Jotta pyörät pyörisivät

    Huoltovarmuuden toteutuksia Toimintaympäristö 13.11.2017

    Syyskuun lopussa 60 vuotta täyttänyt Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen on osallistunut jo yli 15 vuoden ajan eri rooleissa Huoltovarmuuskeskuksen Maakuljetuspoolin toimintaan – viimeiset kymmenen vuotta sen johtajana. Sinä aikana päähuomio on siirtynyt sota-aikoihin varautumisesta siihen, miten yrityksiä tuetaan vastaamaan arjen huoliin.

    ”Yritämme saada yritykset arvioimaan omat riskinsä, ja suunnittelemaan niiden parempaa hallintaa ja varautumistaan niihin. Parantamalla yritysten ja niiden muodostamien kuljetusketjujen kestävyyttä normaaliaikojen häiriöissä lisäämme samalla myös niiden kestävyyttä poikkeusoloissa”, Lehtonen sanoo.

    Toimitusjohtaja Iiro Lehtonen

    ”Missään ei loju ylimääräistä kalustoa pahan päivän varalle, vaan yhteiskunnalle elintärkeiden maatiekuljetusten jatkumisesta vastaavat samat yritykset sekä arkena että poikkeusoloissa.”

    Maakuljetuspoolin toimintaan osallistuu maanteillä toimivien huoltovarmuuskriittisten tavara- ja henkilökuljetusyritysten, kuljetuskaluston huolto- ja varaosayritysten sekä VR-Yhtymän ohella julkishallinnon ja alan liittojen edustajia. Kentällä toimii noin 8000 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on tavaraliikenteessä kuusi miljardia euroa, ja taksi- ja bussiliikenteessä molemmissa noin miljardi euroa.

    Autoja ja kuljettajia

    Poolin keskeisenä tehtävänä on miettiä, mistä irrotetaan poikkeusoloissa tarvittavia resursseja niin että ne eivät häiritse välttämättömiä kuljetuksia.
    ”Kuljetuskalustoa on lähtökohtaisesti niukalti ja kaikki ovat tuottavassa ajossa. Käytännön harjoituksissa testaamme suunnitelmien toimivuutta.”
    Eri viranomaiset ja kuljetusyrittäjät harjoittelevat yhdessä, ja tavallisesti mukana on muitakin pooleja, mikä on Lehtosen mielestä olennaisen tärkeää.

    ”Maailmanpoliittinen epävarmuus on lisääntynyt. Se merkitsee, että meidän on varmistettava kotimaisten kuljetusyritysten toimintaedellytyksiä niin, että poikkeusoloissakin meillä on käytettävissä riittävästi kuljetuskapasiteettia.”
    Lehtonen muistuttaa, että kumipyöriä tarvitaan välttämättä, sillä tavaratonneista lähes 90% kulkee kumipyörillä, ja kuljetussuoritteestakin eli tonnikilometreistä 2/3.

    Iiro Lehtonen 60 vuotta

    Iiro Lehtonen siirtyi vuonna 1995 Kuljetuskeskusten liiton toiminnanjohtajaksi ja sieltä 1997 käynnistämään silloisen Kuorma-autoliiton EU-edunvalvontaa. Siitä alkoi työura Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:ssä – josta viimeiset kymmenen vuotta hän on viettänyt toimitusjohtajana.

     

    ”Rekkojen ohella tarvitsemme myös riittävästi kuljettajia. Yleinen asevelvollisuus on Suomelle äärimmäisen tärkeä kansallinen vahvuus, jota tarvitaan välttämättä jatkossakin sekä kilpailukyvyn että huoltovarmuuden kannalta”, Lehtonen arvioi.

    ”Vaikka bussiliikenne saattaa automatisoitua nopeastikin, tavaraliikenteessä kuljettajia tarvitaan vielä ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Ala kehittyy, eikä meillä enää ole hevosmiehiäkään. Kuljettajat eivät kuitenkaan katoa mihinkään, vaan automaation lisääntyessä heidän roolinsa muuttuu enemmän kuljetusten järjestelijöiksi ja valvojiksi.”

    Digitalisaation uhkat ja mahdollisuudet

    Digitalisaatio ja robotisaatio etenevät myös kuljetusalalla, koska ne tehostavat yritysten toimintaa lisäämällä täsmällisyyttä ja mahdollistamalla kuormien seurannan.

    ”Paperisista rahtikirjoista siirrytään sähköisiin, kuljetukset suunnitellaan ja niitä seurataan sähköisesti, eikä tavaraa saa enää terminaaleista ilman toimivia tietojärjestelmiä”, Lehtonen kuvaa.
    ”Paluuta entiseen ei ole poikkeustilanteissakaan, ja järjestelmien on siksi toimittava kaikissa olosuhteissa. Myös tietojärjestelmät on lujitettava sellaisiksi, että ne eivät kaadu helposti.”

    Järjestelmiin kohdistuva kyberhyökkäysten uhka on todellinen, ja siihen on varauduttava käytännönläheisellä tavalla ja huolellisesti tehdyillä varasuunnitelmilla.
    ”Tietojärjestelmissä yhtenä kehityssuuntana on ollut tietojen avaaminen, ja niiden varaan rakennettavat joustavat digitaaliset palvelut. Tästä ajatuksesta olemme todella huolissamme, sillä julkiseksi muuttuva lastitieto tarjoaisi helpon kohteen rikollisille, terroristeille tai hybridisodankäynnille”, Lehtonen linjaa.

    ”Asiakkaille suunnatut palvelut pitää rakentaa sellaisiksi, että ulkopuoliset eivät saa sieltä tietoonsa, missä jokin lääkelasti, polttoainerekka tai myrkyllisten aineiden kuljetus liikkuu tietyllä kellonlyömällä. Henkilöliikenteen puolella kulkuneuvojen sijainnin ja aikataulutiedon mahdollisimman joustava jakaminen sen sijaan on vain hyvä asia ja palvelee kuluttajaa.”

    Jussi-Pekka Aukia

    Teksti, kuva ja video

     

     

     

    Mitä Maakuljetuspooli tekee?