SERA 26

16.7.2014
Asko Harjula

Osallistuin kevään ja kesän 2014 aikana Sera-kurssille Ranskassa ja Tanskassa.

Kurssin nimi tulee sanoista Séssion européenne des résponsables d’armement (Eurooppalaisten puolustusmateriaalialan asiantuntijoiden tapaaminen). Seraa on luonnehdittu eurooppalaiseksi maanpuolustuskurssiksi, koska kurssille suomalaiseen tapaan kutsutaan eikä sinne voi itse hakea. Suomesta mahdollisia kutsuttavia ehdottaa puolustusministeriö. Kurssi on maksuton.

Sera poikkeaa kotimaisesta kurssistamme sisällöltään ratkaisevasti. Aiheena ei ole kokonaisturvallisuus vaan puolustusmeteriaalialan yhteiset eurooppalaiset kysymykset. Kurssin järjestäjä on Institut des hautes études de défense nationale -niminen pääministerin kanslian alainen organisaatio. Se ei ole osa Ranskan maanpuolustuskorkeakoulua, vaikka tukeutuukin sen resursseihin. Toinen sisällöntuottaja on Euroopan puolustusjärjestö EDA. Kursseja on yksi vuodessa, ja se järjestettiin nyt 26. kerran.

Kurssin pääpaikka oli Ecole Militaire Eiffel-tornia vastapäätä, sama laitos, jossa Aksel Fredrik Airo opiskeli 1920-luvulla.

Kurssin kesto oli 20 työpäivää jaettuna neljään viikon jaksoon noin kuukauden välein. Työpäivät olivat 12-tuntisia, mutta latinalaiseen tapaan kahvi- ja lounastauot olivat todella pitkiä. Verrattuna kotimaiseen maanpuolustuskurssiin Sera vaatii moninkertaisen panostuksen osallistujilta. Ennen kurssin alkua suoritetaan etäopiskeluna EU:n rakenteita ja kehitystä koskeva opintojakso. Pitkien kurssipäivien lisäksi laaditaan komiteamietintö, jossa varsinkin komiteoiden puheenjohtajat ja sihteerit joutuvat tekemään merkittävän työpanoksen omalla ajalla.

Kurssin osallistujat olivat upseereja everstiluutnantista kenraaliluutnanttiin ja vastaavan tason edustajia puolustusteollisuuden yrityksistä ja järjestöistä. Suomesta lisäkseni osallistui Sotatekniikan laitoksen johtaja ja kaksi johtajatason edustajaa teollisuudesta. Osallistujia kutsutaan EU-Euroopan maista Norja, Sveitsi ja Turkki mukaan luettuina, mutta ei Amerikasta eikä Venäjän Euroopasta. Osallistujat olivat asealan eksperttejä, mutta eivät näyttäneet tuntevan toisiaan ennestään. Kurssin vahvuus oli noin 60.

Kursseilla kuultiin huipputason luentoja, joita pitivät EU:n toimielinten, Ranskan hallinnon ja puolustusvoimien sekä korkeakoulujen ja teollisuuden asiantuntijat. Aivan lopuksi oli Natosta yksi esitys, joka oli kurssin parhaita. Esiintyjä oli Jamie Shea. Kurssiin kuului myös valtava määrä teollisuusvierailuja.

Yksi kurssiviikko pidettiin Etelä-Ranskassa Toulousessa ja Bordeauxissa, jonne keskittyy Ranskan (= Euroopan yhteinen) ilmailu- ja avaruusteollisuus ja suuri määrä muuta korkean teknologian tuotantoa.

Hyvin mieleenpainuva oli Tanskassa järjestetty viikko. Järjestelyt olivat erinomaiset ja viikkoon oli todella panostettu. Hyvien luentojen ja lukuisien teollisuusvierailujen lisäksi nähtiin taistelunäytös sekä vierailtiin upouudella fregatilla. Huipennus oli prinssipuoliso Henrikin vastaanotto kuningasperheen Dannebrog-aluksella.

Olennainen osa kokonaisuutta oli komiteatyöskentely. Kurssilaiset jaettiin kuuteen komiteaan niin, että missään ryhmässä ei ollut kuin yksi kustakin maasta. Komiteatyöstä valtaosa tehtiin kurssipäivien ulkopuolella. Poiketen kotimaisesta maanpuolustuskurssista Sera on kaksisuuntainen. Tietoa ei ainoastaan jaeta osallistujille vaan järjestäjät pyrkivät komiteatyöllä saamaan osallistujilta asiantuntevia näkemyksiä tulevaisuuden vaihtoehdoista. Perimätiedon mukaan muun muassa idea EDA:sta on syntynyt Sera-kurssilla.

Tämän vuoden kurssin yleisteema oli ”Onko Euroopan puolustuksen teknisellä ja teollisella pohjalla EDTIB tulevaisuutta?” Puolustusbudjettien supistuessa hankinnat vähenevät ja se syö pohjaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden kannattavuudelta ja kilpailukyvyltä. Puolustusteollisuus työllistää silti edelleen lähes 200 000 eurooppalaista. Amerikkalaiset ovat kaikilla puolustusteollisuuden aloilla vahvoja ja Aasian nousevat teollisuusmahdit rynnivät alalle. Puolustusteollisuudella on aina ollut vipuvaikutus teollisuuden kilpailukykyyn, koska puolustusmateriaalit ovat yleensä lähellä aikansa teknologian huippua.   EU pyrkii vastaamaan teknologiakilpaan massiivisella Horizon 2020 ohjelmalla, jonka kautta pumpataan 80 miljardia euroa teknologian ja teollisuuden kehittämiseen.

Euroopassa on edelleen erittäin kilpailukykyistä puolustusteollisuutta, mutta se saa voittonsa viennistä muualle maailmaan. Heikot kotimarkkinat voivat ajan mittaan johtaa näivettymiseen, koska uudet tuotteet usein syntyvät oman maan puolustusvoimien kanssa toteutettavista kehittämisprojekteista. Sisämarkkinat toimivat puolustusalalla heikosti. Eräät isäntämaan luennoitsijat toivat varomattomuuttaan aivan avoimesti esille, että Ranskaan ei kannata yrittää myydä puolustusalan tuotteita, mistä nousi kurssin värikkäin palaute.

Oman komiteani erityisaiheena oli pohtia, voisiko kaksoiskäyttötekniikka täyttää vähenevien puolustusmäärärahojen tuomaa aukkoa. Vastauksemme oli, että vain joissain tapauksissa. Kaksoiskäyttö tuottaa muun muassa vaikeuksia viennille, koska tekniikan soveltuvuus sotilaskäyttöön tuo mukanaan vientivalvonnan, mikä vähentää yritysten kiinnostusta kaksoiskäyttöprojekteihin. Komiteamme asiantuntevimmat jäsenet olivat jopa sitä mieltä, että liika innostus kaksoiskäyttöön voi entisestään vähentää panostusta puolustusalan tutkimukseen ja kehitykseen. Komiteoiden raportit julkaistaan ja jaetaan jäsenmaiden ja EU:n käyttöön.

Osallistujien taustan mukaisesti tarkastelun lähtökohta oli puolustusvoimien suorituskyvyn turvaaminen eikä niinkään teollisuus- ja teknologiapolitiikka. Huoltovarmuus oli usein esillä, mutta suppeassa merkityksessä niin, että sillä tarkoitettiin sotilaallisen maanpuolustuksen järjestelmien turvaamista.

Kurssin ääneen lausumaton tarkoitus oli kirkastaa kuvaa isäntämaasta (Ranskasta, ei Tanskasta) Euroopan johtavana älyllisenä, poliittisena ja teknologisena keskipisteenä. Lisäksi oli tarkoitus saattaa yhteen puolustusmateriaalialan asiantuntijat ja tarjota tilaisuus verkottumiseen. Itselleni jäi yleisvaikutelma, että lievä pessimismi vallitsi Euroopan kyvystä pitää yllä kilpailukykyä puolustusmateriaaleissa.

Kurssin todistukset jaettiin marsalkoiden salissa, joka oli ollut Napoleon Bonaparten työhuone. Alkuperäinen kirjoituspöytäkin oli tallessa.

 
 

Jaa artikkeli