Koodauksen opetukseen

Kyberkasvatusta

22.9.2016 Päivi Kallioinen

 

”Menneisyyden kieliä. Monet 20–30 vuotta sitten suositut kielet ovet melkein kadonneet, vaikka niitä edelleen käytetään eräissä hyvin tärkeissä järjestelmissä. Niillä ohjelmoimista pidetään nykyvaatimuksiin nähden vaikeana. BASIC...” 1

Kaukaisella 1980-luvulla BASIC-ohjelmointia pidettiin helppona, ja siksi sitä opetettiin lukiossa aloittelijoille.

Basci

Nyt uudessa koulun opetussuunnitelmassa mainitaan ohjelmointi ensimmäiseltä luokalta alkaen – jo tarhaikäisille on tarjolla ”Hello Ruby” 2.
Kun ihmettelin, miten voidaan ohjelmoida, ennen kuin on opittu lukemaan ja kirjoittamaan, kävin kurkistamassa Ruby-kirjaa: se olikin vasta leikkiä: askarrellaan tietokone pahvista. Samoin koulun ensimmäisillä luokilla on ilmeisesti tarkoitus oppia leikkien avulla: opetella loogisia käskyjä kaveria ohjeistamalla.3

Koodauskirjat

”Hei me koodataan” –kirjan hahmoista oli ilahduttavaa löytää Ada-robotti, joka on saanut nimensä Ada Lovelacen mukaan. Kirjassa kerrotaan hänen keksineen ohjelmoinnin perusteet; vaiheittaiset käskyt.

”Hei me koodataan”-kirja esittelee viisi ohjelmointikieltä.
Ensimmäinen niistä on ’Scratch’, joka on “Drag and drop”-ohjelmointia; kuin rakentaisi legoista: palikka ’liiku eteenpäin’, palikka ’käänny oikealle 90 astetta’, palikka ’liiku eteenpäin’… Vastaavia löytyy myös sivustolta https://code.org/learn, jossa on Star Wars ja Frozen –elokuviin liittyviä harjoituksia, ja mikä parasta, kun koodinpätkä on valmis ja suoritettu, voi klikata nähdäkseen taustalla toimivan JavaScriptin.

Scratchin jälkeen kirja opettaa koodaamaan Pythonilla, jossa käskyt kirjoitetaankin jo itse; ja on oltava huolellinen joka kirjaimen kanssa, jotta ohjelma toimii. (Niin kuin silloin ennen, Basicilla…)
Verkkosivujen tekemiseksi otetaan käyttöön html ja JavaScript.

Koululaisen ohjelmointikirja opettaa ensin Scratchia, sitten Pythonia. Kirja kertoo myös lyhyesti tietokoneen rakenteesta, ASCII-järjestelmästä ja binääriluvuista. Niin tiedättehän vanhan vitsin: ”On vain 10 typpisiä ihmisiä; ne jotka tuntevat binääriluvut ja ne jotka eivät.”

Patricia Faran ”Scientist Anonymous” kirjassa kerrotaan lisää Ada Lovelacesta, hänen kiinnostuksestaan matematiikkaan ja tutustumisestaan Charles Babbageen ja tämän analyyttisen koneen kehitysprojektiin. Ada kehitti idean käyttää reikäkortteja ohjelmointiin – aikana, jolloin ”computer”illa tarkoitettiin ihmisiä, jotka tekivät laskutoimituksia.4

Toinen mielenkiintoinen kirjassa esitelty henkilö on Grace Hopper. Hän työskenteli Harwardin yliopistossa yhden maailman ensimmäisistä tietokoneista ”Mark I”:n kanssa. Mark mm. laski ja tulosti matemaattisia taulukoita, jotka olivat olleet Babbagen haaveissa. Hän edisti kaikille mahdollista ohjelmointia kehittämällä helpompia ohjelmointikieliä, jotka olivat lähempänä tavallista kieltä. Grace Hopper löysi ensimmäisen ’bugin’ - koiperhosen tietokoneen sisältä - ja keksi tietokoneohjelmien virheiden löytämisen termin: ”debug”5. ”Hei me koodataan” –kirjakin kertoo, että ”Virheiden korjaamista sanotaan myös debuggaamiseksi”6 vaikkei mainitsekaan, että sanan taustalla oli oikea ötökkä.

-----

1 Koululaisen ohjelmointikirja, s. 199
2 http://www.helloruby.com/
3 http://koodi2016.fi/ops.html
4 Fara: Scientist Anonymous, s. 108–111
5 Fara: Scientist Anonymous, s. 164–167
6 Hei, me koodataan, s. 90

 

 

 
 

 

Jaa artikkeli