Merkittävä väitös maanpuolustuksesta ja sotilaallisesta huoltovarmuudesta

20.8.2018
Hannu Hernesniemi

 

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen väitöskirja Essays in National Defence eli Esseitä kansallisesta puolustuksesta tarkastettiin 17.8.2018 Maanpuolustuskorkeakoulussa. Väitöskirja tuo vastauksia tai ainakin uusia tieteellisesti perusteltuja näkökulmia moniin ajankohtaisiin maanpuolustuksen ja sotilaallisen huoltovarmuuden kysymyksiin.

Vastaväittäjänä väitöstilaisuudessa toimii Professori Hannu Vartiainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Juha-Matti Lehtonen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Vastaväittäjä Vartiainen totesi loppulausunnossaan, että väitöskirja on arvosanaltaan hyvä ellei peräti erinomainen. MPKK:n tutkimusneuvosto hyväksyi väitöskirjan ja valtiotieteen tohtori Vesa Kanniaisesta tuli näin myös sotatieteiden tohtori.

Väitöskirjassa on hyödynnetty laajasti peliteorian taloustieteellisiä sovellutuksia ja esitetään uusia konfliktiteorian tuloksia. Analyyseissä, esimerkiksi NATO-option arvon määrittelyssä, käytetään kustannushyötyanalyysiä. Matemaattisten mallien takia väitöskirja on maallikolle vaikealukuinen. Mallien käytössä ideana on rajata tarkasteltavasta ongelmaa niin, että vain oleelliset tekijät jäävät tarkasteltavaksi. Oleelliset tekijät käyvät ilmi oletuksista. Matemaattisten mallien pitäisi puolestaan taata tulosten – johtopäätösten oikeellisuus.

Peliteoriassa sotien ja konfliktien teorian pioneeri on Thomas C. Schelling, joka sai Nobelin taloustieteen palkinnon vuonna 2005. Kanniainen nostaakin esiin hänen Nobel-luennossaan ilmaisemansa tyytyväisyyden siihen, että maailma oli onnistunut elämään ilman ydinsotaa yli 60 vuotta. Ne, joilla on ydinaseita, ovat hyödyntäneet peliteoriaa oikealla tavalla. Kanniainen lainaa von Clausewitziä: ”Ensimmäistä askelta ei tulisi ottaa ennen kuin on selvittänyt, mikä on se viimeinen askel”. Tämä on myös Kanniaisen mallien eräänlainen johtoajatus.

Seuraavassa esitellään lyhyesti väitöskirjan kuusi esseetä.

1. Pienen puolustusarmeijan vahvuus

Pieni puolustusarmeija taistelee rajummin kuin suuri hyökkäysarmeija. Pienen puolustusarmeijan sotilaat kokevat vahvasti puolustavansa maansa tulevaisuutta ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia. Kanniainen kutsuu tätä ylisukupolviseksi altruismiksi. Hyökkäävällä vihollisella ei ole tätä kannustinta. Sitä ei uhkaa mikään. Sen sotilaat pyrkivät turvaamaan vain oman henkensä, eivätkä uhraudu taistelussa.

Mitä enemmän puolustusarmeijan sotilaat välittävät tulevista sukupolvista ja mitä suurempi on vihollisen uhka, sitä vahvempi on halu uhrautua taistelussa. Mitä pienempi on puolustusarmeija, sen suurempi on halu taistella. Historiallisia esimerkkejä löytyy niin Suomen taisteluissa Neuvostoliittoa vastaan kuin Antiikin Kreikan taiteluissa Persiaa vastaan. Kansallisen turvallisuuden rakentamisessa onkin tärkeää viestittää maanpuolustuskyvystä potentiaalisille vihollisille, koska silloin sillä on korkeampi kynnys ryhtyä hyökkäyssotaan.

2. Yleisen asevelvollisuuden hyödyt suuren riskiluokan maalle

Toisessa esseessä Kanniainen vertaa yleistä asevelvollisuutta vapaaehtoisuuteen perustuvaan ammattiarmeijaan. Pienen riskiluokan maalle vapaaehtoinen asepalvelus on oikea ratkaisu. Suuren riskiluokan maalle kansalliseen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat sen sijaan puoltavat yleistä asevelvollisuutta; siihen liittyy laaja koulutettu reservi.

Kanniaisen tarkastelu perustuu siihen, että on olemassa pienen turvariskin ja suuren turvariskin maita. Pienen turvariskin mailla on mahdollisuus ylläpitää pienempää vapaaehtoisuuteen perustuvaa armeijaa kuin suuren turvariskin mailla. Suuren turvariskin maiksi Kanniainen luetteli esimerkiksi Israelin, Baltian maat ja Suomen. Näillä on iso potentiaalinen vihollinen lähellä, Israelilla arabimaiden uhka. Suomen kannattaa ylläpitää asevelvollisuutta koulutetun reservin luoman turvallisuuslisän vuoksi.

Kanniaisen mielestä asevelvolliselle pitäisi maksaa kunnon korvaus, koska asevelvollisuuden suorittaminen on vero, joka kohdistuu asepalvelukseen astuvalle.

Alla on havainnollinen taulukko Euroopan maista (mukaan lukien NATO-maa Turkki), jossa on niiden aktiivipalveluksessa ja reservissä olleiden sotilaiden määrät. Maat on järjestetty suuruusjärjestykseen reservi/aktiivipalvelussa olevien suhteessa. Suomessa reservit suhteessa aktiivipalveluksessa oleviin ovat suurimmat. Hallitus on päättänyt korottaa sodaajan joukkojen määrän 280 000 sotilaaseen.

3. NATO-option arvo

NATO-option teoreettisen arvon johtaminen osoittautuu mahdolliseksi. Se perustuu jäsenyyden hyöty- ja kustannusanalyysiin. Se puolestaan perustuu ajatukseen kansallisen turvallisuuden kannalta suuri- ja pieniriskisistä maista. NATO-option matemaattinen arvo riippuu positiivisesti maan riskiluokasta ja liittoutumiseen liittyvistä turvallisuushyödyistä mutta negatiivisesti liittoutumiseen liittyvistä vastuista ja kustannuksista. Tämä perustelee sen, miksi Baltian maat ja Puolakin kuuluvat niihin NATO-maihin, jotka käyttävät kohtuullisen osuuden BKT:sta puolustusmenoihin – Viro yli ja Puola lähes vaaditun 2 % ja Latvia sekä Liettua ovat kasvattamassa puolustusmenojen osuutta 2 prosenttiin.

Hyötyä edustaa kollektiivisen turvan vahvistuminen puolustusliiton jäsenyyden kautta. Jäsenyyden hyötyjä kuitenkin rajoittavat kysymykset turvatakuiden uskottavuudesta ja jäsenmaiden vapaamatkustajuuskannusteesta. Kustannuksena näyttäytyy jäsenmaalle lankeava vastuu turvatakuiden tuottamiseen osallistumisesta jonkin muun jäsenmaan turvallisuuden tullessa uhatuksi sekä potentiaalisen vihollisen vastatoimet.

Jäsenyysoptiolla on jäsenkandidaatille arvoa ja sillä on turvallisuutta vahvistava vaikutus, vaikka optio ei tulisi lunastetuksi (vaikka jäsenyyttä ei haeta). Tässähän tilanteessa Suomi on. Option olemassaolo vaikuttaa uhkaa vähentävänä potentiaalisen vihollisen strategiavalintaan.

4. Vastakauppojen merkitys puolustushankinnoissa

Puolustushankintoihin liittyvät vastakaupat toimivat riskivakuutusjärjestelmänä. Vaatimus vastakaupoista johtaa siihen, että hankinnoista joudutaan maksamaan enemmän. Jos niiden avulla esim. lentokaluston huolto on toteutettavissa kotimaassa, tämä vahvistaa kaluston suorituskykyä.

Tähän tulos on myönteinen MIL-poolin ja kotimaisen huolto- ja kunnossapito-organisaatioiden sekä puolustusvälineteollisuuden kannalta. On perusteltua vaatia, että kotimainen puolustusvälineteollisuus osallistuu esimerkiksi HX-hävittäjähankkeessa valittavien hävittäjien kokoamiseen, jolloin osaamista uusista hävittäjistä siirtyy Suomeen ja kotimainen huoltotoiminta voidaan järjestää tehokkaasti. Kotimainen huoltotoiminta pitää koneet ilmassa kansainvälisten yhteyksien katketessakin.

5. Yhteistyön vaikeus puolustushankinnoissa

Ylikansallinen yhteistyö puolustusvälineiden hankinnoissa yleensä ei toimi, koska maiden intressit harvoin kohtaavat. Kanniainen otti tästä käytännön esimerkkejä. Baltian maat eivät puolustushankinnoissaanole päässeet yhteistyöhön, vaan ne ovat hankkineet toisistaan poikkeavia asejärjestelmiä. Yhteispohjoismainen helikopterihankintakaan ei onnistunut; ruotsalaisten sotilaiden pituus olisi pitänyt huomioida ja jotkut vaativat koneisiin wc:tä - jopa erikseen nais- ja miessotilaille.

Sinänsä säästöpotentiaalia yhteishankinnoissa on. Esimerkkinä tästä on panssarivaunuhankinnat. Yhdysvaltain armeija selviää kolmella eri panssarimallilla kun Euroopassa niitä on kokonainen kirjo.

6. Kyberteknologia muuttaa sodankäynnin luonnetta

Kyberteknologian tuleminen on merkittävästi muuttanut sodankäynnin luonnetta. Väitöstutkimuksessa on luotu ensimmäistä kertaa kybersodan teorian malli.

Kanniainen osoittaa, että kyberaseiden kehittäminen tekee tavanomaisin asein käytävät sodat todennäköisimmiksi. Kyberkyky tuhoaa osan sotilaskapasiteetin käyttökelpoisuudesta ja aiheuttaa näin vähemmän kustannuksia sodankäyntiin, jolloin kannustin sotimiseen kasvaa.

Kyberkyvyn omaavan maan kannattaa tehdä ennaltaehkäisevä kyberisku, jos vastapuoli ei ole vastaavaa kykyä kehittänyt. Ensin tehdään kyberhaittaa ja sitten käynnistetään sota perinteisin asein.

Kirjoittaja: Hannu Hernesniemi, johtava analyytikko, Huoltovarmuuskeskus

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli