Kyberturvallisuutta kehittämässä: professori Jarno Limnéll

9.10.2014

Aurinkoinen ja raikas syyspäivä Otaniemessä. Tuttuja rakennuksia: Dipoli, Aalto-yliopiston kirjasto, Vuorimiehentien puolella VTTn päärakennus… Opastekyltti osoittaa Teekkarikylään, mutta suuntaan osoitteeseen Otakaari 5A, Sähkötekniikan korkeakouluun, jonne olen menossa tapaamaan uutta, 1.9.2014 työssään aloittanutta professoria.

Jarno Limnéll on Suomen ensimmäinen kyberturvallisuuden professori

Kyberturvallisuudesta on tullut aina vain tärkeämpää. Se näkyy nyt myös siten, että Aalto-yliopistoon perustettiin tänä vuonna alan professuuri. Ensimmäiseksi professoriksi valittiin sotatieteiden tohtori, McAfeen kyberturvallisuusjohtaja, Jarno Limnéll.

Uusi professori on työstään silminnähden innostunut. Kybermaailma, bittien maailma, mahdollistaa professorin ja kyberturvallisuusjohtajan töiden sulavan yhdistämisen: toimisto kulkee salkussa vaikka fyysinen työhuone löytyykin sähkötalon käytäviä kuljettua muutaman mutkan takaa. Salkkutoimisto kulkee mukana vaikka maailman ympäri ja töitä voi hoitaa niin Tokiosta, Oslosta kuin Lauttasaarestakin. Se tosin vaatii myös kybermaailman jatkuvaa toimivuutta: ilman yhteyksiä toimistoa ei ole missään.

Teorian ja käytännön yhdistäminen luo uusia mahdollisuuksia

Jarno Limnéll on monin tavoin tyytyväinen kahteen pestiinsä: kahden maailman yhdistämisestä syntyy synergiaa, joka hyödyttää molempia. Akateemisessa maailmassa on rauhaa ajatella teoreettisemmin. Siellä voidaan syventyä tutkimukseen, josta voi kehittää sovelluksia käytännön työelämän puolelle, josta taas voi tuoda liike-elämän dynaamisuutta akateemiselle puolelle. Teorian ja käytännön yhdistäminen on kaikille hedelmällistä. Hän mainitsee Israelin mallimaana yrityselämän, valtion ja akateemisen tutkimuksen yhdistäjänä; siellä kyberosaamisessa pyritään maailman huipulle tietoisesti ja se näkyy: ’Cyber Spark’ Negevissä on kakkosena aivan Piilaakson kannoilla.

Suomestakin löytyy; Aallossa ja Jyväskylässä on hyvää kyberosaamista, lisää voidaan – pitää – kouluttaa. Kybermaailman puolella menestyäkseen ei välttämättä tarvita niin suuria materiaalisia /taloudellisia resursseja kuin konventionaalisella puolella esim. sodankäynnissä, mutta osaaminen korostuu: se on kaikkein tärkeintä. Osaajien löytäminen on haaste. Yleinen asevelvollisuus voisi olla yksi kanava löytää taitavia ’diginatiiveja’, joita kybersotaharjoitukset kiinnostaisivat ja joille se olisi hyvä lisä koulutukseen.

Koodaaminen kansalaistaidoksi - ei lainkaan utopiaa!

Jarno Limnéll

"Toivon, että kybermaailmaan suhtauduttaisiin positiivisesti, nähtäisiin sen mahdollisuudet eikä vain uhkia."

 

Elämme kybermaailman keskellä ja me kaikki tarvitsemme sen vaatimia tietoja ja taitoja; perustaidot olisi saatava kansalaistaidoiksi. Limnéll kertoo, että vuoden 2016 opetussuunnitelmaan on suunnitteilla koodausta peruskouluihin. Virossa on saatu jo erittäin hyviä kokemuksia näiden taitojen opetuksesta. Muistan, että oma ensimmäinen kouluaikainen kosketus tietojenkäsittelyyn oli lukion vapaaehtoinen ATK-erikoiskurssi, jossa tehtiin pieniä Basic-ohjelmia.

Limnéll haluaisi, että kybermaailmaan suhtauduttaisiin positiivisesti, nähtäisiin sen mahdollisuudet eikä vain uhkia. Se tuo lisää uusia tiedonvälityskanavia, nopeuttaa ja helpottaa yhteydenpitoa niin yritysten ja asiakkaiden kuin ystävienkin kesken, tuo maailman kämmenelle.

Kyberoppeja myös "suurelle yleisölle"

Professorin toimenkuvaan kuuluu luonnollisestikin opetusta, väitöskirjojen ohjausta sekä kursseja yliopistolla että luentoja ”suurelle yleisölle”: joulukuussa alkavan yleisöluentosarjan ensimmäinen otsikko on: ”Mitä on kyberturvallisuus ja miksi se koskettaa meitä jokaista?” (Luentomuistiinpanoja julkaistanee täällä Varmuuden Vuoksi -lehdessä). Luennot käsittelevät kyberturvallisuutta eri näkökulmista ja luvassa on Limnéllin itsensä lisäksi muita ykkösluokan asiantuntijoita.

Professorin työhön kuuluu myös vetää myös omia tutkimusprojekteja, sekä perustutkimusta että yrityselämää hyödyttäviä. Tehtävään kuuluu myös yhteiskunnallinen aspekti: tuoda tärkeitä tutkimustuloksia ja havaintoja yleiseen keskusteluun. Neljänneksi Limnéll lisää vielä erittäin tärkeänä pitämänsä kansainvälisen yhteistyön, globaalin verkostoitumisen, joka lisää tiedonvaihtoa ja hyödyttää suuresti opiskelijoita. Suomen kybersuurlähettilään nimittämistä hän pitää hyvänä keinona pysyä kansainvälisen tiedonvaihdon primäärilähteillä.

Työnsä ohella Jarno Limnéll harrastaa turvallisuusasioita, kasvattaa vaimonsa kanssa kahta diginatiivia poikaa ja lenkkeilee perinteisesti kahden koiran kanssa (joista toinen vasta opettelee iPadin koirasovelluksen käyttöä).

Päivi Kallioinen

Informaatikko

Huoltovarmuuskeskus

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli