Uhkiin varautumisessa parannettavaa

    Kansalaisen varautuminen 13.1.2017

    Kotitalouksien varautuminen Suomessa

    Vuoden 2016 aikana toteutettiin Kotitalouksien varautuminen Suomessa -hanke, jossa puhelinhaastatteluaineistoon nojautuen kartoitettiin kotitalouksien uhkakäsityksiä, varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja luottamusta läheisiin sekä viranomaisiin.

    Lisätietoa:

    SPEK Tutkimushankkeet: kotitalouksien varautuminen

    Kotitalouksien varautuminen Suomessa -raportti

     

     

    Enemmistö suomalaisista suhtautuu luottavaisesti tulevaan. Harva uskoo uhkien, kuten tulipalojen tai sähkökatkojen osuvan omalle kohdalle. Toisaalta suurin osa kotitalouksista pitää Suomeen kohdistuvaa terrori-iskua, öljykatastrofia tai vakavaa kyberhyökkäystä todennäköisenä omana elinaikanaan. Kotitalouksiin kohdistuvista uhkista riskeiltään suurimpina (vaikuttavuus x todennäköisyys) pidetään tulipaloja, vedenjakeluhäiriöitä ja sähkökatkoja. Sukupuolten välillä näyttää olevan eroja uhka-arviointeihin ja varautumiseen liittyen. Naiset pitävät myrskyä ja kyberhyökkäystä lukuun ottamatta kaikkia uhkia todennäköisempinä kuin miehet. Naiset pitävät uhkia myös pääasiassa haitallisempina kuin miehet. Voidaankin todeta, että naisten riskikäsitys on erilainen kuin miehillä, millä saattaa olla vaikutusta koettuun turvallisuuden tunteeseen.

    Alle puolella (45 %) kotitalouksista on omakohtaisia kokemuksia häiriötilanteista, millä saattaa olla vaikutusta varautumiseen. Nimittäin alle puolet suomalaisista kokee varautuneensa pitkiin sähkö-, tele- tai vesikatkoihin tai myrskyihin, elintarvikepulaan ja tulviin. Noin joka toinen kotitalous (44 %) on edes jossain määrin suunnitellut toimintaansa häiriötilanteessa. Niistä, jotka eivät ole suunnitelleet toimintaansa, yli puolet ilmoittaa syyksi, etteivät yksinkertaisesti ole ajatelleet asiaa. Lopulta on melko vähän kotitalouksia, joissa varautumiseen suhtaudutaan kielteisesti, kuten pitämällä varautumista hyödyttömänä tai epäkiinnostavana. Useimmat kotitaloudet ovat kuitenkin mielestään tietoisia varautumisen eri tavoista, mikä viittaa siihen, että kotitalouksissa on vahva usko omaan toimintakykyyn.

    Maaseudun ja kaupunkien asukkaiden varautumisessa eroja

    Varautuneisuus
    Varautuneisuus

    Tutkimuksen valossa Suomessa voidaan sanoa olevan kaksi varautumisen kulttuuria: maaseudun ja kaupunkien. Kaupungeissa asuvat eivät ole suunnitelleet toimintaansa häiriötilanteiden varalta yhtä useasti kuin maalla asuvat. Pitkiin sähkökatkoihin on oman arvionsa mukaan varautunut vain 37 prosenttia kaupunkilaisista, kun maaseudun asukkaista yli puolet (53 %). Maaseudun asukkaat pitävät pitkän sähkökatkon mahdollisuutta todennäköisempänä kuin kaupunkilaiset (47 % vs. 25 %), mikä osaltaan selittänee eroja.

    Kaupunkilaisten ja maaseudun asukkaiden uhkakäsitykset ovat erilaiset. Siinä missä myrskyt, teleliikenteen ongelmat ja sähkökatkot näyttäytyvät todennäköisiltä maaseudulla, ovat pandemia ja mellakat taas kaupunkien vitsauksia ainakin kansalaisten oman arvion mukaan. Maaseutumaisten kuntien asukkaat pitävät Suomeen kohdistuvaa terrori-iskua todennäköisempänä kuin pääkaupunkiseudulla asuvat. Sähkökatkoista aiheutuvat haitat näyttävät huolestuttavan eniten kaupunkilaisia. Kaupunkilaiset arvioivat maaseutuasujia useammin (77 % vs. 57 %) pitkästä sähkökatkosta aiheutuvan vähintään melko paljon haittaa. Myös tarve viranomaisavulle näyttää olevan suurempi kaupunkialueilla. Yli puolet (53 %) kaupunkiasukkaista arvioi tarvitsevansa viranomaisten apua pitkän sähkökatkon aikana. Maaseudun asukkaista viranomaisapuun turvautuisi huomattavasti harvempi (37 %). Keskusta-alueilla asuvien kotivara on maaseutuasukkaita heikompi ja häiriötilanteen (jakeluhäiriö min. 3 vrk) alkaessa peräti 70 prosenttia lähtisi kauppaan tekemään viime hetken ostoksia (hamstraus).

    Naapuriapu ja luottamus viranomaisiin korkealla

    Turvautuminen naapuriin
    Naapuriapu

    Häiriötilanteen iskiessä kotitalouksissa turvauduttaisiin ensisijaisesti perheen ja ystävien apuun. Lähiyhteisön tärkeydestä huolimatta viranomaisavun merkitys on suuri. Miltei puolet vastaajista (46 %) arvioi turvautuvansa myös viranomaisapuun pitkässä häiriötilanteessa. Viranomaisavun tarve näyttä korostuvan etenkin vanhemmissa ikäryhmissä. Kotitalouksien auttamishalu on suuri, sillä pitkän häiriötilanteen aikana miltei jokainen (95 %) olisi valmis auttamaan naapuriaan. Tarvittaessa myös vapaaehtoistehtäviin ollaan (93 %) valmiita osallistumaan.

    Kansalaiset (77 %) luottavat viranomaisten kykyyn hoitaa häiriötilanteet. Myös huoltovarmuustyöllä on vahva kansan tuki. Peräti 94 prosenttia vastaajista pitää valtion harjoittamaa varmuusvarastointia kannatettavana, tarpeellisena toimintana. Ainoastaan nuorimmassa ikäluokassa (15-24) kannatus ei ole aivan yhtä korkeaa (84 %).

    Tutkimuksen valossa kotitalouksien varautumisessa on parannettavaa. Etenkin kaupunkilaisten varautumista tulisi edistää. Kaupungeissa harvoin esiintyy pitkiä sähkökatkoja tai muita häiriötilanteita, mutta juuri siksi varautumista tulisi painottaa. Ongelmaksi voi nimittäin muodostua juuri se, että hädän hetkellä pienellä alueella on paljon kotitalouksia, joiden kriisinkestävyys on heikompaa, ainakin varautumisen näkökulmasta. Häiriöistä etenkin vedenjakeluhäiriöt ovat kotitalouksille haastavia eikä niihin ole juurikaan varauduttu. Sen sijaan kriisinkestävyyden kannalta suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia näyttävät olevan vahva auttamishalu ja luottamuksen ilmapiiri, josta kannattaa huolehtia myös tulevaisuudessa.

    Tutkija Heikki Laurikainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK