Veden tulo ei katkea

21.10.2015

Tekopohjaveden tuotannossa käytettävä harjualue toimii samalla jättimäisenä vesivarastona.

Yhdeksän Lounais-Suomen kunnan yhdessä omistama Turun Seudun Vesi Oy (TSV) perustettiin 40 vuotta sitten ratkomaan alueen vedenhankinnan ongelmia. Vuodesta 2011 yhtiö on vastannut Turun ja sen lähikuntien 300 000 asukkaan vesihuollosta tuottamalla Kokemäenjoen vedestä tekopohjavettä ja siirtämällä sen noin sadan kilometrin pituista putkilinjaa pitkin Turun seudulle.

Toimitusjohtaja Aki Artimo kertoo, että TSV on HSY:n jälkeen Suomen toiseksi suurin talousveden toimittaja. Sen asiakkaita ovat osakaskuntien vesilaitokset, joiden vastuulle jää laskutus ja muu kuluttajarajapinta sekä jakeluverkostojen ylläpito.

23 milj.m3
TSV pumppaa, puhdistaa ja siirtää seitsemän jäsenkunnan asukkaille vuosittain noin 23 miljoonaa kuutiometriä käyttövettä.
 

”Kunnat teettävät omien verkostojensa työt urakoitsijoilla, sillä Turkua lukuun ottamatta osakaskunnilla on kevyet omat organisaatiot”, Artimo sanoo.

”Meillä on alueen ainoa ympärivuorokautisesti toimiva vesihuollon valvomo, ja pitkälle automatisoitu järjestelmä, jonka ylläpitoon tarvitaan vain 23 työntekijän oma organisaatio.”

Suuruuden ekonomiaa

TSV pumppaa, puhdistaa ja siirtää seitsemän jäsenkunnan asukkaille vuosittain noin 23 miljoonaa kuutiometriä käyttövettä. Vesi otetaan Kokemäenjoesta ja esikäsitellään Huittisissa, jossa siitä poistetaan kemiallisesti kiintoaines.

Saramäen siirtopumput
(Kuva: Turun Seudun Vesi Oy)

Sen jälkeen vesi pumpataan noin 30 kilometrin päähän Virttaankankaalle, jossa se imeytetään 19 imeytysaltaan kautta harjuun. Sieltä se pumpataan kolmen kuukauden viipymän jälkeen johdettavaksi Turun seudulle 60 kilometrin päähän.

Poikkeustilanteissa Turun alueelle rakennettujen varavesisäiliöiden vesi riittää noin vuorokauden kulutukseen. Artimo kertoo, että järjestelmän varsinainen vesireservi on kuitenkin Virttaankankaan valtava harju, jonka uumenissa vettä riittää viikoiksi tai jopa kuukausiksi.

Vedenottoluvan mukaisesti harjusta voidaan ottaa vettä 19 vuorokauden ajan ilman esikäsitellyn jokiveden pumppaamista imeytysaltaisiin.

”Pisimmät huoltoseisokit esikäsittelylaitoksella ovat kestäneet noin kymmenen vuorokautta, eikä niillä ole ollut käytännössä minkäänlaista vaikutusta pohjaveden pintaan harjun sisällä. Tämänkokoisia suojattuja vesivarastoja ei ole missään muualla.”

Toimitusjohtaja Aki Artimo vakuuttaa, että TSV:n prosessit ja järjestelmät on rakennettu tietoturva kattavasti huomioiden.

Varavaihtoehtoja tarjolla

Vettä saadaan varavoiman avulla pumpattua harjusta sähkökatkoksen ja jopa ydinlaskeuman kaltaisen pitkäkestoisen tilanteen aikana. Varavoimaa tarvitaan vain veden pumppaamiseen ja sen siirtoon Turun seudulle.

Varavoimakoneita ei voi säilyttää harjun pohjavesialueella niiden polttoaineen aiheuttaman ympäristöriskin takia. Laitteita säilytetään urakoitsijan tiloissa ja ne saadaan tarvittaessa 12 tunnissa toimintakuntoon harjualueelle.

Artimo pitää myös ympäristöonnettomuuden riskiä pienenä. TSV:llä on harjulla isot omat alueet, joilla liikkumista valvotaan. Ja jos jotain kuitenkin sattuisi, Virttaankankaan vesiolosuhteet ja virtaukset on mallinnettu niin hyvin, että veden kulkua voidaan ohjata pois mahdollisilta vaurioalueilta.

”Mitään suomalaista harjualuetta ei ole tutkittu niin perusteellisesti, kuin Virttaankangasta. Meillä on välineet ja kaikki tarvittava tieto, miten hallita veden virtauksia harjussa”, harjun vesiolosuhteista itsekin väitöskirjansa tehnyt Artimo kehuu.

TSV:llä on sen lisäksi Turun Halisissa varalaitos, joka saadaan toimintakuntoon yhden työpäivän aikana. Halisten puhdistamo ottaa raakavetensä Aurajoesta, ja se tuotti Turun kaupungin tarvitseman talousveden ennen tekopohjavesijärjestelmän käyttöönottoa.

Aurajoen veden ajoittaiset laatuongelmat olivat keskeinen syy tekopohjavesihankkeen toteuttamiselle.

”Olemme ensimmäistä kertaa seutukuntamme historiassa tilanteessa, jossa meillä on vesihuollossa varajärjestelmät, joita voimme ajaa ristiin”, Artimo kertoo.

”Se että vettä ei tulisi, ei ole vaihtoehto. Toimitamme kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen käyttämästä vedestä, ja olemme niin isoja että toimintaamme on mahdotonta korvata tankkiautoilla tai muilla vastaavilla ratkaisuilla.”

Turun Seudun Vesi Oy on yhdeksän Turun seudun kunnan omistama tukkuvesiyhtiö. Näin vesi matkaa Kokemäenjoelta Turkuun.
(Kuva: Turun Seudun Vesi Oy)

Tietoliikenne ja kyberturva

TSV:n prosessien ja järjestelmien rakentamisessa on huolehdittu monin tavoin toiminnan jatkuvuudesta ja kyberturvallisuudesta. Riskikartoitukset ja turvallisuussuunnitelmat on tehty, ja arvioinneille on myös tehty kattavat seurantasuunnitelmat yhdessä viranomaisten kanssa.

Aki Artimo kertoo, että TSV:n automaatiojärjestelmää on alusta alkaen rakennettu myös tietoturvalliseksi, vaikka kyberturvariskit eivät olleet vielä yleisen huomion kohteena sitä suunniteltaessa.

”Järjestelmä on ennen kaikkea tehty kestämään aikaa: se on irti avoimesta Internetistä ja sen vaatimat yhteydet on kahdennettu. Verkossamme on satoja kilometrejä valokuitua ja joitakin radiomodeemiyhteyksiä. Tietoliikenneyhteyksien katkot on minimoitu isolla rahalla”, Artimo kehuu.

”Emme anna kenellekään ulkopuoliselle suoraa pääsyä järjestelmäämme, mistä olemme joutuneet vääntämään kättä esimerkiksi valvovien viranomaisten kanssa. Toki annamme heille muulla tavoin tarvittavat tiedot.”

Järjestelmä ei ole koskaan valmis. Viime aikoina TSV on muun muassa neuvotellut sähkön ja tietoliikenneyhteyksien toimittajien kanssa vasteajoista ja tarvittavasta ups-kapasiteetista.

”Haemme palveluntarjoajilta priorisoitua asemaa, ja pyrimme myös kehittämään heidän kanssaan valvomoyhteistyötä ja viestintää.”

Jussi-Pekka Aukia

Teksti ja Aki Artimon valokuva

 

Talvimyrsky 2011 yllätti

Tapaninpäivän talvimyrsky 2011 yllätti kaikesta varautumisesta huolimatta täydellisesti myös Turun Seudun Veden. Toimitusjohtaja Aki Artimo muistuttaa, että Virttaankankaan laitos oli tuolloin ehtinyt olla toiminnassa vasta kaksi viikkoa.

”Pisimmillään vuorokausia kestäneet sähkö- ja tietoliikennekatkot pysäyttivät tekopohjavesijärjestelmän ja siirtolinjan toiminnan ja jouduimme turvautumaan juuri käytöstä poistettuun Halisten varalaitokseen, kalliovarastoihin ja pohjavedenottamoihin”, Artimo muistelee.

”Vedenjakelu jatkui normaalisti koko sähkökatkon ajan, mutta meidät se tilanne kyllä herätti. Lähdimme kovettamaan järjestelmää muun muassa varmistamalla varavoiman saantia ja tukiasemien virransyöttöä. Olemme sittemmin myös kehittäneet Halisen varalaitoksen prosessia muun muassa mitoitusvirtaaman nostolla.”

 

Tutustu yritykseen

 



 

 

 

 

Jaa artikkeli