Elämäntapamme turvaaminen

Elämäntapamme turvaaminen

8.12.2015
Jarno Limnéll

Turvallisuus on ihmisen perustarve, äärimmäisissä olosuhteissa jopa tärkein tarve. Kyberturvallisuus on erottamaton osa tämän päivän turvallisuuttamme – ja elämäntapaamme.

Minulla oli marraskuussa kunnia osallistua ja puhua World Economic Forumin ja Japanin hallituksen järjestämässä kyberturvallisuus-konferenssissa Japanissa. Yli 300 osallistujan näkemys tulevaisuudesta oli varsin yksimielinen: kaikki mikä on digitalisoitavissa tulee digitalisoitumaan, ja turvallisuus on tässä kehityksessä hyvin merkittävä haaste. Riippuvuutemme digitaalisen maailman toiminnasta ja luotettavuudesta lisääntyy – ja samalla haavoittuvuutemme sen toiminnasta. Kyberturvallisuudessa ei ole kyse vain teknisten laitteiden suojaamisesta erilaisia uhkia vastaan, vaan kyse on tänä päivänä yhteiskuntamme, liiketoimintamme ja elämäntapamme turvaamisesta.

Digitaalisen toimintaympäristön turvallisuudesta huolehtiminen ”yksinään” ei kuitenkaan riitä. Haasteena on ymmärtää, miten fyysinen ja digitaalinen toimintaympäristö sulautuu yhä kiinteämmäksi yhdeksi kokonaisuudeksi. On jo esimerkkejä siitä, miten digitaalisen maailman kautta voidaan tuottaa fyysistä tuhoa (puhutaan kineettisestä kyberistä), kuten saksalaisessa terästehtaassa tapahtui viime vuoden lopulla.

Haastavammaksi tilanteen tekee pohdinta siitä, miten fyysisillä toimilla voidaan saada aikaan ongelmia digitaalisen maailman toimivuuteen. Tämänkaltainen pohdinta on kansainvälisestikin varsin vähäistä, kun puhutaan kyberturvallisuudesta.

 

Digitaalinen ja fyysinen toimintaympäristö kietoutuu lähivuosina yhä tiiviimmäksi yhdeksi toimintaympäristöksi, mikä asettaa haasteita turvallisuutta pohtiville ammattilaisille.

 

Yhdysvalloissa on viime aikoina huolestuttu merenpohjassa kulkevien merikaapelien turvallisuudesta. Huolen on aiheuttanut Venäjän lisääntynyt aktiivisuus niin merenpinnan päällä kuin pinnan alla merikaapelien läheisyydessä. Viranomaisarvioissa on esitetty Venäjän tiedustelevan merikaapelien kulkureittejä. Huolestuneisuus merikaapelien turvallisuudesta on aiheellista, sillä yli 95 prosenttia maailman tietoliikenteestä kulkee juuri merikaapeleissa. Tämän päivän tietoyhteiskunnissa tietoliikennekaapelien katkeamiset voisivat aiheuttaa vakavia häiriötilanteita yhteiskunnan toimivuudessa, kuten rahaliikenteessä.

Fyysisten tietoliikenneyhteyksien suojaaminen on tärkeä osa digitaalisen maailman toimivuutta. Jos kaapeli katkeaa, ei tietoliikenne kulje. Olen ollut mukana parhaillaan Suomen ja Saksan välille laskettavan 1178 kilometrin mittaisen merikaapelin turvallisuussuunnittelussa, ja on todettava, että merikaapelin turvallisuudesta huolehtiminen on kokonaisuudessaan haastava tehtävä. Sealion-kaapeliyhteydessä turvallisuus on kuitenkin vahvasti huomioitu – toivottavasti muuallakin verkottuneessa maailmassa.

Kyberturvallisuudessa tärkein voimavara on osaava ihminen. Yksi keino digitaalisen turvallisuuden heikentämiseen on eliminoida taitava hakkeri fyysisellä voimankäytöllä. Kuulostaako epärealistiselta? Alkusyksystä Yhdysvallat eliminoi ISIS:n ”kyberjoukkojen johtajan” ja taitavan hakkerin Junaid Hussainin lennokki-iskulla. Fyysistä voimaa käytettiin hakkeria vastaan, jotta ISIS:n kyky toimia digitaalisessa toimintaympäristössä heikkenisi. Taitavat ”kybermaanpuolustajat” saattaisivat joutua Suomenkin oloissa kriisitilanteessa vaikutuksen kohteeksi.

Digitaalinen ja fyysinen toimintaympäristö kietoutuu lähivuosina yhä tiiviimmäksi yhdeksi toimintaympäristöksi, mikä asettaa haasteita turvallisuutta pohtiville ammattilaisille. Jatkossa on otettava yhä enemmän huomioon myös se tosiasia, että fyysisellä toiminnalla voidaan aikaansaada merkittäviäkin vaikutuksia digitaalisen toimintaympäristön toimivuuteen. Ehkä jossain vaiheessa emme enää edes puhu kyberturvallisuudesta, vaan vain turvallisuudesta, johon kyberturvallisuus erottamattomasti yhdistyy.

 

 
 

Jaa artikkeli