Vesihuollossa turvallisuus on johtamisen ytimessä

11.5.2021

Tänä keväänä 2021 päättyneessä Turvallisuusjohtaminen vesihuoltolaitoksella -hankkeessa laadittiin vesihuoltolaitoksille turvallisuusjohtamisen toimintamalli. Sillä tuetaan vesilaitosten systemaattista turvallisuuskulttuuria. Niin mitään ei jää kriittisessä palvelussa huomaamatta.

Huoltovarmuusorganisaation Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Riina Liikanen kertoo, että herätteenä hankkeelle toimi keskustelu erään huolestuneen laitosjohtajan kanssa. Tämä pohdiskeli, olikohan hänen laitoksessaan kaikki turvallisuuteen liittyvät asiat riittävästi huomioitu.

Huoli oli ymmärrettävä, sillä vaikka vesihuollon kaltainen kriittinen palvelu pyritään lähtökohtaisesti tekemään mahdollisimman toimintavarmaksi ja turvallisuusjohtaminen kuuluu kiinteänä osana lähes kaikkeen toimintaan, asioiden paljous kuitenkin vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista ja siitä varmistumista, että kaikki asiat tosiaan ovat kunnossa.

Riina Liikanen

Turvallisuusjohtamisen yleisiä malleja on tehty yrityksille, mutta kattavaa dokumenttia siitä, mitä niihin listatut asiat tarkoittavat vesihuoltolaitosten näkökulmasta, ei ole.

”Uusi malli kertoo, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon eri työtehtävissä ja toiminnoissa, jotta vesihuoltopalvelu voi jatkua kaikissa tilanteissa ja on järjestetty mahdollisimman hyvin.”

Vaikka se ei ollutkaan hankkeen perimmäinen tarkoitus, raportilla on laajempaakin yleispätevyyttä.

Riku Juhola, HVK

 

Jäikö jotakin huomaamatta?

Turvallisuusjohtamiseen kuuluvia asioita on monen muunkin otsikon alla: se on riskienhallintaa, häiriöiden ja niiden vaikutusten minimoimista sekä varautumista niihin häiriöihin, joita voi tapahtua, ja myös työturvallisuuteen ja henkilöstön turvallisuuteen sekä pelastusturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

”Uutta on nimenomaan, että kaikki turvallisuuteen liittyvät asiat on nyt koottu yhdeksi systemaattiseksi kokonaisuudeksi. Sen avulla on mahdollista varmistua siitä, että kaikki on otettu huomioon.”

Malli on tehty korona-ajan takia etänä, mutta Liikasen mielestä siinä hyvin onnistuen. Vesihuoltopoolin käynnistämä hanke vei noin vuoden, ja sen käytännön toteutuksesta vastasi konsulttiyritys AFRY Finland Oy.

Prosessiin on osallistunut lukuisia vesihuollon asiantuntijoita ja myös turvallisuusjohtamisen asiantuntijoita muilta toimialoilta.

”Työpajoissa haettiin sitä, mitä tietyt asiat tarkoittavat vesihuollossa ja mitä asioita pitää ottaa huomioon. Esimerkiksi kun osana prosessia tarkastellaan työtehtävien riskejä, niin mitä se vesihuollon työntekijöiden kannalta tarkoittaa.”

Kun koko organisaatio tietää, että turvallisuusasioita pidetään laitoksella tärkeinä, on helpompaa lähteä luomaan oikeanlaista turvallisuuskulttuuria.”

Riina Liikanen, Vesihuoltopooli

 

Vahvempaan turvallisuuskulttuuriin

Vesihuoltopooli on vuodesta 2008 muutaman vuoden välein selvittänyt toimialan varautumisen tasoa. Ala on Liikasen mielestä kehittynyt ja systematisoitunut lainsäädännön ja uuden ohjeistuksen myötä.

”Jotain kertoo sekin, että vesihuolto on toiminut ongelmitta myös pandemia-aikana. Tämän hankkeen työpajoissa vahvistui myös se käsitys, että tuotannon ja toiminnan turvallisuuden varmistaminen, varautuminen ja häiriötilanteiden hallinta ovat niin kiinteä osa vesihuoltopalvelun tuottamista, että ne ovat jo varsin hyvin hoidossa.”

Liikanen arvioi, että kaikilla vesihuoltolaitoksilla ei välttämättä ole omaa näkökulmaa siihen, miten turvallinen toiminta lähtee systemaattisesti rakennetusta turvallisuuskulttuurista. Sen luomisessa turvallisuusjohtamisen toimintamalli on keskeinen työkalu.

Uutta on nimenomaan, että kaikki turvallisuuteen liittyvät asiat on nyt koottu yhdeksi systemaattiseksi kokonaisuudeksi. Sen avulla on mahdollista varmistua siitä, että kaikki on otettu huomioon.”

Riina Liikanen, Vesihuoltopooli

 

”Mallissa määritellään, mitkä ovat turvallisuustoiminnan tavoitteet, onko vastuut jaettu ja onko kaikilla riittävät resurssit sen edistämiseen. Ja jos kehitettävää löytyy, mitä silloin tehdään”, Liikanen summaa.

”Turvallisuusjohtaminen on kiinteä osa muuta johtamista. Kun koko organisaatio tietää, että turvallisuusasioita pidetään laitoksella tärkeinä, on helpompaa lähteä luomaan oikeanlaista turvallisuuskulttuuria.”

Hyvä lähde- ja ohjekirja muillekin toimialoille

Valmiusasiamies Riku Juhola on Huoltovarmuuskeskuksen yhteysjäsen vesihuoltopoolissa. Hän suosittelee Turvallisuusjohtaminen vesihuoltolaitoksilla -dokumenttia myös muiden toimialojen turvallisuusjohtamisesta kiinnostuneille lukijoille.

”Selvitys on ilahduttavan selkokielistä ja helposti luettavaa tekstiä, ja erityisesti sen alkuosa on liki sellaisenaan sovellettavissa alalle kuin alalle. Dokumentti on kiireisille vastuuhenkilöille sopivan kompakti ja toimintakorttimainen lähde- ja ohjekirja, joka ei toista itseään”

Riku Juhola

Vaikka eri toimialoilla on erilaista lainsäädäntöä ja erilaisia riskejä, henkilöturvallisuutta ja -suojaa, työnantajan vastuuta ja toimitiloja koskevat vaatimukset ovat pitkälti samat kaikille, Juhola muistuttaa.

Uuden uutukaisesta selvityksestä löytyvät päivitettyinä myös yleiset turvallisuutta koskevat säännöt ja lait, jotka koskevat lähes kaikkia aloja, sekä muutakin geneeristä kaikkia koskevaa asiaa. Se on siten erinomainen hakuteos.

”Vaikka se ei ollutkaan hankkeen perimmäinen tarkoitus, raportilla on laajempaakin yleispätevyyttä. Vesihuoltoa voi siinä tarkastella esimerkinomaisesti ja pohtia, mitä kukin asia merkitsisi omalla alalla”, Juhola sanoo.

”Dokumentin kustakin osa-alueesta järjestettiin niistä kiinnostuneiden vesihuoltolaitosten kanssa puolen päivän etäseminaarit, joissa keskustelu oli vilkasta ja asioita tongittiin joka suunnasta. Samalla tavalla muut poolit voisivat koota kiinnostuneet yritykset päivittämään dokumentin oman toimialansa mukaiseksi.”

Dokumentti pakottaa ajattelemaan yksinkertaisiakin asioita uudella tavalla: turvallisuusjohtamisessa on kyse henkilöiden ja yritysten turvallisuudesta, jatkuvuudesta ja työpaikkojen pysyvyydestä – ja viime kädessä yrityksen brändin vahvistamisesta.

”Hyvällä turvallisuusjohtamisella koko organisaatio sidotaan turvallisuuden ja toiminnan laadun taakse. Työntekijöiden kanssa olisi hyvä järjestää aika ajoin tilaisuuksia, joissa näitä asioita käytäisiin läpi. Se viestittäisi heille, että hyvä ja turvallinen työpaikka, jolla on jatkuvuutta, rakennetaan yhdessä.”

 
 

 

 

 

Jaa artikkeli