Haurautta vastaan

12.6.2013
Hannu Pelttari

Aihepiirit

Huoltovarmuus

Kaikki maailmassa joko hyötyy tai kärsii, kun maailma muuttuu. Se, mikä on haurasta kärsii aina muutoksista, volatiilisuudesta. Näin kiteytyy mustien joutsenten isän Nicolas Nassim Talebin kirjan ”Antifragility” yhteiskunnallinen sanoma. No, mikä meitä altistaa hauraudelle? Kysytäänkö kreikkalaisilta? Vastaus on velka. Kenellä on velkaa, kestää iskuja huonommin kuin velaton. Pankkien vakavaraisuusvaatimukset vaikuttavat pankkien kykyyn lainoittaa. Niinpä meneillään oleva, ns. Basel III prosessi pankkien vakavaraisuusvaatimusten nostamiseksi, on hyökkäys haurautta vastaan. Suomessa keskustellaan yksityishenkilöiden asuntolainakatoista. Ministeri ei puolla kattoa, mutta Suomen Pankin pääjohtaja puoltaa. Pisteet haurauden torjunnasta Snellmannin patsaan taakse.

Euroopan unionin sokeripolitiikka uusittiin 2006.  Sen jälkeen sokerin kuluttajahinta on noussut Irlannissa erityisen paljon, koska maasta loppui sokerintuotanto uudistuksen seurauksena.  Suomi taisteli itselleen yhden sokeritehtaan verran omaa sokerintuotantoa emmekä ole olleet yhtä hauraita hinnannousun edessä kuin Irlanti. Saksa tuotanto lisääntyi uudistuksen seurauksena ja sokerin kuluttajahinnat ovat siellä selvästi alemmat kuin Suomessa ja Irlannissa (www.maaseuduntulevaisuus.fi,  24.4.2013).

Yllättävää ja ilahduttavaa on huomata, että uusi Kilpailu- ja kuluttajavirastokin (KKV) tuntuu havahtuneen haurauden torjuntaan. Pieni ja hajanainen on ison ja vahvan edessä hauras. KKV on selvittänyt alkutuottajien mahdollisuuksia vaikuttaa sopimusehtoihin elintarvikeketjussa. Eipä yllätä, että tuottajan neuvotteluvoima ja sopimusehdot todetaan heikoiksi. Virasto onkin todennut, että alkutuottajien verkottuminen osuuskunniksi tasapainottaisi tuottajien, teollisuuden ja kaupan voimasuhteita. Osuustoiminnalla on pitkät perinteet  ja mikä on pitkäikäistä ei ole haurasta. Nuoresta emme voi  etukäteen tietää onko verso hauras vai kestävä.

Markkinoiden ja kilpailulainsäädännön suhde haurauteen on syvästi problemaattinen. Vapaasti temmeltävät rahoitusmarkkinat ovat kerta toisensa jälkeen luoneet kasvua, ajaneet ylikierroksille ja aiheuttaneet kärsimystä hauraille. Kilpailu karaisee kestämään, seuloo esiin sen, mikä ei ole haurasta. Suuri osa yhteiskuntapolitiikan sisällöstä on tasapainoilua kilpailun siunauksellisuuden ja markkinoiden volatiilisuuden hauraille aiheuttamien ongelmien hoitamisen välimaastossa.

Onko Suomella Sisua, on paljon maukkaampi kysymys kuin pastilli. Sadan hengen  Sisu-Auto Oy:öön Karjaalla kiinnittyy kuorma-autoteknologian osaaminen Suomessa. Ilman Sisua alan korkeakouluopetuskin näivettyisi. Kumipyöräkuljetuksilla elävän Suomen on parempi olla Sisukas Suomi. Suomi olisi hauraampi myös ilman Wenla Hohenthalia. Koulukiusaus heikentää yhteisöllisyyttä ja sisäistä luottamusta. Ja nehän ovat laaja-alaisimpia aseita haurauden torjunnassa.

Huoltovarmuustoiminta on omalla sarallaan ytimeltään hyökkäystä haurautta vastaan. Miten sen sisällön tulee kehittyä modernissa verkostoyhteiskunnassa? En tiedä, mutta olen varma siitä, että kun tunnistamme ilmiöitä ja asioita, jotka kärsivät volatiilisuudesta, löydämme yhä osuvampia kohteita huoltovarmuustoimille. Se vaatii myös uutta kattokäsitettä koko toiminnalle. Voimme tarvita siinä apuna englanninkielen resilienssiä, mutta terminologian kanssa on syytä olla yhtä tarkkana kuten taisteluhuudon – haurautta vastaan –  oikeinkirjoituksessa..

 
 

Jaa artikkeli