Valvonnassa omat reviirit

7.5.2014

 

”Energiavirasto ja Huoltovarmuuskeskus tekevät hyvää yhteistyötä. Varmistamme viranomaistoiminnan järkevyyden ja sujuvuuden”, Energiaviraston verkkotoiminnan johtaja Simo Nurmi sanoo.

Molemmat viranomaiset katsovat asioita kokonaisuuden kannalta ja käytännönläheisesti omasta näkökulmastaan.

Uudistettu sähkömarkkinalaki täsmensi sähköverkon kehittämisvelvollisuutta, jota valvoo Energiavirasto ja varautumissuunnitelmaa, jota valvoo Huoltovarmuuskeskus. Jakeluyhtiöille tuli uusia toimitusvarmuusvaatimuksia. TEM halusi puuttua asiaan suurmyrskyjen jälkeen ja alkoi laatia uusia vaatimuksia. Yhtiöille asetettiin selkeät tuntirajat, joita pidempiä sähkönjakelukeskeytyksiä ei saa olla. Vuoden 2028 loppuun mennessä sähköverkot on saatava sellaiseen kuntoon, että asemakaava-alueella ei tule yli 6 tunnin sähkönjakelukeskeytyksiä eikä muilla alueilla yli 36 tunnin keskeytyksiä.

Simo Nurmi

Lakimuutos täyttää EU:n kolmannen energian sisämarkkinapaketin vaatimat muutokset ja keskeinen tavoite on sähkönjakelun varmuustason nostaminen suurhäiriötilanteissa.

”Tämä aiheuttaa suurimmalle osalle sähköyhtiöitä merkittäviä lisävaatimuksia. Niiden on investoitava sähköverkkojen parantamiseen ihan eri tavalla kuin ennen. Energiaviraston on valvonnallaan edistettävä mainittujen tavoitteiden toteutumista. Sähköverkon haltijoille tuli velvollisuus kahden vuoden välein laatia sähköverkon kehittämissuunnitelma, jossa kuvataan systemaattisesti, miten ne aikovat tavoitteet saavuttaa”, Simo Nurmi kertoo.

Samoin kuin Huoltovarmuuskeskus vaatii jakeluyhtiöiltä kesäkuun loppuun mennessä varautumissuunnitelmat, Energiavirasto vaatii niiltä kehittämissuunnitelmat.

 

”Energiavirasto arvioi kehittämissuunnitelmien perusteella, ovatko suunnitellut toimenpiteet realistisia ja täytetäänkö niillä lain vaatimukset. Meille tulee kahden vuoden välein noin 80 kehittämissuunnitelmaa”, Simo Nurmi sanoo.

Energiavirasto arvioi ne ja velvoittaa toimijat tekemään tarpeen tullen muutoksia niihin. Energiavirasto sai jonkin verran lisäresursseja tehtävää varten. Sähköverkko- ja kaasuverkkotoiminnan valvonnassa on nyt 15 ihmistä, kun koko Energiavirastossa on noin 70. Simo Nurmen reviiriin kuuluvat sähkö- ja maakaasuliiketoimintojen taloudellinen valvonta, tekninen valvonta sekä lupa-asiat.

Selkeät vastuut

”Olemme vuodesta 2013 lähtien tehneet aiempaa tiiviimmin yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa ja käyneet läpi valvonta-asioita. Olemme kommentoineet toistemme kehittämis- ja varautumissuunnitelmavaatimuksia, ettei esimerkiksi vaatimuksiin tulisi päällekkäisiä asioita. Vastuut ovat meillä selkeät, eikä epäselvyyksiä ole esiintynyt”, Simo Nurmi täsmentää.

Aiemmin sähkömarkkinalainsäädännöllä oli vain yksi valvova viranomainen eli nykyinen Energiavirasto. Nyt varautumissuunnittelua valvoo Huoltovarmuuskeskus. 

Energiavirasto on perustettu vuonna 1995, kun uusi sähkömarkkinalainsäädäntö astui voimaan. Sähkön tuotanto ja myynti erotettiin liiketoiminnallisesti sähkön siirrosta. Toimintaa valvomaan perustettiin Sähkömarkkinakeskus, joka muuttui Energiamarkkinavirastoksi ja viime vuodenvaihteessa Energiavirastoksi. Siitä on vähitellen kasvanut energia-alan yleisviranomainen.

”Ministeriö eli TEM valmistelee lait, mutta me olemme aina mukana alusta lähtien työryhmissä ja kuultavana. Perinteisen valvonnan ohella meille kuuluu ”pehmeämpiäkin” asioita, kuten esimerkiksi verkkoliiketoiminnan järkevän kehittymisen edistäminen”, johtaja Simo Nurmi huomauttaa.

Helinä Hirvikorpi

 

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli