Ei hylätä käteisrahaa

17.11.2020

Käteistä tarvitaan viimeistään silloin, jos sähköisessä maksamisessa ilmenee häiriöitä.

Me käytämme käteistä kukin omalla tavallamme. Suomen Pankin maksujärjestelmät-osaston osastopäällikkö Päivi Heikkinen kertoo, että käteisrahan käytön seuraaminen on haasteellista, sillä se liikkuu kädestä käteen, eikä sen käyttö välttämättä rekisteröidy mihinkään.

”Viime vuonna suomalaiset nostivat tileiltään käteistä reilut 13 miljardia euroa eli henkeä kohden noin 200 euroa kuukaudessa. Rahat käytetään maksamiseen mutta myös käteissäästämiseen”, Heikkinen sanoo.

”Monet varaavat käteistä kotiin yllättävien ja vähän isompienkin menojen varalle ja pahan päivän varaksi. Toisilla taas sukanvarteen säästämisen taustalla voi olla esimerkiksi epäluottamus tilitietojen säilymiseen salassa.”

Joka kolmas ostos käteisellä

Tutkimustiedon mukaan noin kolmannes päivittäistavarakaupan ostokerroista maksettiin vuonna 2019 käteisellä (34%). Koska käteisellä ostetaan pieniä ostoksia, sen osuus kaikkien ostojen arvosta on vain vähän yli viidennes (22%).

”Käteistä käytetään erityisen paljon siellä, missä korttimaksaminen koetaan turvattomaksi tai missä se ei ole mahdollista. Käteisellä maksetaan huvitilaisuuksissa, baareissa ja festareilla selkeästi useammin kuin esimerkiksi vaatekaupassa.”

34%
päivittäistavaarakaupan ostokerroista maksettiin Euroopassa käteisellä 2019. Ostosten arvosta käteisen osuus oli 22%.
 

Kaupan suunnalta kerrotaan, että seteleillä maksettujen ostokertojen osuus putosi koronapandemian johdosta lähes kolmanneksella. Taloudellinen toiminta hiljeni ja käteisen käytölle tärkeät yleisötapahtumat pitkälti peruttiin.

”Käteistä myös suositellaan välttämään, vaikka se ei itsessään tartuta virusta. Turvaetäisyys on kuitenkin helpompi säilyttää vilautettaessa maksukorttia päätteelle. Vaikka maksujen määrä on alkanut palautua, käteisen käyttö on jäänyt alemmalle tasolle kuin ennen epidemiaa.”

70%
Lähimaksujen osuus kaikesta korttimaksamisesta kotimaassa 2020.
 


Emme silti ole vielä lähelläkään käteisetöntä yhteiskuntaa. Vaikka käteisautomaattien käyttöaste putosi voimakkaasti, niitä suljettiin keväällä loppujen lopuksi vähän.

”Käteisen on osaltaan korvannut alle 50 euron suuruisille ostoksille tarkoitettu lähimaksu, jonka osuus on noussut noin 70 prosenttiin kaikesta korttimaksamisesta. Ostajan ei sitä käyttäessään tarvitse koskea maksupäätteeseen.”

Käteisautomaattien varassa

Käteisraha on samalla sähköisen maksuliikenteen tärkeä varajärjestelmä, joka tukeutuu normaaliaikojen käteisautomaattien verkostoon. Sen ylläpitäminen kuitenkin edellyttää, että käteisen saatavuus ja hyväksyntä pysyvät riittävällä tasolla.

Kotiin varattujen tarvikkeiden lisäksi maksujärjestelmien häiriöihin kannattaa varautua käteisellä. Summien ei tarvitse olla suuria, joitakin kymmeniä euroja pieninä seteleinä ja kolikkoina riittää.

Päivi Heikkinen, Suomen Pankki

 

”Talletuspankkilaki velvoittaa pankkeja huolehtimaan siitä, että asiakkaat saavat riittävät peruspankkipalvelut kohtuullisin kustannuksin, ja se koskee myös käteispalveluita. Jos automaattiyhtiö toteaisi, että jokin automaatti ei kannattaisi taloudellisesti, pankin on arvioitava, miten riittävä käteispalvelu turvataan”, Heikkinen sanoo.

”Me pidämme keskuspankkina tärkeänä, että normaaliolojen jakeluverkko on toimiva, tehokas ja maantieteellisesti kattava niin, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus käyttää tarvitsemansa ja varojensa mahdollistama määrä käteistä.”

Käteisen kysyntä kasvaa sähköisen maksamisen häiriötilanteissa voimakkaasti, ja toimialalla varaudutaan siihen yhdessä. Siinä on Heikkisen mielestä kuitenkin vielä tekemistä.

”Meillä on yhteinen rahahuollon kriisiryhmä, joka pyrkii edistämään näitä asioita. Edellinen yhteinen jatkuvuusharjoitus vietiin läpi 2016, ja sellainen piti järjestää tänäkin vuonna. Sitä kuitenkin lykättiin koronan aiheuttaman tosielämän harjoituksen takia, ja järjestämme sen heti kun tilanne vakiintuu.”

Pullonkaulana rahakuljetukset

Käteisautomaattien verkkoa ei voi pystyttää tyhjästä. Laitteet vaativat myös säännöllistä huoltoa ja täyttämistä – ja siihen ammatti-ihmisiä, joita ei kasva joka oksalla ja joita ei ole ylimääräisinä odottamassa missään.

”Rahan riittäminen on keskuspankin vastuulla, ja pystymme laskemaan rahaa liikkeeseen kulloisenkin tarpeen mukaan. Mahdollinen pullonkaula on sen sijaan kuljettaminen jakelupisteisiin, sillä käteisen kysynnän kaksinkertaistuminen lisäisi myös tarvittavien rahakuljetusten määrää”, Heikkinen sanoo.

”Varaverkostoa ei ole. Mikäli kaikkia automaatteja ei pystytä ylläpitämään, keskitytään harvempiin automaatteihin ja ihmisille kerrotaan mistä ne löytyvät. Käteisen jakelussa on myös erittäin tärkeätä tehdä yhteistyötä vähittäiskaupan kanssa.”

Käteishuolto ja yhteiskuntarauha

Setelit auttavat häiriötilanteessa, kun sähköisen maksamisen järjestelmät eivät toimi ja kun kotoa tai turvaverkoista löytyvät ruoka, vesi, lääkkeet ja polttoaineet loppuvat. Jos päivittäisen elämän kannalta välttämättömiä hyödykkeitä ei saisi ostettua, sillä voisi olla jo vaikutusta yhteiskuntarauhaan.

”Rauhallinenkin suomalainen hermostuu, kun nälkä yllättää. Kotiin varattujen tarvikkeiden lisäksi maksujärjestelmien häiriöihin kannattaa varautua käteisellä. Summien ei tarvitse olla suuria, joitakin kymmeniä euroja pieninä seteleinä ja kolikkoina riittää.”

Jos häiriö on vakava ja siitä toipuminen vie tuntien sijasta päiviä, maksuliikennettä on muutenkin rajattava ja priorisoitava.

”Sellaisessa tilanteessa turvataan vain päivittäiselle toimeentulolle tärkeiden palvelujen, kuten ruoan, lääkkeiden ja polttoaineiden saanti. Keskittymällä olennaiseen ei tarvita täydellistä nykyjärjestelmän kopiota. Tärkeätä on, että menettelyt suunnitellaan juuri kriisitilannetta varten”, Heikkinen pohtii.

”Yhteiskunta priorisoi, mutta toivottavasti kuluttajakin ymmärtää siinä vaiheessa säästää käteisvaransa olennaiseen.”

Kuponkitalouteen ei kuitenkaan ole tarkoitus mennä. Sitä varten ovat setelit.

”Seteleitä tarvitaan päivittäismaksamisen häiriötilanteisiin, mutta ei voi ajatella, että esimerkiksi palkat tai eläkkeet maksettaisiin käteisellä. Sen vuoksi perusmaksuvirroista vastaavien järjestelmien on toimittava.”

Maksujärjestelmiin kohdistuvat kyberriskit ja epäluottamuksen kylväjät uhkana

Päivi Heikkisen mielestä maksujärjestelmiin kohdistuvat kyberriskit ovat merkittävin uhka, johon Suomessa on varauduttava. Pankkisektorimme on onneksi hyvin valveutunutta ja saanut erittäin hyvät arviot kyvystä torjua kyberuhkia, viimeksi Huoltovarmuuskeskuksen tuoreessa selvityksessä.

Uhkakenttä muuttuu kuitenkin koko ajan.

”Maksamisen ongelmat häiritsevät erittäin tehokkaasti koko yhteiskuntamme toimivuutta. Siellä voi olla tahoja, jotka nimenomaan haluavat aiheuttaa häiriöitä jonkin yksittäisen kaupan, pankin, alueen tai kokonaisen maan maksuliikenteeseen, kunkin motiivista riippuen.”

Kyberuhat voivat myös olla osa hybridivaikuttamista, jolla pyritään syömään luottamusta yhteiskunnassa.

”Siihen ei tarvita totaalista blackoutia, vaan muutama kerta, että oma pankkikortti ei toimikaan lähikaupassa. Epäluottamuksen kylväminen on yhteishengen kannalta pahempaa kuin se että jokin vain lakkaa toimimasta. Silloin kaikki sentään tajuavat, että jotain hämärää on tekeillä, eivätkä ala syytellä toisiaan.”

Korttimaksujen globaali keskittyminen lisää osaltaan järjestelmien haavoittuvuutta. Eurooppalaisessa keskustelussa onkin herätty tähän asiaan.

”Päivittäinen maksamisemme on kahden jättiyrityksen hallussa, jotka on listattu pörssiin Yhdysvalloissa. Maailmanpolitiikan muututtua aikaisempaa arvaamattomammaksi ei enää ole poissuljettua että maksamisen infrastruktuureja käytettäisiin geopolitiikan välineinä.”

Riskit voivat myös olla luonteeltaan teknisiä, kuten huoltotyöt ja järjestelmäpäivitykset sekä energiansaantiin ja tietoverkkoihin liittyvät häiriöt.

”Suomalaispankkien järjestelmät ja toimintatavat ovat kansainvälisestikin katsoen korkeaa luokkaa. Silti koskaan ei voi sulkea pois sitä, että jotain ikävää tapahtuu.”

 

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli