Myös kaupan pitää varautua

    Huoltovarmuuden toteutuksia 17.4.2018

    Huoltovarmuusorganisaatiossa on käynnissä kaksivuotisen hanke, jossa selvitetään ja kehitetään päivittäistavarakaupan yritysten varautumista. Siihen osallistuvat huoltovarmuusorganisaation ohella Elintarviketeollisuusliitto sekä Kesko, Lidl ja SOK. Myös työ- ja elinkeinoministeriö sekä puolustusvoimat ovat vahvasti mukana.

    Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto ja tuore projektipäällikkö Lauri Kulonen esittelevät pitkään valmisteltua hanketta, jonka taustalla ovat kaupan alalla tapahtuneet isot muutokset: suurmyymälöiden yleistyminen ja aikaisempaa suurempi riippuvuus tietojärjestelmistä ja sähkönsaannista.

    ”Tarvitsemme aikaisempaa paremman käsityksen siitä, miten kuluttajille voitaisiin taata päivittäistavarahuolto eli miten he saavat elintarvikkeet ja hygieniatuotteet häiriötilanteissa. Vakavissakin poikkeustilanteissa sen tulisi hoitua normaalien kanavien kautta. Joskus vuosia sitten lähdettiin siitä, että viranomaiset hoitavat ruokahuollon poikkeustilanteissa, mutta nyt kaikki tällaiset järjestelyt on jo purettu”, Luoto selittää.

    ”Selvitämme kauppojen varautumisen asteen ja tutkimme, miten ja minkä laajuisella myymäläverkolla päivittäistavaroiden jakelu saataisiin hoidettua ja myymälät pidettyä toiminnassa yli 1-2 viikkoa kestävien poikkeustilanteiden aikana. Samalla selvitämme, minkälaisia lisäinvestointeja siihen mahdollisesti tarvitaan.”

    Luoto muistuttaa, että kuluttajankin on huolehdittava varautumisestaan ja pidettävä kotonaan juomavettä ja elintarvikkeita vähintään muutaman päivän tarpeisiin.

    Vähemmän mutta varmempia

    Lauri Kulonen kertoo, että yhtenä tavoitteena on hahmotella sellainen harvennettu myymäläverkko, joka pystyisi toimimaan kaikissa oloissa ja riittäisi huolehtimaan kuluttajien vähimmäistarpeista.

    Lauri Kulonen

    ”Harvennettu myymäläverkko koostuu myymälöistä, joiden tietojärjestelmät toimivat vakavissakin häiriötilanteissa, jotka voidaan rakentaa turvallisiksi ja joille voidaan järjestää tavarahuolto ja erityisesti elintarviketurvallinen kylmäketju. Hankkeen aluksi selvitämme, paljonko tällaisia myymälöitä tarvitaan kullakin alueella ja millaista varautumista niitä varten voidaan rakentaa”, Kulonen sanoo.

    ”Selvitämme, miten monta ja minkä kokoista myymälää vaikkapa Lappeenrannan-Imatran alue vähintään tarvitsisi. Mutta kilpailulainsäädännön takia sitä ei voi tehdä sopimalla kauppaliikkeiden kesken että hoitakaa te Imatra, niin me hoidamme Lappeenrannan. Se jää markkinoiden tehtäväksi.”

    Myymälöiden varautumisen järkevä kehittäminen voi olla yritykselle kilpailuetu.

    ”Esimerkiksi investoinnit varavoimaan mahdollistavat kaupanteon jatkumisen muiden joutuessa sulkemaan myymälänsä. Myös sulavien kylmäaltaiden ja -tilojen aiheuttamilta varastotappioilta vältytään.”

    Oma kysymyksensä on myymälöiden sijoittelu väestöön nähden, esimerkiksi tarvitaanko myymälöitä suurmyymälöiden välissä sijaitseville harvaan asutuille alueille.

    ”Suurmyymälöihin voisi olla helpompaa ja taloudellisesti kannattavampaa tehdä varautumisen tarvitsemat investoinnit, mutta kaukana sijaitseviin automarketeihin pääsy voi olla vaikeata poikkeusoloissa, jos polttoainetta ei saa.”

    Kolme pilottia

    Kaupalla on suunnitelmat kriisitilanteiden ja siitä palautumisen varalle, ja osa yrityksistä on jo varautunut toimimaan vakavissakin häiriötilanteissa lähes normaaliin tapaan. Hankkeessa pyritään seulomaan näistä parhaita varautumisen käytäntöjä. Kaikkien kolmen kauppaketjun kanssa toteutetaan pilottimyymälä, joista poimitaan kaupallisesti järkevät ratkaisut monistettavaksi ketjujen sisällä.

    ”Käytännössä kauppaketjut päättävät omassa piirissään, mitkä myymälät jatkavat poikkeustilanteissa, ja mitkä suljetaan. Myymälän ja jakeluverkoston lujittamisessa häiriötilanteiden varalle on kuitenkin myös sellaisia asioita, joihin myymälä ei voi itse vaikuttaa. Ja niissä tarvitaan myös yhteiskunnan tukea”, Luoto linjaa.

    ”Kauppa ei voi toimia, jos myytävää ei ole tai jos jokin muu keskeinen palikka puuttuu kokonaisuudesta. Varavoiman ja toimivien tietojärjestelmien ohella on turvattava tavaran ja puhtaan veden saanti. Huoltovarmuusorganisaatio pyrkii sen vuoksi omilla toimillaan täyttämään aukkoja ja ratkomaan hankkeessa havaittavia mahdollisia pullonkauloja.”

    Kari Luoto kertoo myymälöiden varautumishankkeesta

     

    Jussi-Pekka Aukia

    Teksti, kuva ja video