Sairaalan pitää toimia aina

29.6.2015

Aihepiirit

Terveydenhuolto

Sairaala on monimutkainen, hyvin rasvattu koneisto. Se tarvitsee toimiakseen ison verkoston sujuvan toiminnan myös sairaalan ulkopuolella. Tämän varmistamiseksi työtä tekee Huoltovarmuuskeskuksen terveydenhuoltopooli.

Terveydenhuoltopooli tarjoaa Suomen 20 sairaanhoitopiirille työkaluja ja asiantuntemusta niiden jatkuvuudenhallinnan eli häiriöihin varautumisen parantamiseksi. Tässä kohti ei puhuta lääketieteellisestä varautumisesta. Sitä sairaalat ja terveyskeskukset tekevät lain velvoittamina. Niillä on lakisääteiset valmiussuunnitelmat, suuronnettomuus- ja pandemiasuunnitelmat, joilla turvataan hoidon jatkuvuutta.

Nyt puhutaan sairaaloiden infrastruktuurista. Niistä toiminnoista, jotka eivät ole suoraan hoitotyötä, mutta joita ilman sairaala ei voi pyöriä.

Ja niitä on paljon.

Tukipalvelut pitävät sairaalan toiminnassa

Terveydenhuoltopoolin poolisihteeri Mervi Savolainen näyttää kaaviota, jossa on lähes 20 laatikkoa, esimerkiksi

  • pesulapalvelut
  • ruokahuolto
  • laitoshuolto
  • kiinteistöhuolto eli sähkö, vesi ja jätteet
  • it-palvelut
  • lääkintälaitteiden huolto
  • lääkehuolto.
 

Kyse on tukipalveluista, joiden tehtävänä on turvata, että hoito jatkuu. Että vaikkapa ruiskuja ja neuloja on aina saatavilla, että sairaalan pyykit pestään ja laitteet huolletaan. "Tämän moninaisuuden jatkuvuudenhallinta on norsu, jota syödään palanen kerrallaan”, Savolainen kuvaa.

”Varautumisen avain on yhteistyö. Vain omassa lokerossa ei voi olla”, sanoo terveydenhuoltopoolin poolisihteeri Mervi Savolainen.

Maksutonta apua sairaanhoitopiireille

Norsua on syöty vuodesta 2006, jolloin terveydenhuoltopooli perustettiin. Se on eräs huoltovarmuusorganisaation uusimmista pooleista. Kaikki huoltovarmuuden kannalta tärkeät, terveydenhuoltoon liittyvät toiminnot on koottu terveydenhuoltosektorin alle, joka on perustettu 2008. Siihen kuuluvat ihmisten ja eläinten lääkintä sekä ympäristöterveydenhuolto eli vesi- ja jätehuolto.

Terveydenhuoltopooli tukee sairaanhoitopiirejä varmistamaan itse sopimuksin kumppaniensa kanssa, että niiden toiminta pystyy jatkumaan myös häiriötilanteissa. Sairaanhoitopiirit ovat terveydenhuollon kulmakiviä. Sen vuoksi poolin toiminta keskittyy niihin.

”Tarjoamme työkaluja ja projekteja, ja sairaanhoitopiirit valitsevat itse, mitä tarvitsevat. Poolin apu ja työkalut ovat maksuttomia.”

Valmiusseminaareissa selvitetään, missä mennään

Käytännössä terveydenhuoltopooli järjestää valmiusseminaareja, joissa käsitellään norsun yhtä palasta kerrallaan. On ollut seminaareja mm. ict:stä ja pesulapalveluista. Tulossa on laboratoriotoimintojen ja kuvantamisen seminaari.

Kaikissa koetetaan tunnistaa, missä mennään ja mietitään, miten tilannetta tarvittaessa kohennetaan.

Esimerkiksi verihuollon seminaarissa vuosia sitten todettiin, että valtakunnan tasolta puuttuu suunnitelma siitä, miten verihuolto turvataan kaikissa oloissa. Asiantuntijat paiskivat töitä muutaman vuoden, ja kansallinen verihuoltovalmiussuunnitelma valmistui.

Sairaalassa tarvitaan noin 20 erilaista toimintoa, että potilas saadaan kuntoon. Kaavio: Terveydenhuoltopooli.

Yhteistyö on varautumisen avain

Kaikki lähtee tiedosta ja tiedon kulusta. Jatkuvuudenhallinnan ydinasia onkin Savolaisen mielestä yhteistyön tekeminen.

”Pitää olla tietoa, mitä eri toiminnoissa tarvitaan, millaista palvelutasoa pitää pystyä pitämään, että homma toimii.”

”Esimerkiksi pesulan on tiedettävä, mitkä ovat hoitoyksiköiden avaintoiminnot, millaista pyykkiä niissä tarvitaan, minkälaisella kiertonopeudella puhdasta tarvitaan ja paljonko. Näiden tietojen perusteella pesulapalvelujen pyörittäjät voivat turvata omien toimittajiensa kanssa, että ne puolestaan saavat kaikissa oloissa tarvitsemiaan asioita. Kaikki palaset mennään läpi tällä tavalla. Työtä riittää”, Savolainen havainnollistaa.

Diagnostiikan on toimittava

Seuraavaksi terveydenhuoltopooli tarkastelee laboratorioiden ja kuvantamisen toimintoja eli diagnostiikkaa. Kuvantamisesta pooli teki selvitystä vuosi sitten. Työ jatkuu sen perusteella.

”Molemmat ovat erittäin tärkeitä toimintoja. Potilaita ei voi hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla, jos ei ole diagnoosia. Jos ajatellaan pahoja häiriötilanteita, on selvitettävä, mikä diagnoosin tekemiseksi on kaikkien kriittisintä. Kuvantamisessa se on CT-laitteen toiminta kaikissa oloissa.”

Sitä varten tarvitaan sähköä, osaavaa henkilökuntaa, varjoaineita, tiettyjä hoitotarvikkeita. Tarvitaan siis aika paljon.

Lue lisää

terveydenhuollon varautumisesta Huoltovarmuuskeskuksen sivuilta

 

Elintärkeä kyberturvallisuus

Kyberturvallisuus on terveydenhuollossa elintärkeää.

”Se ei ole ict-asiaa, vaan sitä tarvitaan joka yksikössä. Viallisesti toimiva, tietotekniikkaa sisältävä laite voi vaikuttaa potilaan hoitoon hyvin dramaattisesti”, Mervi Savolainen huomauttaa.

Ja terveydenhuolto ja sairaanhoito ovat täynnä tietotekniikkaa. Terveydenhuoltopooli tekeekin yhteistyötä Viestintäviraston ja Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa.

”Kyberuhkat eivät ainakaan vähene tulevaisuudessa. Tämä on siis yksi jatkuvuudenhallinnan kärkiasioista.”

Riitta Gullman

Teksti ja kuva

 

Suuri osa tarvikkeista tulee kaukaa

Hoitotyössä tarvitaan valtava määrä erilaisia tarvikkeita ja lääkkeitä. Ne ovat pääsääntöisesti tuontitavaraa. Joskus jotain tuotetta voi olla vaikea saada tuotannossa olevien häiriöiden takia. Yleensä toinen toimittaja pystyy pelastamaan tilanteen, jos yksi ei pysty tavaraa toimittamaan.

Jos ympäri maailmaa nousee yhtä aikaa jonkin tuotteen tarve, se voi loppua hyvin nopeasti. Näin tapahtui, kun sikainfluenssaepidemia nosti päätään.

Suomessa olevat hengityssuojainten varastot tyhjenivät puolessa päivässä. Silloin otettiin käyttöön varmuusvarastoissa olevat hengityssuojaimet, ja tilanne oli pelastettu.

Monien hoitotarvikkeiden valmistus on hyvin keskittynyttä ja kaukana Suomesta. Esimerkiksi suojavälineet, kuten hengityssuojaimet ja suojakäsineet, valmistetaan valtaosin EU:n ulkopuolella, mm. Aasiassa. Merikontin on ensin oltava täynnä, ennen kuin rahti liikahtaa. Tilauksesta matka perille Suomeen voi kestää kuukausia.

 

Mitä on jatkuvuudenhallinta?

Jatkuvuudenhallinta on työtä, jolla koetetaan varmistaa, että tärkeät asiat toimivat. Myös silloin, kun jotain yllättävää tapahtuu. Se on ennakoimista ja häiriöihin varautumista. Se on tärkeimpien toimintojen tunnistamista ja sen miettimistä ja harjoittelemista, miten häiriötilanteista selvitään.

Lisää jatkuvuudenhallinnasta Huoltovarmuuskeskuksen sivuilla. 

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli