Miten yhteiskunta varautuu?

15.5.2014

Aihepiirit

Huoltovarmuus

 

Kansalaisten toimeentulon turvaamisen lähtökohtana on, että häiriö- ja poikkeusoloissa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaajina toimivat samat viranomaiset, joiden vastuulla toiminta on normaalioloissakin.

Ministeriöt ohjaavat aluehallintovirastojen (AVI) toimintaa, ja AVIt puolestaan ohjaavat ja yhteen sovittavat kuntien varautumista. Peruspalveluista vastaavana tahona kunnan rooli varautumisessa on kansalaisen kannalta keskeinen. Kuntien varautumisvelvoite poikkeusoloihin perustuu valmiuslakiin, mutta erityisesti normaaliolojen turvallisuuden ja normaaliolojen häiriötilanteiden hallinta edellyttää kuntien varautumisen kehittämistä (YTS 2010: 6).

Järjestöjen ja elinkeinoelämän rooli yhteiskunnan turvallisuustyössä ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn parantamisessa näkyy vahvasti strategioissa ja ohjausasiakirjoissa. Keskeisimmät näistä ovat Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) ja sisäisen turvallisuuden ohjelma (STO; kolmas ohjelma Turvallisempi huominen, julkaistu 2012).

Omatoiminen varautuminen on yksityisten ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintaa onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Kotitalouksien omatoimisella varautumisella ymmärretään laajasti yksittäisten henkilöiden, asuinyhteisöjen ja perheiden varautumista tilanteisiin, joissa normaali arki häiriintyy.

Kotitaloudet ovat keskeinen osa yhteiskuntaa ja sen toimintakykyä. Kotitalouksien varautumiseen vaikuttaa yhteiskunnallinen muutos, erityisesti erilaisten jakeluketjujen muuttuminen ja monimutkaistuminen.

Yhteiskunnan muutokset tuntuvat aina myös ihmisten arjessa, 
viimeistään häiriötilanteen realisoituessa.

 

Esimerkkeinä uhkakuvista ovat elintarvikehuoltoa uhkaavat toisaalta hitaasti kehittyvät tilanteet, toisaalta äkilliset onnettomuus- tai häiriötilanteet.

Ruuan ja muiden päivittäistarvikkeiden globalisoituminen liittää suomalaisetkin kotitaloudet maailmanlaajuisiin tuotantoketjuihin.

Vähittäiskaupan ja jakeluketjujen toimintahäiriöt vaikuttavat ruokapalveluihin. Paikalliset sähkön, lämmön tai veden jakeluhäiriöt voivat nopeasti ja varsinkin pitkittyessään huomattavasti vaikeuttaa arjen sujumista. Veden ja ravinnon hygieniatason heikkeneminen tai saastuminen voi myös olla vakava uhka – puhdas, juomakelpoinen vesi on kriittinen tekijä koko yhteiskunnan toimivuudelle.

Kriisitilanteissa korostuvat ruuan ja muidenkin päivittäistarvikkeiden psykologiset ja kulttuuriset merkitykset turvallisuuden tunteen vahvistajina.

Testaa valmiutesi

Tarkista OmavaraX-testillä, miten olet itse varautunut häiriöihin ja saat samalla uusia vinkkejä!

Kerro testistä myös kaverillesi!

 

Mia Kunnaskari

 

 

 

 

 
 

Jaa artikkeli