Uusi tilannekuva avartaa tietoa Ilmakuljetusten huoltovarmuudesta

4.12.2014

Toimintaympäristö ja sen osana huoltovarmuuteen vaikuttavat tekijät ovat jatkuvassa muutostilassa. Tämä on haaste päätöksenteolle ja huoltovarmuuden turvaamiselle, ja nostaa esille erityisesti kaksi kysymystä: 

  • Mitä asioita, tekijöitä ja ilmiötä tulisi seurata?
  • Miten näitä tulisi seurata?

    ILMAKULJETUSTEN HUOLTOVARMUUDEN TILANNEKUVA

    • tukee päätöksentekoa
    • keskittyy strategisen tason tekijöihin ja ilmiöihin
    • parantaa tilannetietoisuutta ilmaliikennejärjestelmästä ja ilmakuljetusten huoltovarmuudesta
    • yhdistää tilannetiedon ymmärrykseksi toiminnasta ja toiminnan herkkyyksistä
    • korostaa tiedon jakamista eri toimijoiden kesken
     

Ilmakuljetuspoolissa tunnistettiin tarve muodostaa tilannekuva, jonka avulla voitaisiin seurata huoltovarmuuden ylläpitoon liittyvää suorituskykyä. Tätä työtä tukemaan tilattiin Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tekemä tutkimus, jonka tuloksia tämä artikkeli esittelee.

Tilannekuva-käsitettä käytetään monissa yhteyksissä. Esimerkiksi valtioneuvoston ennakoivaa ja reaaliaikaista tilannekuvaa muodostetaan valtioneuvoston kanslian johdolla tukemaan valtioneuvoston päätöksentekoa ja viestintää sekä lisäämään tilannetietoisuutta valtion ja yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä.

Tilannekuvalla tarkoitetaan päätöksentekoa palvelevaa strategisen tason kuvausta ja ymmärrystä, jota rakennetaan ja ylläpidetään saatujen tietojen ja niistä tehtävien johtopäätösten perusteella. Tilannekuvaa tarvitaan, koska monet tilanteet etenevät nopeasti, toimijoita on paljon ja tilanteesta kertovat tiedot ovat hajallaan.

Tarkastelun lähtökohdat

Ilmakuljetukset eivät ole huoltovarmuuden näkökulmasta samalla tavalla kriittisiä kuin merikuljetukset, jotka ovat tuonnin ja viennin pääkuljetusmuoto, ja tiekuljetukset, jotka palvelevat laajasti kotimaan sisäisessä tavaraliikenteessä. Ilmakuljetuksille on usein löydettävissä vaihtoehtoinen, mutta samalla hitaampi kuljetustapa.

Ilmakuljetusten huoltovarmuutta tuleekin tarkastella koko logistisen järjestelmän osana. Huoltovarmuuden näkökulma on arvoketjulähtöinen, jolloin kiinnostus ei ole ilmakuljetuksissa sinänsä, vaan niissä huoltovarmuuden kannalta kriittisissä ketjuissa, joissa ilmakuljetukset ovat mukana.

Ilmakuljetusten merkitys huoltovarmuudelle nousee esille yksittäisissä kiireellisissä ja kriittisissä toimituksissa, kuten teollisuuden varaosien tai terveydenhuollon kuljetustarpeissa. Häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ilmakuljetuksia voitaisiin korvata muilla kuljetusmuodoilla ja kuljettaminen hidastuisi. Huoltovarmuuden näkökulmasta tuleekin ymmärtää, mitä vaikutuksia toiseen kuljetusmuotoon vaihtamisella on.

 

Ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuva muodostuuIlmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan muodostuminen

1) seurattavien tekijöiden tunnistamisesta ja näihin liittyvientietojen keräämisestä,

2) tietojen analysoinnista ja entä jos -pohdinnoista,

3) tulosten esittämisestä ja tilanneymmärryksen muodostamisesta sekä

4) tilannekuvan hyödyntämisestä, ts. päätöksenteon tukemisesta ja tietojen jakamisesta.

 

1. Seurattavien tekijöiden tunnistaminen ja tietojen keräys

Ilmakuljetusten huoltovarmuuden kannalta tärkeitä tekijöitä tunnistettiin sekä toimintaympäristön yleisistä tekijöistä että lentoliikenteen operatiivisiin toimintoihin liittyvistä tekijöistä. Toimintaympäristöön liittyvät tekijät on jaettu kansainväliseen toimintaympäristöön, lentotoimialaan sekä Suomen erityiskysymyksiin. Operointiin liittyvien tekijöiden pääluokkina ovat puolestaan infrastruktuuri, lentokoneet ja muu kalusto sekä henkilöstö.Ilmakuljetuksiin ja niiden huoltovarmuuteen vaikuttavia tekijöitä

Tilannekuva ei synny suoraan tietojärjestelmistä tai tiettyjä tietoja keräämällä, vaan edellyttää tietojen analysointia ja ymmärryksen muodostamista. On mm. tärkeää tunnistaa lentoliikenteen ja sen tarvitseman kapasiteetin ja siten myös operatiiviseen toimintaan liittyvien riskien vahva keskittyminen Suomessa yhteen pisteeseen, Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja sen ympäristöön.

Tilannekuvaa on tarpeen päivittää määräajoin ja tarpeen mukaan. Lyhyellä aikavälillä – jatkuvasti tai aina tarvittaessa – seurattavia asioita ovat esimerkiksi erilaiset poikkeustilanteet, jotka voivat olla ihmisen tai luonnon aiheuttamia kuten sotilaallisia konflikteja tai luonnonkatastrofeja. Pitkällä aikavälillä – aikajänne kuukausia tai vuosia – seurattavat asiat ovat puolestaan verrattain pysyviä ja hitaasti kehittyviä. ilmakuljetuspooli ylläpitää ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvaa.

2. Tietojen analysointi ja entä jos -pohdinnat

Tekijöiden, ilmiöiden, tapahtumien, seurausten ja vaikutusten ominaisuudet

Erilaisilla ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvaan liittyvillä tapahtumaketjuilla on vaikutuksia, jotka ilmenevät ensivaiheessa ilmaliikennejärjestelmässä, seuraavaksi ilmakuljetuksissa ja edelleen logistiikassa ja palvelutasossa. Näistä välittyvät myös mahdolliset vaikutukset ilmakuljetusten huoltovarmuuteen.

Oikean reunan kuvassa esitetään esimerkki tapahtumaketjusta, jolla voi olla vaikutuksia ilmakuljetuksiin ja edelleen huoltovarmuuteen. Tavoitteena on esitellä tarkastelutavan tuomia mahdollisuuksia ja auttaa tunnistamaan kohteita, joihin voidaan tarvittaessa pyrkiä vaikuttamaan ei-toivottujen vaikutusten estämiseksi tai haluttujen vaikutusten aikaansaamiseksi. Tapahtumat poikkeavat toisistaan mm. keston, voimakkuuden ja luonteen osalta. Vaikutukset puolestaan vaihtelevat mm. ennakoitavuudeltaan ja pysyvyydeltään.

Vaikka tapahtuma olisi ohimenevä, osa tapahtuman seurauksena aiheutuvista muutoksista voi jäädä pysyviksi. Esimerkiksi Islannin tuhkapilviepisodi lisäsi vuonna 2010 erilaisten verkko- ja videoneuvottelujärjestelmien käyttöä ja järjestelmien laajempaa hyödyntämistä jatkettiin usein myös lentomatkustusta haitanneiden rajoitteiden poistuttua.

Huoltovarmuusorganisaation kannalta reagointimahdollisuudet ovat erityisen kiinnostavat: miten tapahtumaketjuun voitaisiin vaikuttaa ja miten seurauksia voitaisiin lievittää jo ennalta tehtävien toimenpiteiden avulla.

Tapahtuma- ja seurausketjuja, jotka liittyvät lentopolttoaineiden saatavuusongelmaan ja hinnan nousuun

Lentopolttoaineiden saatavuusongelma voisi seurata raakaöljyn saatavuusongelmasta tai suoraan öljynjalostamoiden toimitusongelmista. Lentopolttoaineen hinnan nousu voisi olla seurausta saatavuusongelman lisäksi erilaisista tekijöistä johtuvasta epävarmuudesta markkinoilla. Lentopolttoaineiden saatavuusongelma johtaisi pyrkimyksiin vähentää polttoaineenkulutusta, johon suorin lentoyhtiöiden mahdollinen keino on lentojen määrän vähentäminen. Samalla priorisoitaisiin niitä lentoja, jotka ovat yhtiölle tärkeimpiä (liiketoimintaperusteisesti). Polttoaineen hinnan nousu puolestaan nostaisi lentoliikenteen kustannuksia ja voisi vähentää kysyntää. Sekä saatavuusongelma että polttoaineiden hinnan nousu voisivat johtaa ilmakuljetusten vähenemiseen ja kuljetusten siirtymiseen muihin kuljetusmuotoihin. 

3. Tulosten esittäminen ja tilanneymmärryksen muodostaminen

Esimerkki liikennevaloasteikon soveltamisesta. Symbolit on esitetty vain havainnollistamistarkoituksessaTilannekuvan visualisoinnin tavoitteena on auttaa havaitsemaan helposti ja nopeasti, mikäli jonkin tekijän tai ilmiön suhteen on herättävä toimimaan. Liikennevaloasteikko mahdollistaa yksinkertaisen ja havainnollisen tilan kuvaamisen kolmiportaisella asteikolla:
• vihreä: ei kohdistu uhkaa, ei tarvetta reagoida
• keltainen: lievä uhka, reagointitarve arvioitava
• punainen: merkittävä uhka, tarve reagoida

4. Tilannekuvan hyödyntäminen

Huoltovarmuuden näkökulmasta päätöksentekokyky ja siten myös ajantasaisen tilannekuvan tarve korostuu erityisesti, kun lähestytään poikkeusoloja tai niihin rinnastettavia oloja. Tällöin voi olla tarve päättää toimista, joita tarvitaan yhteiskunnan kriittisten tarpeiden turvaamiseksi, esimerkiksi tiettyjen kriittisten järjestelmien toiminnan varmistaminen tarkasti kohdistettavien hankintojen avulla.

Tilannekuvan ensisijaiset hyödyntäjät ovat Huoltovarmuuskeskus ja muu huoltovarmuusorganisaatio. Huoltovarmuusorganisaation sisällä tilannekuvaa jaetaan poolin kautta yrityksille, jotka voivat tilannekuvan avulla päättää tarpeellisiksi katsomistaan ratkaisuista. Poolin kautta kulkevat myös viestit yrityksiltä Huoltovarmuuskeskukselle. Huoltovarmuuskeskuksesta tilannekuva ja tilanneymmärrys välittyvät myös valtiojohdolle, mm. kun valmistellaan valtioneuvoston päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista.

Artikkelin ja raportin kirjoittajista

Artikkelin kirjoittaja Markus Pöllänen on lehtori Tampereen teknillisissä yliopistossa ja toimi tässä kuvatun tilannekuvahankkeen projektipäällikkönä.

Hankkeen vastuullisena johtajana oli professori Jorma Mäntynen ja lisäksi työhön osallistuivat Katja Kaartinen, Tommi Mäkelä ja Harri Rauhamäki TTY:n Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä.

Kirjoittajalla ja Vernen tutkimusryhmällä on pitkä kokemus huoltovarmuuteen liittyvistä tutkimuksista erityisesti kuljetusten ja toimitusketjujen näkökulmasta. Esimerkiksi ilmakuljetusten huoltovarmuuteen liittyen julkaistiin vuonna 2013 raportti Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle

 

Markus Pöllänen 

Tampereen teknillinen yliopisto
Liikenteen tutkimuskeskus Verne

 

 

 

 

 
 

Jaa artikkeli