Näkymätön jättiläinen

    Huoltovarmuuden toteutuksia 21.5.2018

    Kemianteollisuus on suurin piirtein metsäteollisuuden kokoinen toimiala, joka tuo noin viidenneksen vientituloistamme. Tuotteiden kirjo yltää liikennepolttoaineista ja teollisuuskemikaaleista kaasuihin, väreihin, lääkkeisiin sekä terveydenhuollon ja elintarviketuotannon vaatimiin desinfiointiaineisiin.

    Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikkö Petri Ahola-Luttila muistuttaa, että kemiantuotteita tarvitaan kaikkialla.

    ”Iso osa alan 500 yrityksestä luokitellaan huoltovarmuuskriittisiksi. Monia kemikaaleja, kuten liikennepolttoaineisiin lisättävää etanolia, käytetään valtavia määriä. Toisia taas tarvitaan erittäin vähän. Yhteiskunnan toimivuudelle aineet voivat kuitenkin olla aivan yhtä tärkeitä siitä riippumatta, annostellaanko niitä tippakannulla vai tankkilaivalla.”

    "Yhteiskunnan toimivuudelle aineet voivat kuitenkin olla aivan yhtä tärkeitä siitä riippumatta, annostellaanko niitä tippakannulla vai tankkilaivalla.”

     

    Sisäänrakennettua jatkuvuutta

    Keskeinen osa kemianteollisuudesta on prosessiteollisuutta, jossa pyritään mahdollisimman tasaiseen ja keskeytymättömään toimintaan ja jossa jatkuvuudensuunnittelu on jo luonnostaan yrityksen luonnollista riskienhallintaa.

    ”Prosessien tulisi toimia tasaiseen tahtiin ja mahdollisimman yllätyksettömästi, sillä nopeat muutokset ja erityisesti tuotannon nopea alasajo johtavat logistisiin ongelmiin ja saattavat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa jopa laitteistovaurioita”, Ahola-Luttila sanoo.

    ”Häiriöttömyyden merkitystä lisää myös se, että kemianteollisuus toimii usein teollisuusintegraateissa, joissa eri toimijoiden prosessit on sidottu tiiviisti toisiinsa ja toisen tuote tai sivutuote on toisen raaka-aine. Silloin yhden laitoksen häiriö uhkaa katkaista toistenkin toiminnan.”

    Kemianteollisuus on myös luonteeltaan vahvasti kansainvälistä: Raaka-aineita tuodaan paljon ulkoa ja tuotannosta valtaosa viedään vastaavasti ulkomaille. Kotimaiseen vuosittaiseen tarpeeseen riittäisi monen kemikaalin kohdalla vain muutaman päivän tuotanto.

    ”Kemianteollisuus on itse varautunut verrattain hyvin häiriötilanteiden varalle. Sillä on selvä kaupallinen intressi esimerkiksi raaka-aineiden varastointiin, vaikka käytettävien määrien suuruuden takia joidenkin aineiden varastot riittävät vain lyhytaikaiseen käyttöön. Osa yrityksistä on lisäksi velvoitettu pitämään normaaliaikojen tarvetta suurempia varastoja, ja myös valtiolla on omat varmuusvarastonsa eräistä tuotteista.”

    Verkostoitumalla häiriösietoisuutta

    Kansainvälisyys parantaa häiriösietoisuutta, sillä kotimaisen tuotannon keskytyessä kansainvälisesti toimivat yritykset voivat tuoda maahan vastaavaa tuotetta ulkomaisilta tehtailtaan.

    ”Korvaavien tuotteiden tuominen maailmalta edellyttää kuitenkin haastavia logistisia järjestelyjä. Mihin esimerkiksi varastoidaan ulkomailta tuotu laivalastillinen rikkihappoa, jos tarvittavaa varastotilaa, erikoisautoja ja sertifioituja kuljettajia ei ole saatavilla.”

    Normaalitilanteessa kemikaalien maailmankauppa toimii, ja kenellä on myytävää, se myy. Suomessa on kuitenkin varauduttava myös kriisitilanteisiin, joissa niiden saatavuus heikkenee.

    Alan huoltovarmuudesta ja varautumisesta huolehtii huoltovarmuusorganisaatiossa Kemian pooli, jonka poolisihteerinä Ahola-Luttila toimii. Pooliyhteistyöhön osallistuvat alan yritykset, Kemianteollisuus ry ja sen eri toimialaliitot sekä Huoltovarmuuskeskus, ministeriöt ja muut viranomaiset.

    ”Järjestämme koulutuksia ja harjoituksia, ja teemme arvioita ja selvityksiä. Lisäksi ylläpidämme ja päivitämme Suomessa käytettävistä ja valmistettavista keskeisistä kemikaaleista koottua tietokantaa, jota käytetään pohjana suunniteltaessa ja priorisoitaessa toimintoja häiriötilanteiden aikana. Siinä on kuvattu käyttömäärien ja käyttäjien ohella kunkin kemikaalin merkitys yhteiskunnan toiminnalle ja sitä mahdollisesti korvaavat tuotteet.”

    Kemia pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä

     

    Jussi-Pekka Aukia

    Teksti ja video