Huoltovarmuusneuvoston kannanotto sähkötehon riittävyydestä Suomessa

    Huoltovarmuuden toteutuksia 15.11.2016

     

    Kantaverkko

    Huoltovarmuusneuvosto on käsitellyt sähkötehon riittävyyttä Suomessa. Huoltovarmuuden kannalta on tärkeä turvata kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin riittävyys – mukaan lukien riittävä tehoreservi – samoin kuin tehokkaat sähkön tuontiyhteydet. Huoltovarmuusnäkökohta on myös otettava huomioon poliittisessa päätöksenteossa kotimaisen sähköntuotannon riittävyyden ja luotettavien siirtoyhteyksien varmistamiseksi.

     

    Suomen sähköjärjestelmä tulee kohtaamaan suuria haasteita, kun eurooppalaisen sähköjärjestelmän tuotantorakenne muuttuu. Huoltovarmuusneuvosto painottaa, että Suomen tulevan energia- ja ilmastopolitiikan tulee ottaa huomioon tämän merkittävän rakenteellisen muutoksen vaikutukset sähkömarkkinoiden toimintaan, sähkötehon riittävyyteen ja sitä kautta Suomen huoltovarmuuteen.

    - Suomen sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti ei saa laskea nykyisestä. Syvempään tuontiriippuvuuteen ei ole syytä ajautua, sanoo Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja Ole Johansson.

    Nykyaikainen yhteiskunta on erittäin riippuvainen sähkön keskeytymättömästä saannista. Sähkön saatavuus on perusedellytys yhteiskunnan kriittisille toiminnoille, kuten vesi- ja jätehuolto, elintarvikehuolto, pankit ja maksuliikenne, liikenne ja polttoainehuolto, tele- ja tietoliikenne, lämmitys, päiväkodit ja koulut, sairaalat, terveyskeskukset, maatalous sekä pelastus- ja turvallisuustoimi.

    Kulutushuipun aikaisen sähkönkulutuksen voidaan tulevalla talvikaudella arvioida olevan noin 3400 MW suurempi kuin käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti.[1] Suomi on siis etenkin huippukulutuksen aikana riippuvainen sähkön tuonnista.

    Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat toistaiseksi varmistaneet sähkötehon riittävyyden Suomessa. On kuitenkin mahdollista, että tuotanto- tai siirtokapasiteetin merkittävät häiriöt huippukysynnän aikana johtavat väliaikaiseen tehovajeeseen. Tämä voisi merkitä tilapäisiä sähkönkulutuksen rajoituksia osalle sähkönkäyttäjistä.

    Kotimaan markkinoilla tulee olla käytettävissä riittävästi tuotantokapasiteettia. Tähän vaikuttavat paitsi yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tehtävät investointipäätökset myös kotimaiset vero-, tuki- ja teollisuuspoliittiset linjaukset.

    Riittävän suuri rajasiirtokapasiteetti varmistaa tehon ja energian saatavuuden myös mahdollisen häiriön aikana. Tehokkaat siirtokapasiteetit Ruotsiin ja Viroon tukevat samalla EU:n energiaunionin keskeistä tavoitetta energiaturvallisuuden lujittamiseksi.

    Lisätietoja:
    Puheenjohtaja Ole Johansson, puh. 040 754 4360
    Pääsihteeri Raimo Luoma, puh. 029 505 1001
    Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen, Huoltovarmuuskeskus, puh. 029 505 1060

    Kannanotto on luettavissa kokonaisuudessaan:

    http://huoltovarmuus.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/Huoltovarmuusneuvoston-kannanotto-sahkotehon-riittavyydesta-Suomessa-30460.a

    Huoltovarmuusneuvosto tarkastelee maan huoltovarmuuden tilaa ja siihen kohdistuvia riskejä erityisesti pitkällä aikavälillä. Valtioneuvosto nimittää huoltovarmuusneuvostoon vähintään 22 ja enintään 26 jäsentä enintään kolmen vuoden toimikaudeksi. Puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä edustavat elinkeinoelämää. Neuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa puheenjohtajan kutsusta. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja toimii neuvoston pääsihteerinä.

    [1] Selvitys keinoista sähkötehon riittävyyden varmistamiseksi kulutushuipuissa, 2016