KUJA-hankkeesta timanttiteko

    Jatkuvuudenhallinta Kansalaisen varautuminen 17.4.2018

    Huoltovarmuuskeskuksen ja Kuntaliiton yhteinen hanke muovaa kuntien ja tulevien maakuntien varautumisyhteistyön rakenteita.

    KUJA-hanke valittiin vuoden 2017 Timanttiteoksi. Turvallisuuskomitean myöntämä palkinto jaettiin Suomen Erillisverkot -konsernin järjestämässä Erve Foorumissa maaliskuun puolivälissä.

    Projektipäällikkö Aki Pihlaja Kuntaliitosta kertoo, että kahdessa osassa toteutettavan hankekokonaisuuden ensimmäinen osa päättyi kaksi vuotta sitten, ja meneillään oleva jälkimmäinen osa KUJA2 on sekin edennyt jo yli puolivälin.

    ”Hankkeen hyvin onnistuneessa ensimmäisessä osassa pyrittiin tukemaan ja kehittämään kuntien ja kuntakonsernien kykyä varmistaa tehtäviensä hoitaminen ja palveluidensa toimintavarmuus kaikissa tilanteissa. Muun muassa loimme jatkuvuudenhallinnan kokonaiskonseptin yhtenäisine toimintamalleineen ja työkaluineen, joita kunnat ja muutkin organisaatiot voivat soveltaa omassa toiminnassaan.”

    Projektipäällikkö Aki Pihlaja

    "Loimme jatkuvuudenhallinnan kokonaiskonseptin yhtenäisine toimintamalleineen ja työkaluineen."

     

    Nyt hankkeen jälkimmäisessä osassa näitä työkaluja kehitetään ja sovelletaan uuteen maakuntarakenteeseen.

    ”Tuemme kuntia ja tulevia maakuntia varautumisen ja jatkuvuudensuunnittelun kehittämisessä. Lisäksi edistämme kuntien ja maakuntien sekä niiden keskinäisten sidosryhmien yhteistoimintaa, omien varautumistoimien yhteensovittamista ja yhteistä ymmärrystä varautumisasioissa”, Pihlaja listaa hankkeen tavoitteita.

    ”Käytännön tasolla rakennamme varautumisverkostoa, kehitämme työvälineitä ja sovitamme toimintoja yhteen sekä maakunnan sisällä että valtionhallinnon kanssa. Erillisinä osahankkeina selvitämme yhteisen tietojärjestelmän tarvetta ja satamien kokonaisvarautumista.”

    Pihlaja kertoo, että kunnissa on viime vuosina ymmärretty turvallisuuden arvo ja herätty varautumiseen ja jatkuvuudensuunnitteluun.

    ”12 suurimmassa kaupungissa – ja monessa kunnassakin – varautumisesta vastaa jo kokoaikainen työntekijä. Pienemmissä kunnissa resurssit ovat luonnollisesti rajallisemmat ja pelastuslaitosten tuki on niille sen vuoksi erityisen tärkeää. Helsinki on oma lukunsa, ja sillä suunnalla on haastetta sovittaa heidän tekemisensä kokonaisuuteen. Jatkossa meidän on muutenkin mietittävä isojen kaupunkien roolia tässä kokonaisuudessa.”

    Ei väliinputoajia maakuntauudistuksessa

    Kuntien tehtävät ja rooli ovat maakunta- ja sote-uudistusten takia voimakkaasti muuttumassa, sillä yhteistyöhön tulee maakuntien myötä uusi toimija ja toiminnan taso.

    ”Maakunnat tulevat toimimaan hyvänä alustana laaja-alaiselle turvallisuuden ja varautumisen kehittämiselle. Monien keskeisten tehtävien siirto maakunnille tulee vakioimaan toimintamalleja, kun kaikissa maakunnissa tullaan tekemään samat asiat. Muutos ei kuitenkaan ole kaikkialla niin iso kuin miltä se näyttää, sillä esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla toimitaan käytännössä jo uuden maakuntamallin mukaan”, Pihlaja muistuttaa.

    ”Kuntien ja maakuntien asiakkaina ovat joka tapauksessa samat ihmiset. Yksi tämän hankkeen keskeisistä tehtävistä on löytää kuntien ja maakuntien yhdyspinnat ja suunnitella toiminta niin, että niiden väliin ei jää aukkoja, joihin kansalaiset voisivat pudota. Hankkeen iso pihvi on yhteisten menettelytapojen kehittäminen ja laajentaminen uusille kohderyhmille, sillä uudessa nopeasti muuttuvassa maailmassa yhteistyössä tarvitaan kaikkia toimijoita.”

    Kuntien tehtävät ja rooli ovat maakunta- ja sote-uudistusten takia voimakkaasti muuttumassa.

     

    Maakuntien tulo tuo selkeyttä ja ryhtiä varautumiseen: yhteiset rakenteet ja suunnittelumallit, yhteisen riskienhallinnan, sovittamisen, suunnittelun ja harjoittelun.

    ”Silti myös kuntiin jää keskeisiä kokonaisturvallisuuteen nivoutuvia tehtäviä: kaduista ja vesijohdoista ja lämmönjakelusta huolehtiminen, koulut, kasvatus ja lasten ja nuorten turvallisuus. Myös kaavoitukseen liittyy kokonaisturvallisuuteen vaikuttavia päätöksiä, esimerkiksi siinä mihin uudet asuinalueet sijoitetaan. Laajempia kysymyksiä, jotka ovat kunnan vastuulla ovat yhteisöllisyys, syrjäytymisen torjuminen ja dynaaminen talous.”

    Turvallisuus tehdään lähellä ihmistä

     

    Kuja-hankkeen tavoitteena on mm.

    • kuntien jatkuvuudenhallinnan tukeminen
    • tulevien maakuntien varautumisen tukeminen
    • varautumiseen liittyvän yhteistyön kehittäminen yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa
    • edistää sote- ja maakuntauudistuksen onnistumista varautumisen osalta
    • lisätä yhteistä ymmärrystä varautumiseen liittyen

     

    Maakunnan järjestämisen käsikirja

    Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tueksi on laadittu järjestämisen käsikirja. Maakunnan varautumista käsitellään kohdassa 1.9.

     

    Jussi-Pekka Aukia

    Teksti ja haastatteluvideo.