Tukea varautumiseen

6.4.2016

Uusi varautumissuunnittelun opas vesihuoltolaitoksille on ilmestynyt.

Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Riina Liikanen kertoo, että vesihuoltolaitokset ovat pitkään odotelleet ajantasaista opasta varautumissuunnittelunsa tueksi. Tammikuussa ilmestynyt Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen tulee siis tarpeeseen.

Opashanke odotti vuonna 2014 muuttunutta vesihuoltolakia selvennyksineen. Ennen lain valmistumista sitä ei olisi kannattanut lähteä tekemään. Myös muu lainsäädäntö on muuttunut.

”Vesihuoltolaki sanoo aikaisempaa selvemmin, että vesihuoltolaitos vastaa asiakkaidensa vesihuollosta kaikissa tilanteissa ja sen pitää laatia sitä varten suunnitelma. Vastaavasti vuoden 2014 ympäristönsuojelulaissa määrättiin luvan varaisille toimijoille, esimerkiksi jätevedenpuhdistamoille, ennaltavarautumisvelvollisuus. Talousvesiasetus puolestaan velvoittaa terveydensuojeluviranomaiset tekemään häiriötilannetoiminnan suunnittelussa yhteistyötä muun muassa talousvettä toimittavien laitosten kanssa”, Liikanen listaa muuttuneita säädöksiä.

Varautumissuunnitelma ei ole  koskaan valmis, vaan sitä pitää päivittää säännöllisesti, muistuttaa Riina Liikanen

”Me olemme pyrkineet kokoamaan uuteen oppaaseen vesihuoltolaitosten kannalta toimivan ja järkevän kokonaisuuden, joka ennen kaikkea tukee toimintavarmuutta käytännössä ja samalla auttaa täyttämään eri säädösten vaatimukset. Varautuminen on esitetty siinä hyvin laajasti.”

Jotta käsitteet eivät sekaantuisi, Liikanen muistuttaa, että varautumissuunnittelu pyrkii kattamaan normaaliolojen vakavat häiriötilanteet valmiussuunnittelun koskiessa valmiuslain nojalla tehtäviä asioita.

”Meidän tavoitteenamme ovat ennen kaikkea häiriöttömät vesihuoltopalvelut asiakkaille. Lakien velvoitteet täyttyvät sivutuotteena.”

Prosessin tueksi, ei kopioitavaksi

Liikanen korostaa oppaan käytännönläheisyyttä. Oman varautumissuunnitelman tekoa tuetaan tarjoamalla sisältörunko, mutta ei varsinaisia kopioitavia suunnitelman sisältöjä.

”Yhtä ainoaa mallia ei voi laatia, sillä laitokset ovat keskenään erilaisia: ne ovat eri kokoisia ja toimivat eri olosuhteissa. Olemme priorisoineet esitetyt varautumisen osa-alueet kriittisiin, tärkeisiin ja suositeltaviin, mikä auttaa laitoksia tunnistamaan sille tärkeimmät varautumisen kehittämiskohteet. Se antaa samalla laitokselle mahdollisuuden peilata, ovatko asiat kunnossa.”

Vesilaitosyhdistyksen vajaan 300 jäsenlaitoksen tuottamat vesihuoltopalvelut kattavat 90 % suomalaisista. Viime kesänä tehdyssä kyselyssä 80 % laitoksista ilmoitti tehneensä varautumissuunnitelman ja tyypillisimmin varautumissuunnitelma puuttui pienimmiltä vesihuoltolaitoksilta.

”Varautumissuunnitelma ei tule koskaan valmiiksi, vaan sitä pitää päivittää säännöllisesti.”

Liikanen kertoo, että suunnitelmarungon pohjana on käytetty kuntien jatkuvuudenhallinnan yleistä suunnitelmarunkoa ja sen käsitteistöä, mikä helpottaa vesihuoltolaitosten – jotka yleensä ovat kunnallisia – yhteistyötä muiden kunnallisten toimijoiden kanssa.

Eikä siinä vielä kaikki...

Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen on saatavilla verkossa ja sen sisällysluettelo, joka soveltuu suunnitelman sisältömalliksi, on ladattavissa erikseen Word-tiedostona.

Niiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat toimintakortit, jotka on laadittu kuuden tyypillisimmän häiriötilanteen varalle. Niitä ovat Nokia kriisin kaltainen talousveden mikrobiologinen saastuminen; talousveden kemiallinen saastuminen esimerkiksi pohjavesialueella tapahtuneen öljyvuodon takia; vesijohdon putkirikko, joka on häiriöistä ehkä yleisin; puhdistamon biologiaa uhkaava viemäriin päässyt haitallinen aine; ylivuoto eli puhdistamattoman jäteveden pääsy vesistöön tukoksen tai esimerkiksi rankkasateen tuloksena sekä viemäriverkoston tulviminen.

”Korteissa kuvataan kronologisessa järjestyksessä vaihe vaiheelta, miten häiriötilanteessa toimitaan. Vesihuoltolaitokset voivat hyödyntää näitä yleisiä toimintamalleja omaa häiriötilannetoimintaansa suunnitellessa”, Liikanen sanoo.

”Jo häiriötilannetoiminnan suunnittelussa on tärkeää tehdä yhteistyötä esimerkiksi terveydensuojelu-, ympäristönsuojelu ja pelastusviranomaisten sekä omalle toiminnalle tärkeiden palveluntarjoajien kanssa.”

Opaskokonaisuuteen kuuluvat toimintakortit, jotka on laadittu kuuden tyypillisimmän häiriötilanteen varalle. Korteissa kuvataan kronologisessa järjestyksessä vaihe vaiheelta, miten häiriötilanteessa toimitaan.

 

Oppaasta on tiedotettu Vesilaitosyhdistyksen ja ELY:jen järjestämissä alan tilaisuuksissa. Vesihuoltopooli ja sosiaali- ja terveysministeriö järjestävät vielä huhti-toukokuussa viisi maksutonta alueellista koulutustilaisuutta, joissa opasta vielä esitellään.

Suunnitelmien tekoon jää vielä syksy aikaa.

”Suomen vesihuolto on toimintavarmaa ja toimii kansainvälisestikin vertailtuna hyvin. Lainsäädännön velvoite varautumiseen on kuitenkin vesihuoltolaitoksille tervetullut tuki, joka toivottavasti mahdollistaa myös kuntaomistajan taholta riittävän panostuksen varautumiseen.”

Samanaikaisesti erillisenä hankkeenaan on valmistunut sosiaali- ja terveysministeriön tuottama vesihuoltolaitosten varautumista tukeva maksuton verkkopohjainen WSP/SSP -työkalu. Se auttaa tunnistamaan, analysoimaan ja hallitsemaan sekä talousveden laatuun kohdistuvia riskejä että viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen terveys- ja ympäristöriskejä.

”Järjestelmä perustuu WHO:n suosittelemaan kansainväliseen malliin, mutta se on muokattu Suomen olosuhteisiin sopivaksi. Uutta on myös palvelun verkkopohjaisuus.”

Jussi-Pekka Aukia

Teksti ja valokuva

 
 

 

 

Jaa artikkeli