Turvallisuuden tunne syntyy luottamuksesta muihin ihmisiin

7.1.2016

Kansalaisturvallisuuden tila Suomessa -hankkeessa tarkasteltiin, millaiset tekijät lisäävät tai heikentävät kansalaisten kokemaa turvallisuutta ja henkilökohtaisia voimavaroja. Lisäksi tutkimus tarjoaa tietoa kansalaisten luottamuksesta yhteiskuntaa, poliittista päätöksentekoa, viranomaisia ja muita palveluntarjoajia kohtaan. Aineistona käytetään 3000 hengen kansalaiskyselyä, jonka toteutti Suomen Kyselytutkimus Oy helmi-huhtikuussa 2015.

Turvallisuus syntyy perusasioista

Haastatteluissa kysyttiin, mitkä asiat tuovat vastaajille turvaa. Perhe ja läheiset nousivat suurimmaksi tekijäksi (55 %). Kun mukaan lasketaan vielä muut maininnat erilaisista ihmissuhteista, sosiaalisten suhteiden merkitys esiintyy 73 prosentissa vastauksista. Perhe ja läheiset nousivat tärkeimmäksi turvallisuustekijäksi sukupuolesta ja iästä riippumatta. Toiseksi useimmin (39 %) vastaajat ilmoittivat oman asunnon tai kodin tuovan heille turvaa. Joka kolmas taas nimesi toimeentulon (34 %) ja terveyden (32 %) turvallisuutta tuoviksi tekijöiksi. Joka neljäs (26 %) mainitsi työpaikan, joka saattaa viitata toimeentuloon, sosiaalisiin suhteisiin tai mielekkääseen rutinoituun toimintaan.

Läheisten, toimeentulon, työn ja terveyden lisäksi vastauksissa korostuivat kaksi aihealuetta, joista toinen koostuu erilaisista yhteiskunnallisista rakenteista (mm. poliisi, palokunta, puolustusvoimat, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, eläke ja koulutus) ja toinen liittyi valtiolliseen ja lähiympäristön turvallisuuteen (Suomi on rauhallinen, turvallinen, itsenäinen ja demokraattinen maa, turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö, lyhyet etäisyydet ja naapurit lähellä).

Kyselyssä mainitut enintään kolme asiaa, jotka tuovat turvaa (spontaani/avoin)

                       
    Perhe ja läheiset 1 580             55,4  
    Oma asunto/koti 1 121             39,3  
    Toimeentulo/raha 984             34,5  
    Terveys 912             32,0  
    Työpaikka 752             26,4  
    Suomi on rauhallinen maa 396             13,9  
    Poliisi 297             10,4  
    Hyvät ihmissuhteet 243             8,5  
    Joku muu 217             7,6  
    Muut ihmiset 160             5,6  
    Riittävä varautuminen ja ennakointi 115             4,0  
    Puolustusvoimat 99             3,5  
    Palokunta 93             3,3  
    Naapurit lähellä 89             3,1  
    Turvallisuutta edistävät laitteet (puhelin, palovaroitin, lukot jne)  86             3,0  
    Uskonto 73             2,6  
    Terveellinen ja rauhallinen elinympäristö 63             2,2  
    Vakuutukset 54             1,9  
    Harrastukset 36             1,3  
    Terveydenhuolto 30             1,1  
    Koira 28             1,0  
    Itsepuolustustaidot 23             0,8  
    Lyhyet etäisyydet 15             0,5  
    Yhteensä (painottamaton) 2 829             100,0  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Läheisten apuun uskotaan

Valtaosa vastaajista ilmoitti, että hän pitää säännöllisesti yhteyttä muihin ihmisiin, voi kertoa avoimesti omista asioistaan ystävilleen ja kokee kuuluvansa johonkin yhteisöön tai ryhmään. Samoin valtaosa vastaajista arvioi saavansa läheisiltään tukea vaikeaan henkilökohtaiseen kriisiin (89 %), käytännön arkista apua esim. sairastapauksessa (88 %) sekä taloudellista apua (70 %). Naiset luottivat hieman miehiä useammin saavansa lähipiiristään apua sitä tarvitessaan.

Ilman käytännön arkista apua tai tukea vaikeaan henkilökohtaiseen kriisiin arvioi jäävänsä kolme prosenttia vastaajista. Ilman läheisten antamaa taloudellista tukea (n=405; 12 %) ilmoittivat jäävänsä erityisesti vanhemmat ikäluokat, maaseutumaisissa kunnissa ja haja-asutusalueilla asuvat tai korkeintaan kansa- tai peruskoulun käyneet henkilöt.

Kyselyyn vastanneista 27 prosentilla oli vaikeuksia kattaa menot kotitalouden tuloilla, 55 prosenttia selviytyi helposti ja 18 prosenttia hyvin helposti.

 

Turvallisuuden tunnetta lisäävät tahot

Puhelinhaastattelussa tiedusteltiin, kuinka suuri merkitys tietyillä tahoilla on turvallisuuden tunteen lisäämisessä. Vastaajat nostivat pelastuslaitoksen kaikkein useimmin (92 %) tahoksi, jolla on merkitystä turvallisuuden tunteelle. Toiseksi useimmin mainittiin ystävät ja muu lähipiiri (89 %) ja kolmantena jokainen ihminen itse (86 %). Perhe ja suku sekä poliisi olivat jaetulla neljännellä sijalla (83 %). Mitä korkeampi koulutustausta vastaajalla oli, sitä todennäköisemmin hän mielsi poliisin lisäävän turvallisuuden tunnetta. Puolustusvoimien merkitys arvioitiin (62 %) huomattavasti pelastuslaitosta tai poliisia vähäisemmäksi.

Tutkimustuloksissa korostui perhe-elämän merkitys sekä toisaalta työn tuoma taloudellinen sekä yhteisöllinen turva. Ihmisten välisen luottamuksen on todettu heijastuvan yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan tunnettuun luottamukseen ja päinvastoin. Myös tässä tutkimuksessa ilmeni ihmisten vahva luottamus lähipiiriinsä sekä toisaalta viranomaisiin.

Mitä korkeampi koulutustausta vastaajalla oli ja mitä nuorempi hän oli, sitä todennäköisemmin hän mielsi poliisin lisäävän turvallisuuden tunnetta. Puolustusvoimien kohdalla eroa ei ollut koulutustason kohdalla. Kannatus oli kaikkein korkeinta eläkeläisten keskuudessa. Poliisin ja puolustusvoimien kannatus oli tosin korkeaa kaikkien vastaajien keskuudessa ja erot eri ryhmien välillä olivat pieniä. Pelastuslaitoksen merkitys turvallisuuden tunteen kannalta koettiin myös tärkeäksi kaikkien vastaajien keskuudessa.

Sosiaaliviranomaisten merkitys turvallisuuden tunteen kannalta nousi vahvimmin enintään kansa- tai peruskoulun suorittaneiden sekä eläkeläisten keskuudessa. Vastauksissa oli hajontaa varsin paljon; esimerkiksi 35–44-vuotiaista 36 prosenttia piti sosiaaliviranomaisten merkitystä melko tai hyvin suurena, vastaava luku 65–79-vuotiaiden keskuudessa oli 53 prosenttia. Iäkkäämmät ihmiset sekä työelämän ulkopuolella olevat (mm. työttömät ja eläkeläiset) arvostivat muita vastaajia useammin terveysviranomaisten merkitystä suureksi tai hyvin suureksi turvallisuuden tunteelle. Vastaavasti kirkon merkitys oli tärkein työelämän ulkopuolella oleville, vanhemmille ikäryhmille sekä korkeintaan kansa- tai peruskoulun käyneille henkilöille.

 

Tuula Kekki

Erikoistutkija

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

 

Turvallisuus ei ole vain uhkien poissaoloa

Tutkimustuloksissa korostui perhe-elämän merkitys sekä toisaalta työn tuoma taloudellinen sekä yhteisöllinen turva. Erityisesti lähipiirillä ja kuulumisella johonkin yhteisöön on suuri merkitys turvallisuuden kannalta. Kyselyn mukaan valtaosalla kansalaisista on vahva sosiaalinen pääoma, kun sillä tarkoitetaan muun muassa epävirallisia sosiaalisia suhteita, halukkuutta osallistua yhteisten asioiden hoitoon sekä luottamusta yhteisön muita jäseniä kohtaan.

Kyselyn perusteella voi todeta, että vastaajien sosiaalisten suhteiden laatu oli hyvä – he saivat apua tarvittaessa lähipiiristä ja voivat avoimesti puhua omista asioista. Suomen keskeisenä vahvuutena pidetään sitä, että kansalaiset luottavat viranomaisiin, instituutioihin ja toisiinsa. Tämän kyselyn tulokset vahvistavat tätä käsitystä. Turvallisuus ei tarkoita pelkästään erilaisten riskien ja uhkien poissaoloa, vaan myös luottamusta omiin, yhteisön sekä yhteiskunnan kykyihin suojautua uhkia vastaan sekä palauttaa turvallisuuden taso entiselleen kriisin jälkeen.

 

Mikä luo sinun elämääsi turvallisuutta?


© SPEK 2015

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli