Näyttävä pelastusharjoitus Kittilän kultakaivoksessa

2.11.2015

Keskiviikko 30.9.2015 oli todellinen katastrofipäivä Kittilässä. Agnico Eagle Finland Oy:n (AEF) Kittilän kultakaivoksessa tapahtui onnettomuus, jossa loukkaantui 11 kaivosmiestä ja kaksi kuoli. Samana päivänä myös linja-auto ja vaarallisia aineita kuljettava ajoneuvo törmäsivät. Kaiken kukkuraksi pitkälliset sateet aiheuttivat maanvyörymän ja pakottivat evakuointiin, jota sotki vesiliikenneonnettomuus.

Onneksi kyse oli ”vain” harjoituksista – tosin mittavista. Barents Rescue 2015 -harjoitukseen osallistui ja sitä seurasi peräti 900 henkilöä neljästä Barents-maasta, Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. 

Pelastusharjoituksessa päävastuun kantoi kaivoksen oma pelastusorganisaatio. Tämä on käytäntö todellisessakin tilanteessa, koska oma väki tuntee kaivoksen ja osaa siksi toimia tehokkaasti. Kittilän kaivoksessa on tunneleita nyt hieman yli 50 kilometriä. Olisi vaarallista päästää sinne ulkopuolisia.

Kaivoksen maanpäällisessä pelastusyksikössä on 20 henkilöä ja maanalaisessa 48 eli yhteensä 68 henkilöä. Tavoitteena on, että he harjoittelevat säännöllisesti kuukausittain. AEF:lle tämän harjoituksen kustannukset olivat suhteellisen korkeat. Kaivosyhtiölle sijoitus kuitenkin kannattaa moninkertaisesti, jos sen ansiosta saadaan yksikin kaivosmies pelastetuksi.

Tällä kertaa kaivoksessa oli myös julkisen pelastuslaitoksen henkilöstöä, joka arvioi kaivoksen pelastushenkilöstön työtä. Lisäksi paikalla oli paikallisen VPK:n yksiköitä, jotka avustivat kaivosonnettomuuden uhrien kuljetuksessa. Vakavimmin loukkaantunut kaivosmies kuljetettiin helikopterilla Lapin keskussairaalaan. Tositilanteessakin tämä olisi työnjako - Lapin pelastuslaitos ja VPK hoitaisivat kuljetukset ja julkinen terveydenhoito uhrien jatkohoidon.

Kaivoksessa kaivosajoneuvo vaurioitui törmäysonnettomuudessa, jota seurasi palo. Loukkaantuneet kaivosmiehet evakuoituivat pelastuskonttiin, joita Kittilän kaivoksessa on kaikkiaan 15. Pelastajat arvioivat uhrit ja määrittelivät hoidon kiireellisyysjärjestyksen. Välitön, oikea hoito – ensivaste – on ratkaiseva onnettomuustilanteessa. Elvytystoimien lisäksi uhrien tila pyritään stabiloimaan niin, että heidät voidaan kuljettaa tarvittavaan jatkohoitoon.

Pelastustoimia johdettiin kaivoksen tuotannonohjausyksiköstä. Samalla harjoiteltiin myös hektistä ”mediapeliä” paikallislehti Porolaisen ja valtakunnallisen Iltaporo-lehden sekä sosiaalisen median kanssa. VPK:n ja Lapin pelastuslaitoksen osallistumista häiritsivät samaan aikaan tapahtunut oikea auto-onnettomuus ja rakennusmiehen joutuminen puristuksiin paikallisella rakennustyömaalla.

Kuvasatoa harjoituksesta

Pelastaja arvioi pelastuskonttiin evakuoituneiden uhrien vammat ja määrittelee heidän hoidon kiireellisyysjärjestyksen (ks. Triage-luokitus). Pelastuskontti on kotimaista valmistetta.
Kaivoksen omat ammattitaitoiset pelastajat pystyvät tehokkaimmin hoitamaan pelastustyöt, koska he tuntevat kaivoskäytävät ja -olosuhteet ja osaavat välttää vaaratilanteet. AEF:n kaivospelastusajoneuvo.
Pahiten loukkaantuneen uhrin vammoja tutkitaan. Hänet on merkitty punaisella eli hän tarvitsee kiireellistä hoitoa. Koska uhri on juuttunut jaloista ajoneuvoon, alkuhoito eli ensivaste on annettava ajoneuvossa.
Ajoneuvon ohjaamon palkki on katkaistava paineleikkurilla, jotta saadaan uhrin jalat irrotetuksi puristuksesta. Toinen pelastaja suojaa muovisuojuksella uhria. Paineilma saadaan pelastusajoneuvon kompressorista.
Uhri on saatu irrotettua ja varovaisesti siirretyksi paljaspaarille.
Uhrin raajat tuetaan ja paariin asennetaan tyhjiöpatja. Näillä toimilla varmistetaan turvallinen kuljetus jatkohoitoon.
AEF:n Kittilän kaivoksen pelastusorganisaatiolla on oma ensiapuauto. Uhrin kuljetettiin helikopterilla jatkohoitoon Lapin keskussairaalaan. Muut lähimmät tehohoitopaikat ovat Oulun ja Tromssan yliopistolliset sairaalat sekä Sunderbyn sairaala Luulajassa.
 

Hannu Hernesniemi

Johtava analyytikko

Teksti ja kuvat

Artikkeli on julkaistu myös Materia-lehden numerossa 5/2015

 
 

 

 

 

Jaa artikkeli