Yhteiskunnan äänitorvi

    Toimintaympäristö 26.1.2016

    Mediapooli edistää media-alan jatkuvuudensuunnittelua ja varautumista.

    Luotettava tieto on yhteiskunnan tarvitsema perushyödyke siinä missä ravinto, liikenne tai energia. Myös poikkeus- ja kriisitilanteissa tarvitaan toimivaa mediaa, jotta vältyttäisiin huhuilta tai peräti paniikilta.

    ”Kriisi kuin kriisi, medialla on siinä aina oma roolinsa: uutisten ja tiedonvälityksen ohella mediaa tarvitaan myös analysoimaan tapahtunutta” poolin toimintaa pyörittävä valmiuspäällikkö Katja Ahola sanoo.

    Median tehtävä ei ole vain välittää uutisia vaan antaa niille myös merkitys, muistuttaa Katja Ahola. Paikallisia viestimiä tarvitaan välittämään kansalaisten kannalta tarkempaa tietoa.

    Erityisenä haasteena on saada viranomaisten sanoma perille sekavassakin tilanteessa, kun ei enää voida olla varmoja edes siitä, että mediaksi itseään kutsuva verkkosivusto tai radiolähetin todella on se, joka se väittää olevansa.

    ”Sota- ja kriisitilanteessa media on informaatiosodan etulinjassa sekä fyysisesti että sisältönsä osalta. Uskottavuuden säilyttäminen on avainkysymys ja se saavutetaan tuttujen ja luotettavaksi havaittujen viestimien yhteistyöllä”, Ahola pohtii.

    ”Ajatellaan vaikka tilannetta saastelaskeuman jälkeen: Uskoisiko väestö vaara ohi -viranomaistiedotetta, jos se annettaisiin vain yhdellä valtakunnallisella radiokanavalla tai muussa valtakunnallisessa mediassa? Sen tueksi tarvitaan myös alueellisia ja paikallisia viestimiä, jotka voivat kertoa asiasta täsmällisemmin.”

    Fuusio heijastaa muutosta

    Mediapooli perustettiin syksyllä 2014 yhdistämällä siihen asti toimineet lehdistöä edustanut graafinen pooli ja radiota ja televisiota edustanut joukkoviestintäpooli. Fuusio kuvastaa alalla tapahtunutta muutosta, jossa digitalisoitumisen myötä perinteinen jako printtiin ja sähköiseen mediaan on menettänyt merkityksensä.

    Merkittävä osa viestinnästä on siirtynyt verkkoon ja perinteiset media-alan yritykset hyödyntävät niin printtiä, verkkoa kuin radioaaltojakin. Lisäksi markkinoille on tullut uusia ja tehokkaita pelkästään verkossa toimivia medioita.

    Katja Ahola

    "Kriisitilanteessa media on informaatiosodan etulinjassa sekä fyysisesti että sisältönsä osalta. Uskottavuuden säilyttäminen on avainkysymys, ja se saavutetaan tuttujen ja luotettavaksi havaittujen viestimien yhteistyöllä”

     

    Kolmas suuri muutos on tapahtunut rinnan uuden poolin perustamisen kanssa. Aholan aloittaessa tehtävässään vuoden 2015 alussa Ukrainan kriisi oli jo kärjistynyt ja siihen liittyvät trollausilmiöt pyrkivät särkemään suomalaisten perinteistä luottamusta joukkoviestintään yhdessä koti- ja ulkomaisten propagandasivustojen suoltaman disinformaation kanssa. Ukrainan kriisiä seurannut pakolaiskysymyksen kärjistyminen on sekin sotkenut ja kyseenalaistanut perinteisiä mediakuvioita.

    Sisältökysymykset ovat saman tien nousseet korkealle uuden poolin ja sen sisältöryhmän agendalla. Tähän alueeseen liittyvää koulutusta ja harjoittelua onkin luvassa tänä ja ensi vuonna.

    ”Media on varautumismielessä siinä mielessä erityinen alue, että se on etunenässä kaikkialla, niin tekniikassaan kuin uutisoinnissaan. Median pitää olla siellä, missä lukija, kuulija ja kansalainen haluaa sen olevan, ja sen pitää pystyä vastaamaan nopeasti esiinnousseisiin asioihin”, Ahola selittää.

    ”Median uskottavuus perustuu laadukkaaseen journalismiin – jonka rooli on näinä disinformaation aikoina jopa entisestään korostunut – sekä moniäänisyyteen. Sen vuoksi pyrimme kantamaan jatkuvuuden hallinnassa huolta myös moniäänisyydestä, joka on toki vaikeaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.”

    Valtakunnallinen ja alueellinen

    Poolin työskentelyyn osallistuu kymmeniä tuotanto- ja sisältöpuolen edustajia useista media-alan ja sitä lähellä olevasta organisaatiosta. Kaikki valtakunnalliset mediatalot ovat luonnostaan mukana toiminnassa. Mukana on myös Puolustusvoimien ja poliisin edustus.

    Yksi poolin perustehtävistä on määritellä, mitkä mediayritykset ovat huoltovarmuuskriittisiä. Ylellä on lakisääteinen velvollisuus valtakunnallisessa kriisiviestinnässä ja vaaratilanteiden tiedotuksessa, mutta journalistisessa mielessä se ei riitä.

    ”Tärkeä kysymys on myös alueellisen ja paikallisen median rooli häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Meidän on esimerkiksi mietittävä, miten jokin tieto viedään joka tupaan tilanteessa, jossa sähköiset viestintäverkot eivät enää toimi”, Ahola pohtii.

    Aamulehti julkaisi sunnuntaina 15.11 kolumnin Pariisin terrori-iskuista neljällä eri kielellä. Maanantaiaamuun mennessä kirjoitus oli tavoittanut jo yli miljoona lukijaa.

    ”Hyvä esimerkki paikallisen ja alueellisen median mahdollisuuksista auttaa kriisitilanteissa oli Aamulehden Nokian vesikriisin yhteydessä tekemä päätös julkaista etusivullaan mainosten sijasta vastauksia yleisimpiin vesikriisin herättämiin kysymyksiin. Myös Pariisin iskujen jälkeen he nostivat tapahtuman etusivulleen. 

    Mistä voi tinkiä?

    Informaation perillemenon varmistamisen ohella mediapooli joutuu myös miettimään, mistä eri tilanteissa voi tinkiä. Pystytäänkö enää palaamaan perinteiseen painettuun sanaan tietoverkkojen kaaduttua? Entä mitä tehdään, jos painolaitokset eivät saa energiaa, paperia tai painovärejä? Joudutaanko turvautumaan mustavalkoisiin lentolehtisiin? Ja miten niiden jakelu hoidetaan?

    ”Jos perinteiset mediat eivät enää pysty toimimaan, täytyy tiedon jakamisessa etsiä muita vaihtoehtoisia tapoja kuten kaiutinautoja, lentolehtisiä ja ihmisten omia sosiaalisen median ratkaisuja. Äärimmäisissä tilanteissa viestinnässä voitaisiin tukeutua esimerkiksi radioamatööreihin”, Ahola kuvaa eri skenaarioita.

    Käytännön jatkuvuussuunnittelu pitää sisällään myös fyysisen jatkuvuuden ja turvallisuuden, sekä energian, paperin ja painovärien saannin turvaamisen ja sekä varavoimajärjestelyt, mutta myös tarvittavat henkilöresurssit, tietoturvan ja suojautumisen kyberhyökkäyksiltä.

    ”Mediayritysten jatkuvuutta uhkaavat niin palvelunestohyökkäykset kuin tautiepidemiatkin. Onneksi yrityksistä on löytynyt taloustilanteesta huolimatta motivaatiota panostaa näihinkin asioihin – toki he turvaavat siinä myös oman liiketoimintansa jatkuvuutta, kuten vastuullisten yritysten tuleekin tehdä.”

    Jussi-Pekka Aukia

    Teksti ja valokuvat

     

    Mediapooli

    • On media-alan varautumista edistävä yhteistoimintaelin.
    • Seuraa ja analysoi alansa huoltovarmuuden tilaa.
    • Tukee alan toimijoiden jatkuvuudenhallintaa.
    • Varmistaa alan toimintaedellytyksiä.
    • Tekee suunnitelmia häiriötilanteiden varalle.
    • Edistää sopimuksiin perustuvaa varautumista.
    • Määrittelee huoltovarmuuskriittiset alan yritykset.
    • Suunnittelee voimavarojen käyttöä poikkeusoloissa.
    • Tukee viranomaisten vastuulla olevaa poikkeusolojen viestintää.
    • Järjestää koulutusta ja harjoituksia.
    • Tukee muita pooleja viestintäasioissa.
     

    Katso myös Lauri Kivisen ja Katja Aholan haastattelu YLEn aamu-tv:ssä 25.02.2016

    Poikkeustilan viestintä Suomessa

    Katsottavissa toistaiseksi

     

    20 vuotta sitten

    Huoltovarmuuskeskuksen Varmuuden vuoksi -tiedotteessa kerrottiin vuonna 1995 kotimaisesta kriisiaikojen tarpeisiin tarkoitetusta mustasta painoväristä.

    Painoväriyhdistyksen – Huoltovarmuuskeskuksen tuella – tuottaman Kriisiajan painovärin raaka-aineina käytettiin kotimaista rypsiöljyä ja pehmeää mäntyöljyhartsia ja ulkomaista nokimustaa. Keski-Uusimaan painotalossa tehty koepainatus tuotti erinomaisen lopputuloksen, ja myös Varmuuden vuoksi painettiin tällä musteella.

     

     

     

     

    Kommentoi "Yhteiskunnan äänitorvi"

    Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

    Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

     

    Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

       _____   _    _     _  _    __   __    _____   
      / ___// | || | ||  | \| ||  \ \\/ //  / ____|| 
      \___ \\ | || | ||  |  ' ||   \ ` //  / //---`' 
      /    // | \\_/ ||  | .  ||    | ||   \ \\___   
     /____//   \____//   |_|\_||    |_||    \_____|| 
    `-----`     `---`    `-` -`     `-`'     `----`  
                                                     
    
     
     

    Ei kommentteja "Yhteiskunnan äänitorvi"