Toiminnan on jatkuttava

    Jatkuvuudenhallinta 26.4.2016

    Jatkuvuussuunnittelu ja häiriösietoisuuden varmistaminen ovat maitotilalla arkea.

    Karjatilallinen Riikka Peltola osallistui syksyllä elintarvikehuoltosektorin Ruokahuolto sähkökatkoksen aikana -harjoitukseen alkutuotannon edustajana. Harjoituksen skenaariona oli laaja sähkökatkos talven pakkasilla ja siinä setvittiin elintarvikeketjun kipupisteitä ja varautumisen prioriteetteja.

    ”Aluksi me alkutuotannon edustajat keskustelimme näistä asioista keskenämme. Toisessa vaiheessa jatkoimme koko elintarviketuotannon ketjun tarkastelua ryhmissä, joissa oli mukana myös vesihuollon, kaupan, kuljetusten ja teollisuuden edustajia”, Peltola kertoo.

    ”Tunnelma oli käsinkosketeltavalla lailla yllättynyt tosiasioiden edessä. Itsekin olin kuvitellut eläväni turvatummassa yhteiskunnassa kuin missä olemme. Harjoituksen mittaan kävi toisaalta ilmi, että tiloillaan asuvat tuottajat ovat suhteellisen hyvin varustautuneita jo luonnostaan. Sitä edellyttää jo eläinten hyvinvoinnin varmistaminen. Samoin tuli selväksi, että kriisissä omavaraisuus olisi tärkeää.”

    Riikka Peltola

    ”Tunnelma oli käsinkosketeltavalla lailla yllättynyt tosiasioiden edessä. Itsekin olin kuvitellut eläväni turvatummassa yhteiskunnassa kuin missä olemme."

     

    Joka tapauksessa harjoitus antoi paljon ajateltavaa: mitä esimerkiksi tehdään, jos ollaan tien päällä auto täynnä teuraaksi meneviä porsaita, eikä teurastamo pysty ottamaan niitä vastaan sähkökatkoksen takia?

    ”Keskustelimme myös tilanteesta, jossa maitoautot eivät kulje ja piha täyttyy nälkäisistä ruoanhakumatkalle lähteneistä lähikaupungin asukkaista.

    Joidenkin terveysviranomaisten mielestä pastöroimaton maito on riskielintarvike, jota ei saisi jakaa kuluttajille. Toisten mielestä riittää, kun kuluttajaa kehotetaan keittämään maito”, Peltola muistelee.

    ”Itse kävin harjoituksen jälkeen ostamassa kaupassa makaronia ja muita säilyviä elintarvikkeita kotiin – kaiken varalta.”

    Vettä, rehua ja polttoöljyä

    Peltola viljelee miehensä kanssa sukunsa vanhaa tilaa Uudellamaalla. Tilalla on investoitu ja investoidaan karjanhoidon jatkamiseen myös tulevaisuudessa. Nautoja on 150, joista 60 on lypsäviä lehmiä. Eläinten päivittäisestä hyvinvoinnista ja tuotannosta huolehtiminen edellyttää aukotonta vesi- ja energiahuoltoa ja myös toimivia tietoliikenneyhteyksiä.

    Vettä kuluu 2300 kuutiometriä ja sähköä 110 000 kilowattituntia vuodessa. Polttoöljyä maatalouskoneille, lämmitykseen ja aggregaatille on varastossa keskimäärin 6000 litraa.

    Riikka Peltolan tilalla kasvatetaan hiehoja myös muiden tilojen tarpeisiin. Ulos kevätaurinkoon päästetyt eläimet tulevat uteliaina katsomaan, mitä on tekeillä.

    ”Uskoisin, että selviäisimme nykyresursseilla ja täysillä polttoainetankeilla laajastakin sähkökatkosta jopa kuukauden ajan, vaikka toki tuotantomäärät putoaisivat ja lisätyövoimaakin tarvittaisiin. Karjatilayrittäjä ei voi laittaa palkansaajien tavoin lappua luukulle ja lähteä mökille kalastelemaan.”

    Vedenhankinta oli haasteista suurimpia ennen vesijohdon saamista kylälle 1990-luvulla. Tilalla on edelleenkin kymmenkunta kaivoa, jotka ovat vesijohdon myötä jääneet vähälle käytölle.

    ”Kaivojen vesiä käytämme edelleenkin jonkin verran erilaisiin pesuihin, mutta pelkästään niiden varassa olisi mahdotonta tulla enää toimeen. Onneksi lehmä on esimerkiksi hevoseen verrattuna kestävä eläin, joka tulee hätätilassa toimeen hyvälaatuisella pintavedelläkin.”

    Rehun saanti ei sen sijaan ole ongelma, sillä tilalla tuotetaan kesäisin säilörehua varasto, joka riittää talven yli seuraavaan kesään.

    "Rehu on laakasiilossa turvassa säteilyonnettomuudeltakin. Ja kesällä lehmät voidaan päästää laitumelle. Varastoissa on myös rehuviljaa, ja hätätilassa lehmien tuottamaa maitoa voidaan käyttää karjan ravintona.”

    Käsinlypsy ei enää onnistu

    Sähkönsaanti on maitotilallakin se tärkein resurssi, jota tarvitaan muun muassa ilmastointiin, maidon viilennykseen, viestiyhteyksien ylläpitoon ja lypsykoneen käyttöön. Riikka Peltola kertoo, että tilalla on ollut todella harvoin pidempiä sähkökatkoja.

    Edellisen kerran lypsy jäi väliin marraskuun 2001 Janika-myrskyn aikana.

    Leikki-hieho on länsisuomenkarjaa, joka on yksi kolmesta alkuperäisestä suomalaisesta karjarodusta, ja yksi korkeatuottoisimmista maatiaiskarjaroduista. Vieressä katselee kiinnostuneena ayrshire-hieho Läksy.

    ”Silloinkin olin jo ehtinyt lypsää suurimman osan lehmistä. Hankimme jo saman päivänä traktoriin kytkettävän aggregaatin, jonka asentaja tuli paikalle seuraavana aamuna. Ja juuri hänen ajaessaan pihaan valot syttyivät”, Peltola muistelee naureskellen.

    ”Sen jälkeen sellaisia sähkökatkoja, joissa aggregaattia olisi tarvittu, ei ole ollut tai ne ovat osuneet sopivasti lypsykertojen väliin. Emmekä elektroniikan hajoamisen pelossa muutenkaan mielellämme käytä varavoimaa.”

    Yksi syy sähkökatkojen suhteelliseen vähäisyyteen on, että tila sijaitsee tiheästi asutulla maaseudulla, jossa metsäalueet ovat pieniä ja verkon viat saadaan korjattua nopeasti. Peltolan Savossa asuvalla sisarella tilanne on tässä suhteessa vaikeampi, sillä hänen tilansa on pitkien metsätaipaleiden takana ja korjauspartiot ehtivät sinne vasta tuntien tai päivien kuluttua.

    Peltola muistuttaa, että sähkö on lypsettäessä aivan välttämätön.

    ”Yhdenkin lehmän lypsäminen käsin on iso urakka, sillä maitomäärät ovat aivan toista luokkaa kuin isoäidin aikana. Lypsäminen vaatii myös tottumusta ja näppivoimia, joita kenelläkään ei enää ole, ainakaan 60 lehmän lypsämiseen. Lisäksi käsinlypsy tuntuu lehmästä oudolta, jolloin se alkaa helposti potkia eikä suostu yhteistyöhön.”

    Jussi-Pekka Aukia

    Teksti ja valokuvat

     

    Lue lisää

    Alkutuotantopoolin esittely [HVKn verkkosivuilla]

    Pahan päivän vara [alkutuotantopoolin esittely Varmuuden vuoksi -verkkolehdessä]

     

     

    Rakennemuutos etenee

    Eteläsuomalaisten maitotilojen määrä on vähentynyt tasaisesti. Peltolan aloittaessa yrittäjänä vuosituhannen vaihteessa hänen kotikunnassaan oli vielä puolensataa tilaa. Nyt niitä on enää kolmasosa tuosta määrästä.

     

     

     

     

    Kommentoi "Toiminnan on jatkuttava"

    Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

    Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

     

    Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

      _____     ______    ______     ___      ______  
     /  ___||  /_   _//  /_____//   / _ \\   /_____// 
    | // __     -| ||-   `____ `   | / \ ||  `____ `  
    | \\_\ ||   _| ||_   /___//    | \_/ ||  /___//   
     \____//   /_____//  `__ `      \___//   `__ `    
      `---`    `-----`   /_//       `---`    /_//     
                         `-`                 `-`      
    
     
     

    Ei kommentteja "Toiminnan on jatkuttava"