Vaaratiedotteet voidaan pian kohdistaa alueellisesti

9.3.2015

Yleisradion ja Digitan yhteistyö sekä Huoltovarmuuskeskuksen rahoitus mahdollistavat ensi kesäkuusta alkaen vaaratiedotteiden alueellisen välityksen radiossa.

Vaaratiedote on viranomaisen antama lyhyt tiedote tilanteissa, joissa väestöä on varoitettava hengen- tai terveysvaarasta tai kun ilmenee vaara merkittävälle omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle.

Nykykäytännön mukaisesti Yleisradio sekä kaupalliset radio- ja televisioyhtiöt välittävät kaikki viranomaisen antamat vaaratiedotteet valtakunnallisesti. Tämä on aiheuttanut kansalaisissa jonkin verran kritiikkiä. Kesäkuusta alkaen vaaratiedotteita voidaankin välittää radiossa alueellisesti Ylen maakuntaradioiden kuuluvuusalueisiin perustuen.

Laissa mainitaan vain radio ja televisio

Vaaratiedote lähetetään suomeksi, ruotsiksi ja tarvittaessa myös saamenkielellä.

Vaaratiedotelaki tuli voimaan 1.6.2013. Vaaratiedote korvaa aiemmin käytössä olleet termit hätätiedote ja muu viranomaistiedote. Vaaratiedote välitetään väestölle tiedoksi aina radiossa ja myös televisiossa, jos vaaratiedotteen antanut viranomainen niin päättää.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan vaaratiedotteet välitetään Ylen radiokanavilla sekä pitkäaikaisen toimiluvan saaneilla kaupallisilla radiokanavilla. Televisiossa vaaratiedote näkyy Ylen ja B-kanavanipun vapaasti katsottavilla kanavilla, kuten MTV3:lla ja Nelosella, ruudun ylälaidassa pyörivänä ruutukehätekstinä. Lisäksi Yle voi julkaista vaaratiedotteen teksti-TV:ssä ja verkkosivuillaan. Välityskäytössä radiossa on noin 400 taajuutta Digitan antenniverkossa.

Vastuullinen viranomainen tekee päätöksen

Vaaratiedottamisen osapuolet

Vaaratiedottamisen osapuolet ovat mm. yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan:

  • Sisäministeriö, joka vastaa vaaratiedottamista koskevan lainsäädännön valmistelusta
  • Liikenne- ja viestintäministeriö, joka vastaa varoitus- ja hälytysjärjestelmien rakentamisen ja ylläpidon tukemisesta
  • Viranomaiset, jotka päättävät mitä tiedotetaan
  • Digita, joka rakentaa ja ylläpitää verkot
 

Vaaratiedote annetaan aina suomeksi ja ruotsiksi. Jos vaaratilanne tai sen seuraukset kohdistuvat saamelaisten kotiseutualueelle, tiedote on annettava myös saamenkielellä. Yle onkin varautunut välittämään vaaratiedotteet tarvittaessa suomen ja ruotsin lisäksi myös inarinsaameksi, pohjoissaameksi ja koltansaameksi.

Vaaratiedotteita voivat antaa muun muassa pelastusviranomaiset, poliisi, rajavartioviranomaiset, Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Liikennevirasto sekä kaikki ministeriöt. Hätäkeskuslaitos voi itse antaa vaaratiedotteen, jos hätäliikenteessä on merkittäviä häiriöitä.

Päätöksen vaaratiedotteen antamisesta tekee aina tapahtumapaikalla oleva vastuullinen viranomainen. Se toimittaa tiedotteen Hätäkeskuslaitokselle, joka varmistaa tiedotteen oikeellisuuden. Sen jälkeen hätäkeskus lähettää vaaratiedotteen Yleisradiolle.

Valtaosa vaaratiedotteista tulee Ylen turvallisuuspäällikkö Simo Alhon mukaan sisäministeriön hallinnonalan toimijoilta. Sisäministeriö onkin julkaissut vaaratiedotelain soveltamisen tueksi vaaratiedoteoppaan.

Simo Alho

"Alueellisuus on hyvä asia, mutta iso kysymys on ylipäänsä kansalaisten tavoittaminen. Tekstiviestit, netti ja mobiililaitteet pitäisi saada kytkettyä mukaan."

 

Tiedotejärjestelmää testataan säännöllisesti

Vaaratiedote tulee Ylen kytkentäkeskukseen telefaxilla, jonka on todettu olevan tässä tilanteessa nopein ja luotettavin viestintäväline. Varmistussoiton jälkeen tiedote jatkaa matkaansa edelleen Yle Radio Suomen toimitukseen ja Yle Uutisiin edelleen käsiteltäväksi.

”Radio Suomen vuorossa olevalla toimittajalla on kymmenkunta sekuntia aikaa tutustua tekstiin sillä välin, kun Yle yhdessä Digitan kanssa tekee tarvittavat kytkennät, jotta tiedote voidaan kuulla radiokanavilla ja nähdä tarvittaessa televisiossa”, Alho kuvaa.

Tiedote julkaistaan sanasta sanaan siten kuin viranomainen on sen laatinut, eikä toimittajilla ole lupa muuttaa tiedotteen sisältöä.

Tiedotejärjestelmää testataan radiossa ja televisiossa säännöllisesti toimintavarmuuden ylläpitämiseksi. Saamenkielisten tiedotteiden julkaisua varten ylläpidetään puhelinpäivystysrinkiä, joka harjoittelee toimintaa viikoittain.

Alueellinen jako tulee tarpeeseen

Koska useimmat vaaratiedotteet varoittavat kansalaisia paikallisista asioista, on alueellisen tiedotusmahdollisuuden käyttöotto Simo Alhon mukaan eri tahoilla selvästi toivottu parannus. ”Ihmisten ei tarvitse enää ärsyyntyä turhiksi kokemistaan varoituksista. Toisaalta viranomaisten kynnys vaaratiedotteen antamiseen ehkä laskee. Tiedotteiden määrä on pudonnut rajusti. Viime vuonna vaaratiedote annettiin 13 eri tilanteesta. Huippuvuonna 2010 luku oli 157, jossa luvussa ovat tosin mukana senaikaiset hätätiedotteet ja vähemmän kiireiset muut viranomaistiedotteet.”

Vaaratiedote aiheuttaa Simo Alhon mukaan säpinän Yle Radio Suomen kanavatoimituksessa.

Menetykseksi Alho kuitenkin kokee sen lisälevitysmahdollisuuden, jonka valtakunnalliset tiedotteet ovat antaneet. ”Esimerkiksi sukulaiset ovat voineet tiedotteen kuultuaan tai nähtyään soittaa vaara-alueella asuvalle.”

Kaupallisilla radioasemilla vaaratiedotteiden lukeminen vaikuttaa toimituksen ja aseman toimintaan siten, että kanavan lähetys katkeaa tiedotuksen ajaksi.

"Alueellistamisen tärkein hyöty on siinä, ettei turhaan kuormiteta radioasemia ja alueen radion kuuntelijoita tiedotteilla, jotka eivät kosketa heitä. Alueellistamisessa hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin haitat. Väärällä alueella kuulutettu vaaratiedote on aiheuttanut hämmennystä", toteaa edunvalvontapäällikkö Jenni Kähkönen kaupallisten radioiden kattojärjestö RadioMedia ry:stä.

Miten vastataan muuttuvaan mediakäyttäytymiseen?

”Alueellisuus on hyvä asia, mutta iso kysymys on ylipäänsä kansalaisten tavoittaminen. Perinteinen radio ja televisio eivät enää ainoina välineinä tavoita ihmisiä niin kuin menneinä vuosikymmeninä, saati muutaman vuoden kuluttua. Tekstiviestit, netti ja mobiililaitteet pitäisi saada kytkettyä mukaan. Toisaalta ei pidä unohtaa perinteisiäkään keinoja, kuten kaiuttimia ja ovelta ovelle -viestintää”, Simo Alho toteaa.

Lisää hyödyllistä luettavaa

Vaaratiedotelaki

Vaaratiedoteopas

 

Varoitusjärjestelmien kehittämiseen pitäisi Alhon mielestä panostaa jatkuvasti. ”On valitettavaa, että viranomaistiedotuksen varmistusryhmä VIRVA:n toiminnan päätyttyä meillä ei ole oikein yhteistä foorumia palautteen keräämiselle eikä nykyisen järjestelmän toiminnan kehittämiselle.”

 

 

Marjo Rautvuori

Teksti ja kuva

 

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli