Polttoainekin on tuoretuote

24.11.2015

Polttoaineiden varmuusvarastot vaativat jatkuvaa huolenpitoa ja kierrätystä.

Huoltovarmuuskeskus hoitaa tuontipolttoaineiden velvoite- ja turvavarastointia, ja ylläpitää omia varmuusvarastoja. Järjestelmä rahoitetaan energiahyödykkeistä kannettavalla huoltovarmuusmaksulla, joita kertyy tällä hetkellä noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.

EU:n öljyvarastodirektiivi sekä OECD:n kansainvälinen IEP-sopimus öljyn varastoinnista edellyttävät molemmat, että jäsenmaat ylläpitävät 90 päivän öljyvarastoja. Vuodelta 2013 oleva valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista edellyttää kuitenkin viiden kuukauden keskimääräistä kulutusta vastaavien tuontipolttoainevarastojen ylläpitoa. Päätös ei edellytä varastojen ylläpitoa tuontisähkölle.

Öljyvarastojen myynnit ja hankinnat pyritään totteuttamaan mahdollisimman riskittömästi ja kustannustehokkaasti, vakuuttaa Risto Leukkunen

”Valtion varmuusvarastojen lisäksi varastoja on polttoaineiden maahantuojilla ja tarvittaessa vuokrataan varastotilaa muualtakin Suomesta ja Itämeren alueelta.”

Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtaja Risto Leukkunen muistuttaa, että Itämeri ei ole huoltovarmuusmielessä erottava vaan yhdistävä asia.

”Merikuljetukset ovat nestemäisten polttoaineiden luontevin kuljetusmuoto ja Ruotsin itärannikko on lähempänä Etelä-Suomen asutuskeskuksia kuin Perämeren pohjukan suomalaissatamat. Kolmasosa meillä käytettävistä liikennepolttoaineista tuodaan jo nyt Göteborgin alueelta.”

Varaston hallintaa

Tuoteryhmäpäällikkö Jouni Kivi arvioi, että HVK:lla on Suomen suurimmat polttoainevarastot. Niihin liittyvä käytännön operointi on jätetty alihankkijoille, mutta HVK päättää varastojen määristä, ostoista ja myynneistä. Valmiiden tuotteiden ohella varastoidaan myös raakaöljyä.

Varmuusvaraston ylläpitämiseksi ei kuitenkaan riitä, että pumppaa tarvittavan määrän eri polttoaineita kallion uumeniin. Varaston hallinta vaatii jatkuvaa kierrätystä, jotta tuotteet säilyisivät myyntilaatuisina.

Öljypohjaiset polttoaineet ovat tuoretuotteita, joilla on parasta ennen -myyntiaika.

”Sen lisäksi, että tuotteet vanhenevat, niihin liittyvät vaatimukset muuttuvat jatkuvasti esimerkiksi rikkipitoisuuden ja muiden ominaisuuksien osalta. Myös varastoitavien polttoainelaatujen keskinäiset painotukset muuttuvat”, Kivi selittää.

”Muutokset ovat hitaita, mutta joskus ne voivat olla isoja. Esimerkiksi raskas polttoöljy oli vielä 1990-luvulla iso varastoitava erä. Nyt sen merkitys on olematon.”

Huoltovarmuuskeskuksen kierrättämät polttoainemäärät ovat niin suuria, että niiden myynti kotimaahan häiritsisi paikallisia markkinoita. Siksi ne myydään kansainvälisille markkinoille.

”Tuotteemme on myös vapautettu biovelvoitteesta, sillä eri maissa on hyvin erilaiset säädökset biopolttoaineen osuuksista liikennepolttoaineissa ja suomalaisten määräyksien mukainen biopolttoaineosuus rajoittaisi liikaa niiden myyntiä maailmanmarkkinoille.”

Energiatuotteiden laatuvaatimusten muutokset edellyttävät varastojen jatkuvaa kierrätystä, kertoo Jouni Kivi

Hötkyilemätöntä omistusta

HVK:n hallinnoimat varmuusvarastot on koottu vuosikymmenien mittaan ja niiden kirjanpitoarvo on miljardiluokkaa. Risto Leukkunen kertoo, että tätä omaisuusmassaa hallinnoidaan ja pidetään käyttökelpoisena mahdollisimman riskittömästi, pyrkimättä myyntivoittojen tavoitteluun.

Polttoaineiden hinnan heilahtelu näkyy lähinnä varaston kirjanpitoarvon vaihteluna.

”Seuraamme joka tapauksessa tiiviisti maailmanmarkkinahintoja. Joskus tulee voittoja ja joskus tappioita. Yritämme pitää kustannukset mahdollisimman pieninä emmekä hötkyile”, Leukkunen linjaa.

”Pyrimme ostamaan ja myymään mahdollisimman samanaikaisesti, jolloin vältämme hintaheilahtelujen aiheuttamat riskit. Varastossa oleva energiamäärä ei juuri muutu, vaan ainoastaan vaihtaa säiliötä.”

Onko varastoja tarvittu?

Varmuusvarastoja on onneksi tarvinnut käyttää kotimaassa vain joissakin yksittäistapauksissa, kun esimerkiksi jäätilanne on häirinnyt polttoaineiden toimituksia maan pohjoisosiin.

”Olemme tehneet hyvässä yhteistyössä öljyalan toimijoiden kanssa teknisiä tuotevaihtoja, joissa polttoaineita on toimitettu tarvitsijoille maantieteellisesti heitä lähimpänä olevasta varastosta. Varmuusvarastojen kokonaismäärä on silloinkin säilynyt ennallaan.”

Yhdysvaltojen öljyteollisuuden toimintaa pahoin vuonna 2005 häirinneen Katrina-hurrikaanin yhteydessä HVK osallistui IEA:n organisoimaan kansainväliseen collective action -hankkeeseen, jossa eri maista laivattiin polttoainetta Yhdysvaltoihin.

”Myrskyn aiheuttama polttoainepula oli paikallinen ongelma, joka onnistuttiin ratkaisemaan tehokkaasti kansainvälisellä yhteistyöllä. Amerikkalaiset olivat siitä erittäin kiitollisia.”

Jussi-Pekka Aukia

Teksti

 

Petri Juntunen

Valokuvat

Artikkeli on julkaistu myös Materia-lehden numerossa 1/2015

 

Lue myös artikkeli

Varmuusvarastojen veljeskunta

 
 

 

 

Jaa artikkeli