannusten ja riskien suhde eli kuinka paljon sillä on esimerkiksi varaa kahdentaa tiedonsiirtoyhteyksiään. Bittejä voi toki siirtää toimituksesta painoon muillakin keinoin kuin lankaa pitkin, mutta energian saannissa ollaan viime kädessä valtakunnanverkon varassa.”

    Sanomalehdistöllä on erilaisia kumppanijärjestelyjä, joissa toiset painotalot tulevat apuun, jos sähkökatkos tai tulipalo on pysäyttänyt oman painon.

    ”Näitä vaihdoksia on myös harjoiteltu. Tämä mahdollisuus ikävä kyllä vähenee sitä mukaa kuin painokapasiteettia suljetaan.”

    Disinformaatio ja mediabrändit

    Telanne sanoo, että ainakaan hän ei osannut ennustaa viimeisten 3-5 vuoden aikana mediaan ja verkkokeskusteluun vyöryneen häirinnän ja disinformaation määrää ja tämän toiminnan voimakkuutta.

    Informaatiovaikuttamisesta

    Median pitää säilyttää laatunsa ja käsitellä aiheita, jotka ovat yhteiskunnalle merkityksellisiä. Meidän pitää myös tehdä valheellisten viestien valheellisuus kaikille näkyväksi.

     

    ”Hakkerien ja rikollisten tekemät kyber- ja palvelunestohyökkäykset ovat jo normaalitilanne. Mediayritysten palvelimille tehdään jopa satoja tuhansia hyökkäyksiä päivässä, kun rikolliset toimijat haluavat testata järjestelmiemme toimivuutta ja omia työkalujaan”, Telanne kuvaa tilannetta.

    ”Vaikka propagandaa on tietysti ollut aina, nykyinen disinformaation ujuttaminen uutisvirtaan ja keskusteluun on huolestuttava ilmiö, jonka määrä on yllättänyt meidät kaikki.”

    Disinformaatiolla hyökätään demokraattisen yhteiskuntamme perushyveitä vastaan niitä hyödyntäen, jolloin sananvapaus ja muut yhteiskuntamme vahvuudet saadaan uutettua heikkouksiksi.

    ”Valitettavasti joudumme sietämään vapaan tiedonvälityksen nimissä näitä viestejä. On toimituksille tarkka paikka ja hankala yhtälö katsoa, miten niiden kanssa toimitaan.”

    Telanteen mielestä disinformaatiota jakavat auktorisoiduksi mediaksi itseään uskottelevat koti- ja ulkomaiset toimijat, nettiviha ja trollaus ovat samaa ilmiötä. Ne toimivat hyvin samantyyppiseen tapaan ja niiden kerronta on hyvin samanlaista. Sen vuoksi ihmiset yleensä osaavat asettaa ne omaan arvoonsa

    ”Ilman riittävää medialukutaitoa näitä näennäismedioita voi olla vaikea erottaa journalististen periaatteiden mukaan toimivasta mediasta. Median pitää juuri sen vuoksi säilyttää laatunsa ja käsitellä aiheita, jotka ovat yhteiskunnalle merkityksellisiä. Meidän pitää myös tehdä valheellisten viestien valheellisuus kaikille näkyväksi.”

    Telanne arvostaa rohkeita ja aktiivisia virkamiehiä, päätoimittajia ja yksittäisiä toimittajia, jotka ovat vihan kohteeksi joutumisen uhkallakin uskaltaneet nousta esiin.

    ”Meidän on uskottava länsimaiseen vapaan viestinnän malliin, ja pidettävä se sellaisena. Sananvapaudesta tinkiminen merkitsisi luovuttamista.”

    Mediayhtiöiden uutissivustoilla tapahtuvan verkkokeskustelun osalta on kuitenkin jo jouduttu ottamaan takapakkia, eikä Telanne usko, että paluuta takavuosien täysin vapaaseen keskusteluun enää on.

    Esimerkiksi Iltalehdelle tulee päivässä noin 10.000 kommenttia, joita moderoimaan tarvitaan usean henkilön työpanos.

    ”Mediabrändin uskottavuuden suojelemiseksi on tehtävä tiukkaa valintaa ja myös suljettava pois asiattomia keskustelijoita. Keskustelupalstojen sulkeminen ei kuitenkaan tunnu mahdolliselta, sillä lukijoita on kannustettu ja he ovat jo tottuneet dialogiin mediansa kanssa. Silti olen itsekin joutunut välillä miettimään, tuoko kommentointimahdollisuus meille lisäarvoa vai viekö se sitä.”

    Kaupallinen media ja poikkeusolot

    Kaupalliselle medialla ei ole kriisiaikana lakisääteisiä tehtäviä, ja ne lähtökohtaisesti suorittavat omaa kriisiviestintäänsä journalistisen harkinnan pohjalta. Telanne muistuttaa, että poikkeustilanteista ei mitenkään selvittäisi ilman paikallisia kaupallisia viestimiä.

    Telanne ottaa esimerkiksi Nokian vesikriisin, jolloin viranomaisviestintä epäonnistui totaalisesti ja kriisinhallinnan ja elämän jatkumisen kannalta tärkeä viestintä jäi käytännössä Aamulehden ja Nokian uutisten varaan. Aamulehti muun muassa julkaisi etusivullaan ohjeet siitä, mitä pitää ja mitä ei pidä tehdä talousveden pilaannuttua.

    Lehti palveli asiakkaitaan tilanteessa, jolloin tiedon tarve oli suurimmillaan.

    Paikallismedioiden merkityksestä

    Poikkeustilanteista ei mitenkään selvittäisi ilman paikallisia kaupallisia viestimiä.

     

    ”Yleisradiolle määrätyt tehtävät eivät ainakaan rauhan aikana ja paikallisissa kriiseissä riitä täyttämään kaikkea viestinnän tarvetta. Myös viranomaisten kyky hoitaa viestintä niin, että tilanteista todella toivutaan, on aika vaatimaton. Heillä ei ole siihen välineitä, eikä heille ole sellaista roolia edes ajateltu”, Telanne sanoo.

    ”Nokian kaltaisten tapahtumien myötä olemme voineet harjoitella asioiden toimivuutta käytännössä. Ja mediapoolille ja sen sisältöryhmälle tärkein kysymys on, miten saamme poikkeustilanteissa koko viestintäorkesterin valtakunnallisesta paikalliseen soimaan yhdessä niin, että kaikki hoitavat omat rootelinsa hyvin. Jos esimerkiksi Lahteen tulisi ydinlaskeuma tai jossain räjähtäisi terroristien pommi, meillä on oltava yhteinen käsitys sitä, mitä tehdään ja miten kriisiviestinnän tehtävät jaetaan kollegojen ja viranomaisten kesken. Sen vuoksi mediapoolin sisältöryhmässä ovat mukana medioiden päätoimittajien ohella myös viranomaistahojen edustajat.”

    Jussi-Pekka Aukia

    Teksti sekä Kai Telanteen valokuva ja haastatteluvideo

     

    Erja Saraste

    Artikkelikuva

     



    Kari Telanne kertoo esimerkin, miten media voi palvella lukijoitaan hädän hetkellä

     

     

    Katso myös Lauri Kivisen ja Katja Aholan haastattelu YLEn aamu-tv:ssä 25.02.2016

    Poikkeustilan viestintä Suomessa

    Katsottavissa toistaiseksi

     
     

    Kommentoi "Miten soi mediaorkesteri?"

    Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

    Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

     

    Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

      ______     ___     ______      ___      ______  
     /_____//   / _ \\  |      \\   / _ \\   /_____// 
     `____ `   / //\ \\ |  --  //  | / \ ||  `____ `  
     /___//   |  ___  |||  --  \\  | \_/ ||  /___//   
     `__ `    |_||  |_|||______//   \___//   `__ `    
     /_//     `-`   `-` `------`    `---`    /_//     
     `-`                                     `-`      
    
     
     

    Ei kommentteja "Miten soi mediaorkesteri?"