Huoltovarmuus tarvitsee kotimaisia varustajia ja miehistöjä

13.11.2015

Merenkulussa tarvitaan kotimaista varustamotoimintaa. Mitä vakavampi on häiriö, sen kipeämmin. Merikuljetusten huoltovarmuuden viimekäden tae kriisitilanteessa on suomalaisessa omistuksessa ja Suomen lipun alla olevat alukset, jotka on miehitetty olosuhteet tuntevilla miehistön ja päällystön jäsenillä.

Logistiikan toimivuus on Suomen huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeää. Laivaliikenteellä ja varustamotoiminnalla on tässä keskeinen rooli, koska meri eristää ja yhdistää meidät tärkeimpiin kauppakumppaneihimme. Valtioneuvoston huoltovarmuuspäätös (5.12.2013), jossa määritellään huoltovarmuuden tavoitteet seuraaviksi 5-6 vuodeksi, toteaa mm:

  • ”Varautumisessa painopisteitä ovat merikuljetukset …”,
  • ”Liikennepolitiikassa otetaan huomioon ulkomaankaupan turvaaminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.”
  • ”Toimivien markkinoiden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvitaan kuljetuskapasiteettia ja väylien kunnossapitoa muukaan lukien jäänmurto.”
  • ”Huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeää on yritysten ja kaluston riittävän kotimaisuuden lisäksi suomalaisesta osaamisesta huolehtiminen.”

Talviolosuhteet vaativat erityisosaamista

Paljon on tehty ja historian saatossa kehitetty järjestelmiä, joilla merikuljetukset pyritään turvaamaan. Merenkulun oppilaitokset pystyvät kouluttamaan ammattitaitoista henkilöstöä vaativiin olosuhteisiin. Suomessa on maailman mitassa merkittävä jäänmurtolaivasto. Väyliä ylläpidetään niin, että ne ovat turvallisia vaikeissakin olosuhteissa ja laivakokojen kasvaessa. Merivalvonta pystyy varoittamaan aluksia ajamasta karille.

Nämä ovat esimerkkejä julkisen vallan demokraattisen päätöksenteon kautta syntyneistä toimenpiteistä. Mutta nämä eivät riitä. Merenkulussa tarvitaan kotimaista varustamotoimintaa. Mitä vakavampi on häiriö, sen kipeämmin. Optimitilanteenne olisi se, että aivan välttämättömien kuljetusten hoitamiseen meillä olisi kotimaisia aluksia, jotka ovat suomalaisessa omistuksessa ja Suomen lipun alla ja olosuhteet tuntevan miehistön ja päällystön pääosin miehittämät.

Kemikaalikuljetuksista vain 7 % kuljetetaan kotimaisilla aluksilla

Huoltovarmuuden kannalta tärkeiksi kuljetuksiksi katsotaan erityisesti elintarvike, energia ja kemikaalikuljetukset. Kemikaalikuljetuksissa olemme kaukana tavoitteesta – vain noin 7 % kuljetetaan kotimaisilla aluksilla. Huoltovarmuuskeskus ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ostivat osan Neste Oilin öljylaivastosta, jotta sillä voidaan varmistaa kriisitilanteissa kotimaan kriittinen öljyhuolto. Merkittävä osa elintarviketuonnista ja viennistä kulkee matkustajalautoilla.

Energiakuljetuksissa uutta askelta otetaan juuri nyt, kun Pohjanlahden metallinjalostus ja kemianteollisuus ottavat nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttöön. Kaasukäyttöisissä aluksissa Suomi on edelläkävijä. Viking Cruise, vartioalus Turva, rakenteilla oleva jäänmurtaja sekä Containershipin ja Lang Shipin tilaamat konttialukset eivät jää ainoiksi kaasua käyttäviksi aluksiksi, koska kaasu alittaa tiukentuvat päästönormit. LNG olisi myös hyvä kilpailija kaasuputkistossamme venäläiselle kaasulle. Jäävahvistettuja laivoja tarvitaan siis tuomaan LNG:tä, mutta riittävätkö kotimaisten varustamoiden rahkeet investointeihin.

Laivarahoitukseen oppia Ruotsin ja Tanskan laivarahoituksesta

Laivainvestointien kari on rahoitus. Monet investoinnit ovat tyrmänneet siihen, että varustajat eivät saa markkinaehtoista rahoitusta, vaikka ne olisivat kaupallisesti kannattavia. Osittain tämä on seurausta pankkien kansainvälisillä – ei Suomen - laivamarkkinoilla kokemista tappioista. Laivarahoituksessa voitaisiin ottaa oppia Ruotsin ja Tanskan laivarahoituksesta, vaikkakin meidän tapauksessa katseet kääntyvät Finnveraan. Sveitsissä varustajat saavat valtiontakauksia laivainvestointeihin, jos pitävät meri- ja jokilaivansa maan lipun alla, mutta tähän Suomen rahkeet eivät riitä.

Kaksi tulevaisuuden mahdollista trendiä on otettava huomioon arvioitaessa laivaliikenteen huoltovarmuutta:

  • Autolautat siirretään naapurimaiden lippujen alle, jos tukijärjestelmään puututaan.
  • Pidemmällä tähtäimellä kasvavat tavaravirrat Venäjälle, Suomenlahden pohjukan satamiin, voivat saada lastinantajat ja varustajat kuljettamaan ulkomaankauppamme sitä kautta.

Matkustaja-aluksilla kuljetetaan paljon rahtia

Tukiratkaisuissa matkustajalauttoja usein pidetään huvialuksina, vaikka tosiasiassa ne, mukaan lukien Ropax-alukset, hoitavat merkittävin osin Suomen ja Ruotsin välisen tavaraliikenteen. Myös Suomen kaupasta Baltian maiden kanssa niiden rooli on ratkaiseva ja sitä täydentää jatkoliikenne Via Balticaa pitkin pidemmälle ja pidemmältä tännepäin. Pikemminkin on ajateltava, että risteilymatkailu on turvannut mahdollisuuden luoda ulkomaankaupan kuljetuskapasiteettia ja pitää laivoja Suomen lipun alla. Lisäksi matkustajalaivat ovat henkireikä - varatie ulkomaankaupallemme, jos laivaliikenne Itämeren kautta jostain syystä vaikeutuu tai estyy.

Laki poikkeusolojen vakuutustakuusta

Tavaravirta Venäjälle puolestaan saattaa pakottaa mukaansa myös Suomen vienti- ja tuontikuljetuksia. Tässäkin tilanteessa olisi hyvä, että varustamotoiminta olisi suomalaisissa käsissä ja alukset Suomen lipun alla. Tällöin voidaan tavarahuolto Suomeen helpommin turvata valmiuslailla ja se on myös varustajien intresseissä. Varustajien turvana on laki poikkeusolojen vakuutustakuusta tilanteessa, jolloin olosuhteisiin nähden asianmukaista jälleenvakuutusta ei ole saatavilla. Vakuutustakuulla valtio turvaa aluksen, kuljetettavan tavaran, henkilöstön, vahingonkorvausvastuun ja muu väestön toimeentulon ja maan talouselämän turvaamiseksi välttämättömän etuuden.

Hannu Hernesniemi

Johtava analyytikko

Artikkeli on julkaistu myös Merimies/Sjömannen-lehden numerossa 4/2015

 

Tietoja merenkulusta

(klikkaa kuva suuremmaksi)

 

 

 
 

Jaa artikkeli