Jäämerta valloittamaan

12.6.2013
Hannu Hernesniemi

Kesäkuumalla liikenne- ja viestintäministeriössä kirjoitetaan meriliikennestrategiaa. Tuntuu melkein vilvoittavalta – aurinko porottaa, mutta sininen meri ja raikas merituuli helpottavat.

Arktinen osaaminen ja sen tuotteistaminen on otettu yhdeksi teemaksi meriliikennestrategiassa. Mitä muuta se voisi tarkoittaa kuin vuosikymmenien saatossa kumuloitunutta jäänmurtajien ja jäätä murtavien alusten suunnittelua ja rakentamista?

1800-luvulla Suomi oli maailman viidenneksi suurin merenkulkumaa. Laivat toivat viljaa Australiasta asti, Kahvia Etelä-Amerikasta ja veivät Egyptinparrua. Cap Hornin kiertäjiä oli monia. Nyt Itä- ja Pohjanmerta kauempana käy vain aniharva siniristilippua kantava alus. Voisiko Jäämeren valloituksesta alkaa uusi kansainvälinen kausi suomalaisessa kauppamerenkulussa?

Jostain on aloitettava. Suomeen voitaisiin perustaa kansainvälinen jäämerenkulun akatemia – International Ice Academy. Se vastaisi Jäämeren kippareiden koulutuksesta. Tämä on osaamisen vientiä yhteiseksi hyväksi, mutta tietysti korvausta vastaan. Koulutus edistäisi valtavasti meriturvallisuutta ja suojelisi havereilta, joista voi olla seurauksena ihmishenkien menetyksiä tai valtavia ympäristötuhoja arktisessa luonnossa.

Parhaillaan valmistellaan kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa polaarikoodia, jossa säädetään Arktikselle ja Antarktikselle soveltuvien laivojen jäävahvistuksista, moottoritehoista sekä laaditaan säännöt meriturvallisuudesta ja määritellään ympäristönormit. Suomalaiset viranomaiset ja merenkulkuala on mukana aktiivisesti tässä työssä.

Polaarikoodiin on saatava mukaan myös pätevyysvaatimukset kippareille. Niiden saamisen edellytyksenä olisi Jääakatemian tutkinto. Koulutus sisältäisi melko paljon käytännön harjoittelua. Kyse olisi jääolosuhteissa ajamisesta Ruotsinlaivoilla, tavara-aluksilla ja jäänmurtajilla. Mutta myös simulaattoriharjoituksia tarvittaisiin. Pitäisi kehittää nykyisiin simulaattoreihin kunnon jääohjelma. Sellainen varmasti syntyisi Ilmatieteen laitoksen, Aker Arctic Technologyn ja vaikka Napa Oy:n yhteistyönä. Myös Lamorin ja muiden öljytorjuntateknologioiden käyttö olisi osattava.

Koulutus voitaisiin antaa suomalaisten merenkulualan koulutusyksiköiden yhteistyönä. Kotka sopisi hyvin vastuutahoksi koulutuksen järjestäjänä, koska siellä on suhteita ja käytännön yhteistyötä (esim. simulaattoriharjoituksia) venäläisten kanssa. Venäläiset olisi syytä saada mukaan koulutuksen tarjoajiksi, onhan suuri osa Jäämerta heidän kontrollissaan.

Huoltovarmuuskeskuksessa kävi huhtikuussa vierailulla Kanadan suurlähettiläs Chris Shapardanov. Esitimme hänelle International Ice Academy -ajatuksen ja hän tykkäsi siitä kovasti. Kanada voisi myös olla partnerimme.

Ruotsin kanssa meillä on huoltovarmuussopimus. Tästä saisimme uutta sisältöä yhteistyölle. Vanha sopimus perustuu molemminpuoliseen materiaaliapuun. Yhteistyö Ruotsin kanssa on luontevaa, sillä jääosaaminen syntynyt yhteistyössä heidän kanssaan.

Toinen askel Jäämeren valloitukseen olisi jäänmurto Venäjän kanssa. Konventionaaliset jäänmurtajamme makaavat toimettomana Katajanokan rannassa toukokuulta joulukuulle. Silloin on paras purjehduskausi Jäämerellä. Vuokrataan laivat miehistöineen Koillisväylälle töihin. Näin Suomesta tehdään EU:n talvimerenkulunkeskus, mitä tuleva meriliikennestrategia peräänkuuluttaa.

 
 

 

Jaa artikkeli