Lentäen, kun on kiire

    Huoltovarmuuden toteutuksia 15.4.2016

    Suomen lentoasemien kautta kulki vuonna 2015 yli 20 miljoonaa matkustajaa. Ihmisten lisäksi lentäen kulkee rahtia, jonka on päästävä nopeasti määränpäähänsä. Jos koneet eivät syystä tai toisesta lennä, monen arki häiriintyy. Hyvin monet toiminnot ovat sidoksissa lentoliikenteeseen.

    Logistiikka ja kuljetukset ovat yksi huoltovarmuuden kannalta keskeisistä toimialoista. Siksi Huoltovarmuuskeskuksen alla toimii kolme logistiikkaketjun toimivuuteen keskittyvää poolia: maa-, vesi- ja ilmakuljetuspoolit.

    Lentoliikenne on olennainen osa logistista ketjua. Se on tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta. Lentokuljetukset eroavat merkittävästi meri- ja maantiekuljetuksista siinä, että ilmakuljetuksissa ei ensisijaisesti katsota rahdin määrää. Aika ja arvo ratkaisevat. Lentoteitse kulkee esimerkiksi elintärkeitä varaosia, jalometalleja, rokotteita, verituotteita. Ja tietysti postia.

    Tehtävänä varmistaa ilmakuljetusten jatkuvuus

    Vuonna 2005 perustettu ilmakuljetuspooli ohjaa ilmakuljetusten varautumista häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Pooli tehtävä on ”varmistaa ilmakuljetusten jatkuvuus kaikissa tilanteissa”.

    Poolin osapuolia ovat Huoltovarmuuskeskus, lentoasemien toimintaa pyörittävä Finavia, Finnair sekä Suomen Huolintaliikkeiden Liitto. Pooliin kuuluu noin 30 huoltovarmuuden kannalta kriittistä yritystä.

    Viranomaisten määräykset sanelevat paljon sitä, miten ilmaliikenteen puolella toimitaan. Poolin roolina on osaltaan varmistaa, mitä ilmaliikenteen toimimiseksi tarvitaan. Millaista ennakointia tarvitaan häiriöiden ja mahdollisten uhkien varalta? Mitä tietoja tarvitaan, millaista osaamista? Se on myös yritysten yhteistyön foorumi sekä lenkki yritysten ja viranomaisten välillä.

    Ilmakuljetusten kriittisyys ei synny määristä,vaan kuljetettavien tuotteiden laadusta ja toimitusten kiireellisyydestä, toteaa Juha Savisaari.

    Joukko elintärkeitä toimintoja

    Ilmakuljetuspoolissa on määritelty huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä toimintoja, joiden on toimittava tilanteessa kuin tilanteessa – ehkä rajoitetusti, mutta kuitenkin. Niitä ovat mm. lentoasemien toiminnasta huolehtiminen, lentotoiminnan hoitaminen, maapalvelut, catering, polttoainejakelu sekä lentokoneiden huolto.

    ”Ilmakuljetuspoolissa tarkastellaan ensisijaisesti toimintoja. Siinä pooli eroaa muista Huoltovarmuuskeskuksen alla toimivista pooleista. Yleensä lähtökohtana ovat yritykset ja niiden rooli huoltovarmuuden kannalta”, sanoo Juha Savisaari, poolin tuore poolisihteeri. Hän on toiminut poolin käytännön toiminnan vetäjänä 2016 alusta lähtien.

    Kone Helsinki-Vantaalle joka 53. sekunti – vähän tilaa häiriöille

    Poolien toiminnan ydintä käytännössä ovat koulutukset ja erilaiset harjoitukset. Niin myös ilmakuljetuspoolissa. Poolin harjoitukset voivat olla osana lentoasemien pelastusharjoituksia, sar-harjoituksia. Silloin poolin ”tontilla” harjoitellaan, mitä lentoaseman toimintojen vakava häiriintyminen tarkoittaisi ilmakuljetusten huoltovarmuudelle.

    Jos vaikkapa Helsinki-Vantaalla syttyisi suuri tulipalo, lentoliikenne luultavasti häiriintyisi pahasti, sillä lentoaseman luvut ovat suuria. Pelkästään joulukuussa 2015 Helsinki-Vantaalle tilastoitiin liki 83 000 laskeutumista. Tasaisena virtana se tarkoittaisi yhtä konetta noin 53 sekunnin välein ympäri vuorokauden. Lentoaseman kautta kulki 2015 yli 16 miljoonaa lentomatkustajaa. Se on noin Hyvinkään verran väkeä vuoden jokaisena päivänä, lähes 44 000 matkustajaa.

    Varautumistyö tarkoittaa harjoitusten lisäksi myös paljon muuta. Pooli käsittelee ajoittain esimerkiksi koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Poolin tekninen osasto on mm. tehnyt viranomaisille esityksiä lentokonemekaanikkojen koulutuksesta. Ne ovat tulossa osaksi viranomaisten edellyttämää koulutusta.

    Parhaillaan valmistelussa on ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuva. Sitä tehdään palvelemaan päätöksentekoa strategisissa prosesseissa.

     

     

    Kaksoisroolina ilma- ja vesikuljetusten huoltovarmuus

     

    Juha Savisaari, ilmakuljetuspoolin poolisihteeri, toimii myös vesikuljetuspoolin poolisihteerinä. Kaksoisroolin taustalla on Huoltovarmuuskeskuksen linjaus siitä, että poolien välistä yhteistyötä tiivistetään. Eri toimialat ovat toiminnoiltaan yhä enemmän sidoksissa toisiinsa. Myös häiriöt ja uhkat vaikuttavat toiminnoista toiseen. On siis järkevää ratkoa tilanteita ja valmistautua niihin yhdessä.

    Ilma- ja vesikuljetuspoolit ovat ensimmäisiä samalle poolisihteerille yhdistetyt poolit. Käytännössä ensimmäinen näkyvä yhteishanke on ensi syksynä järjestettävä varautumisseminaari.

    ”Käsittelemme siinä vesi- ja ilmakuljetuksille yhteisiä asioita, kuten kansainväliseen toimintaan liittyviä uhkia. Puhutaan myös kyberuhkista. Ne koskettavat nykyisin kaikkia”, Savisaari hahmottelee.

    Laivastoupseeritaustaisella Savisaarella on ollut vasta muutamia kuukausia aikaa tutustua ilmailun erityiskysymyksiin. Tutustuminen alan yrityksiin ja muihin toimijoihin on vasta aluillaan. Taustajoukkoina ovat ilmakuljetuspoolin johtoryhmä sekä Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat.

    Vuodenvaihteessa eläkkeelle siirtynyt pitkäaikainen poolisihteeri Jukka Airikkala on perehdyttänyt Savisaarta ilmailun kysymyksiin syksyllä.

    ”Yhteisiä asioita totta kai on, esimerkiksi ict, sähkö ja polttoainehuolto. Ilmakuljetukset ovat vielä vesikuljetuksiakin kansainvälisempiä. Se, mitä maailmalla tapahtuu, vaikuttaa Suomessa enemmän kuin vesikuljetusten puolella”, Juha Savisaari vertaa.

    ”Kriittisiä tavaralajikkeita löytyy sekä ilma- että vesikuljetuksista. Molempia tarvitaan, ja kummatkin täydentävät toisiaan.”

    Savisaari on työskennellyt vesikuljetuspoolin tehtävissä viime kesästä. Sitä ennen hän veti Liikenneviraston sotilastoimistoa.

    ”Lähden yhteistyön tekemisestä. Puolustusvoimissa merivoimat ja ilmavoimat ovat aina osanneet tehdä yhteistyötä. Tätä taustaa vasten ilma- ja vesikuljetuspoolit voivat varmasti tehdä yhdessä asioita.”

    Ensin on kuitenkin päästävä selvittämään yritysten tarpeita. Millä niiden varautumista voidaan parhaiten tukea? Työn alle tulee myös ilmakuljetusten huoltovarmuuden tilannekuvan selvittäminen.

     

     

    Riitta Gulllman

    Teksti ja Juha Savisaaren valokuva

     



    Ilmakuljetuspooli

    • yksi Huoltovarmuuskeskuksen alla toimivasta kolmesta logistiikkaan ja kuljetuksiin keskittyvästä poolista
    • tukee huoltovarmuuden kannalta kriittisten, ilmakuljetuksiin liittyvien yritysten varautumista häiriötilanteisiin
    • toimii viranomaisten ja alan järjestöjen kanssa siviili-ilmailun toimintaedellytysten turvaamiseksi
    • muodostaa tilannekuvaa ilmakuljetusten huoltovarmuudesta
    • järjestää pooliin kuuluville koulutusta ja harjoituksia riskienhallinnasta ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamisesta
     

    Lue lisää poolin toiminnasta

    Ilmakuljetuspoolin esittely HVK.n verkkosivuilla

     

    Ilmailua lukuina

    • ilmailu tuo 6 mrd €, yli 3 % Suomen bruttokansantuotteesta
    • 2015 yht. 20 miljoonaa lentomatkustajaa Finavian kentillä, näistä 16 miljoonaa Helsinki-Vantaalla
    • 2015 Suomen lentokentillä kulki lentorahtia ja postia n. 168 000 tonnia
    • Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittäminen tuo alueelle 5 000 pysyvää työpaikkaa

    Lähde: Finavia

     
     

    Kommentoi "Lentäen, kun on kiire"

    Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

    Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

     

    Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

     __   __   __   __   _    _     _____     _  _   
     \ \\/ //  \ \\/ // | \  / ||  |  ___||  | \| || 
      \   //    \ ` //  |  \/  ||  | ||__    |  ' || 
      / . \\     | ||   | .  . ||  | ||__    | .  || 
     /_//\_\\    |_||   |_|\/|_||  |_____||  |_|\_|| 
     `-`  --`    `-`'   `-`  `-`   `-----`   `-` -`  
                                                     
    
     
     

    Ei kommentteja "Lentäen, kun on kiire"