Mitä yritys hyötyy varautumisharjoituksesta?

22.12.2015

Yksittäiselle yritykselle FATO-harjoitukseen osallistuminen on verrattain suuri ponnistus. Harjoitukseen valmistautuminen on vienyt työtunteja, ja itse harjoituspäivänä siinä on voinut olla kiinni kymmeniä ihmisiä. Mitä hyötyä yritykselle on osallistumisesta?

”Tärkein hyöty on se, että voimme tarkistaa, ovatko jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmat ajan tasalla. Pystymmekö todella toimimaan niiden mukaan? Asiat konkretisoituvat. Voi myös löytyä seurannaisvaikutuksia, joita ei ole osattu ajatella”, Elon varatoimitusjohtaja Keijo Kouvonen yksilöi.

Katveita ei saa jäädä

Finanssiala on hyvin verkottunutta ja riippuvaista lukuisista oman organisaation ulkopuolisista toimijoista. Finanssialan Keskusliiton (FK) johtava asiantuntija Mika Linna nostaa harjoituksen keskeiseksi havainnoksi sen varmistamisen, ettei yllättäviä katveita jäisi.

”Vaikka paperille on piirretty aukoton palveluketju, eri organisaatiot ovat voineet rajata oman roolinsa hieman toisin. Väliin voikin jäädä aukko.

Sopimuskulttuurissa on tapahtunut paljon hyvää viime vuosina, mutta siinä on yhä petrattavaa”, Linna huomioi.

”Yritykset ovat varautuneet moneen, mutta harjoitus toi esiin myös parannettavaa”, sanoo FK:n Mika Linna.

Hyödyllinen herättäjä

Linna on saanut FK:n jäseniltä hyvää palautetta harjoituksesta.

”Ennakkotehtäviin valmistauduttiin huolella ja toimintapäivään resursoitiin kunnolla väkeä. Harjoittelu koetaan yrityksissä tärkeäksi ja hyödylliseksi. Tuli hyviä havaintoja siitä, että asioihin on varauduttu niin pitkälle kuin pystytään. Tuli myös ahaa-elämyksiä tarvittavista parannuksista.”

Varautuminen koko organisaation asia

Sekä Kouvonen että Linna pitävät tärkeänä sitä, että suuren harjoituksen kautta häiriöihin varautuminen nousee organisaatioissa johtoryhmän listalle. Varautumiseen tarvitaan mukaan koko organisaatio: eivät pelkästään tekniset asiantuntijat ja valmius- tai turvallisuuspäälliköt.

”Täytyy lähteä siitä, että koko koneisto toimii myös normaalista poikkeavissa oloissa”, Kouvonen painottaa.

Riitta Gullman

Teksti ja Mika Linnan valokuva

 



 

 

 

Jaa artikkeli