Yhteiskunnan elämänlanka

6.8.2015

Joukkoliikenteen on sujuttava kaikissa olosuhteissa mahdollisimman hyvin.

Vuonna 2010 perustettu HSL-kuntayhtymä vastaa pääkaupunkiseudun ja useiden ympäryskuntien joukkoliikenteestä. HSL suunnittelee ja hankkii asukkaiden tarvitsemat bussi-, raitiovaunu-, metro-, lautta- ja lähijunaliikennepalvelut ja sen tehtäviin kuuluvat myös matkalippujen hinnoittelu ja myynnin järjestelyt sekä markkinointi ja tiedottaminen.

HSL huolehtii myös poikkeustilanteiden korvaavista liikennejärjestelyistä yhteistyössä operaattorien ja liikennöitsijöiden kanssa, ja heidän työnjohtonsa välityksellä.

Turvallisuusasiantuntija Kai Kalmarin päätyö on pohtia, miten joukkoliikenne hoidetaan poikkeusoloissa mutta hän osallistuu myös liikennevälineiden turvallisuuden kehittämistyöhön.

Varautumisen perusasiat ovat hänen mielestään hyvällä tolalla.

”Meillä on todella hyvät operaattorit, jotka ovat riittävän isoja ja joilla on kehittyneet kriisinhallintamekanismit.”

HSL-kuntayhtymän turvallisuusasiantuntija Kai Kalmari suunnittelee poikkeustilanteiden joukkoliikenneratkaisuja. Pari päivää haastattelun jälkeen vuorossa on työpöytäharjoitus yhdessä Finavian ja neljän liikennöitsijän kanssa, jossa simuloidaan eri skenaarioita, joissa uuden kehäradan liikennettä joudutaan korvaamaan busseilla.

Miljoona matkaa päivässä

Linja-autoliikenne hoidetaan noin kymmenen liikennöitsijän voimin. Metrosta, raitiovaunuista ja Suomenlinnan lautasta huolehtii HKL ja lähijunista VR. Koko järjestelmä tuottaa päivittäin miljoona matkaa. Päivittäisiä lähtöjä on 25 000.

Kalmari arvioi, että HSL tuottaa lähes kaksi kolmasosaa suomalaisessa joukkoliikenteessä tehdyistä matkoista. HSL:n lipuilla tehdyistä matkoista noin puolet tehdään bussilla toisen puolen jakaantuessa tasan raitiovaunujen, junien ja metron kesken.

Häiriöitä on vähän...

Jatkuvasti yhä suurempi osuus HSL:n tuottamasta liikenteestä ajetaan aikataulussa. Häiriöitä on niin vähän, että järjestelmän luotettavuuslukemat ovat selvästi yli 99 %. Metrolla ja linja-autoilla jopa 99,9 % vuoroista ajetaan ajallaan ja raitiovaunuilla ja lähijunillakin vastaavat lukemat ovat 99,5 % ja 99,4 %. Suomenlinnan lautan luotettavuus lähentelee sekin sataa prosenttia.

”Eniten ongelmia tuottaa raideliikenne. Kiskoille jämähtänyttä junaa tai raitiotievaunua ei voi ohittaa seuraavalla junalla, jolloin yhtä vuoroa kohdannut häiriö kertautuu nopeasti. Bussin voi aina reitittää kiertotietä, ellei linja-auto sitten onnistu tukkimaan terminaalin pääuloskäyntiä, kuten Kampissa on kerran tapahtunut.”

Mutta jos se osuu omalle kohdalle...

Raideliikenteen häiriöt koskevat yleensä isoa määrää matkustajia kerrallaan. Kalmari muistuttaa, että pienikin julkisen liikenteen häiriö haittaa pahasti niitä matkustajia, joiden kohdalle se osuu. Vuorojen suuren määrän takia sinänsä erittäin alhainen 0,1 %:n häiriötaso merkitsee, että päivässä jää keskimäärin 25 vuoroa ajamatta.

”Näiden vuorojen matkustajille se merkitsee myöhästymistä kokouksista, päiväkodeista ja kouluista, tai sitä että kotiinpääsy viivästyy. Suomalaiset hyväksyvät häiriöt, jos niille on olemassa ymmärrettävä syy. Jos syy ei ole näkyvä ja ilmeinen, tai jos se tuntuu vähäpätöiseltä, matkustaja voi reagoida hyvinkin raivokkaasti.”

Kai Kalmari

Aamulla kannattaisi vilkaista ikkunasta säätä ennen töihin tai kouluun lähtöä. Liikenteen viivytyksiä on todennäköisesti odotettavissa, jos pihalla on 20 senttiä uutta lunta. Samoin, jos annetaan säävaroituksia tai tiedotetaan liikennettä haittaavasta lakosta, työmatkaa varten kannattaa ottaa peli- ja kelivaraa – ja myös harkita etäpäivän pitämistä.

 

Kalmari muistuttaa, että suurin osa jokapäiväisistä poikkeustilanteista on etukäteen tiedossa. Tällaisia tapahtumia on päivittäin 2-3 kappaletta, ja ne koskevat esimerkiksi tietöihin liittyviä järjestelyjä. Niiden varalle on olemassa vakiintuneet toimintatavat ja tiedotuskanavat. Lisäksi on toistuvia tilanteita, jotka tiedetään etukäteen ja joihin osataan reagoida, kuten Vappu ja erilaiset urheilukilpailut ja festivaalit.

Suunnitelmia ja päätöksiä

Vaikka HSL ei itse operoi liikennevälineitään, se osallistuu aktiivisesti poikkeustilanteiden vaatimiin järjestelyihin. Operaattorit huolehtivat itse suurimmasta osasta yllättäviä tapahtumia yhdessä laadittujen periaatteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Näissä tilanteissa HSL:llä on ainoastaan viestinnällinen rooli kertoa yleisölle muutoksista.

Jos häiriö kuitenkin on vähääkään laajempi tai pitkäkestoisempi – ja jos raideliikennettä joudutaan korvaamaan busseilla – HSL:n tulee mukaan operoimaan liikennettä valmiussuunnitelmien mukaan. Kun tieto junien tai metron pysähtymisestä tulee, päätökset korvaavista järjestelyistä on tehtävä mahdollisimman nopeasti.

HSL:n päällikkö- ja häiriöpäivystäjä ottavat yhteyttä liikennöitsijöihin korvaavan liikenteen järjestämiseksi. Tarvittaessa kootaan kriisiryhmä.

”Liikennöitsijöiden yhteistyökyky ja talkoohenki häiriötilanteissa on ollut todella korkealla. He tarjoutuvat yleensä oma-aloitteisesti hoitamaan sellaisia reittejä, jotka sijaintinsa puolesta sopivat parhaiten juuri heille. Samalla myös sovitaan supistamissuunnitelmaa noudattaen, missä järjestyksessä kalustoa vähennetään muilta reiteiltä häiriötilanteen korjaamista varten.”

 

Korvaavat reitit on suunniteltu etukäteen ja merkitty maastoon. Bussit ajavat aina samaa reittiä pysähtyen samoille asemille kuin raideliikenne, jota ne korvaavat.

”Erikoistilanteiden varalle ei kannata keksiä uutta bussilinjaa. Hahmotettavuus on tärkeää. Sen vuoksi raitiolinja nelosta korvaavat bussit ajavat tunnuksella 4x ja raitiolinja seiskaa korvaa tarvittaessa bussi 7x.”

Työtaistelut työllistävät

Isoja raideliikenteen pysäyttäviä häiriöitä on vuodessa 4-5. Merkittävä osa niistä johtuu työtaisteluista. Esimerkiksi käy veturimiesten työnseisaus syksyllä 2013, jolloin aamun työmatkaliikenteestä katosi 200 000 asiakaspaikkaa.

”Meille tuli siitä ilmoitus edellisenä iltana kello yhdeksän aikaan. Teimme koko yön töitä korvaavan liikenteen järjestämiseksi ja opastajien saamiseksi paikalle. Ja onnistuimme välttämään aamun kaaoksen”, Kalmari kertoo.

”Tiedonkulku on tällaisissa tilanteissa erityisen tärkeä asia, jotta ihmiset ehtisivät järjestellä asioitaan rukkaamalla aikataulujaan - tai mieluiten jäämällä etätöihin.”

Kalmari muistuttaa, että laillisten lakkojen aiheuttamia katkoksia ei lähdetä paikkaamaan. HSL ei halua olla sellaisessa osapuolena.

Niin hyvin kuin on mahdollista

Julkinen liikenne on palvelutoimintaa, jonka on toimittava niin hyvin kuin suinkin mahdollista. Valmiussuunnittelun lähtökohtana ovat normaaliolojen vastuut ja tehtävät, ja sen painopiste on jokapäiväisissä normaaliolojen häiriöissä.

Isommissa häiriötilanteissa, joissa HSL:n normaalit voimavarat eivät riitä, perustetaan kriisiryhmä, jolla on valmiudet ostaa liikennettä suunnitelmien mukaisesti.

Kai Kalmari esittelee Lasipalatsin aukiolla huhtikuussa järjestetyssä varautumistapahtumassa metroa korvaavan bussilinjan reittiä ja kartalla.

Isoin mahdollinen häiriö olisi laaja sähkökatko, joka pysäyttäisi kaiken raideliikenteen. Bussiliikenteen puolella riskit aiheutuvat liikenteen keskittämisestä. Erityisesti Kampin terminaali on tärkeä solmukohta, jossa bussipalo tai tulipalo kauppakeskuksen puolella sulkisi automaattisesti koko terminaalin.

”Samaan aikaan Länsiväylällä olisi tulossa terminaalin suuntaan sata bussia tunnissa, ja ne ruuhkautuisivat todella nopeasti. Tällaista tilannetta varten meillä on Länsiväylän varressa ennakkovaroitustauluja, joilla liikenne ohjataan tarvittaessa muualle”, Kalmari kuvailee.

”Suuronnettomuus keskustassa olisi kuitenkin se vaikein kuviteltavissa oleva häiriötilanne. Ihmiset ja liikenne olisivat sekaisin ja kadut tukossa.”

Poikkeusoloihinkin ja valmiuslain edellyttämään toimintaan on toki varustauduttu. Julkinen liikenne pyritään silloinkin pitämään käynnissä niin hyvin ja laajana kuin se suinkin on mahdollista.

Vaikka suunnitelmia on tehty, kaikkia mahdollisia skenaarioita ei ennakoida. Sen vuoksi tilanteissa päättäjiltä edellytetään joustavuutta.

”Jos esimerkiksi Pitkäsilta olisi ajokelvottomassa kunnossa, pyrkisimme käynnistämään bussiliikenteen Hakaniemestä ja tiedottaisimme siitä väestöä kaikin mahdollisin keinoin”, Kalmari kuvaa.

”Liikennöitsijät ovat huoltovarmuuskriittisiä toimijoita, joiden polttoainehuolto on turvattu mahdollisimman pitkälle. Polttoainesäännöstelynkin varalle meillä on selvät suunnitelmat.”

Miten kuluttaja voi varautua liikennekatkoksiin?

Turvallisuusasiantuntija Kai Kalmari muistuttaa, että julkinen liikenne ei ole täysin riskitöntä, vaikka valtaosa vuoroista kulkee aikataulussaan. 25 000:sta päivittäisestä vuorosta keskimäärin 25 jää ajamatta. Kuluttajan kannattaa siten varautua ennakolta siihen, että bussi, raitiovaunu tai juna ei ihan aina tulekaan.

Erityisesti lapsiperheiden kannattaa miettiä, mitä he tekevät siinä tapauksessa, jos koulubussi ei kulje tai jos vanhempi ei pääse ajoissa päiväkotiin lastaan noutamaan. Mikä on silloin pienen koululaisen vaihtoehtoinen paluureitti?

Kai Kalmari kehottaa miettimään, sopimaan ja mieluiten käsi kädessä kulkemaan se vaihtoehtoinen kotiintuloreitti tai sopimaan jo etukäteen, voisiko lapsi sellaisessa tapauksessa mennä jonkun koulutoverinsa luo, tai jäädä kirjastoon tai koululle odottamaan.

Asioista ei voi aina sopia puhelimessa kun tilanne on päällä. Erityisesti jos kyseessä on isompi häiriö, kuten sähkökatkos, matkapuhelinverkko voi olla tukkiutunut. Kaikki vanhemmat eivät myöskään voi vastata puhelimeensa työpäivän aikana, eivätkä lähteä töistä kesken työpäivän tai palaverin lastaan hakemaan.

”Puheluiden lisäksi kannattaa sopia esimerkiksi whatsupien ja facebookien tapaisten viestimien käytöstä varavaihtoehtoina”, Kalmari selittää.

”Tärkeintä on, että lapsi ei pelästy ja säikähdä ja lähde tekemään päättömyyksiä. Nykymaailma on etenkin kaupunkiseuduilla mennyt sellaiseksi, että lapsi ei enää uskalla eikä kehtaa pyytää apua tuntemattomilta aikuisilta.”

 

HSL:n ohjeet poikkeustilanteiden varalle

Kun sään ääri-ilmiö tai muu joukkoliikenteeseen vaikuttava häiriötilanne yllättää.

1. Osaa huolehtia itsestäsi ja lähimmäisistäsi.
2. Pidä kotivaraa.
3. Mieti ennakolta miten toimit, jos esimerkiksi se joukkoliikennemuoto, jota yleensä käytät, ei toimi.
4. Talleta tarvittavat yhteystiedot omaan, lastesi ja lähimmäistesi matkapuhelimiin.
5. Sopikaa yhteydenpidosta häiriötilanteessa.
6. Harjoitelkaa ja keskustelkaa miten toimia eri tilanteissa.

Ennen tilannetta
1. Seuraa tiedotusta tiedotusvälineissä ja internetissä. Joukkoliikenteen poikkeusliikennetiedotteet löydät osoitteesta www.hsl.fi.
2. Valmistaudu viivytyksiin ja häiriöihin joukkoliikenteessä sekä yksityisautoilussa.
3. Varaa liikkumiseen riittävä pelivara.
4. Käytä kimppakyytiä, jää mahdollisuuksien mukaan etätöihin tai pidä vapaapäivä.

Tilanteen aikana
1. Seuraa tiedotusta tiedotusvälineissä ja internetissä. Joukkoliikenteen poikkeusliikennetiedotteet löydät osoitteesta www.hsl.fi.
2. Ota rauhallisesti, sovita toimintasi tilanteen mukaiseksi ja varaudu viivästyksiin sekä häiriöihin.
3. Pidä kaikki tarvittavat tahot tietoisena tilanteestasi.
4. Puhelinyhteydet saattavat ruuhkautua, eikä yhteyttä synny.
5. Käytä sähköpostia, pikaviestisovelluksia ja tekstiviestejä.
6. Älä soita hätäkeskukseen, 112, ellei joku ole välittömässä vaarassa.

Tilanteen jälkeen
1. Seuraa tiedotusta tiedotusvälineissä ja internetissä. Joukkoliikenteen poikkeusliikennetiedotteet löydät osoitteesta www.hsl.fi.
2. Varaudu viivästyksiin ja häiriöihin.
3. Joukkoliikenteen palautuminen normaaliin saattaa kestää pitkiäkin aikoja.
4. Käykää perhepiirissä läpi, miten tilanteesta selvittiin.
5. Sopikaa tarvittaessa uusista järjestelyistä ja toimintatavoista.

 

Jussi-Pekka Aukia

 

 

Jussi-Pekka Aukia  
Erja Saraste

 

 
 

 

 

Jaa artikkeli