Voimatalouspoolin varautumispäivä Vantaalla

10.6.2015

Aihepiirit

Energiahuolto

Voimatalouspooli järjesti toukokuun puolivälissä Ilmailumuseon tiloissa Vantaalla valtakunnallisen varautumispäivän. 

Yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa järjestetyn tapaamisen tavoitteena oli sitouttaa poolin jäsenyrityksiä ja päivittää niiden edustajien tietoutta voimahuollon varautumisen nykytilasta ja turvallisuusympäristömme mahdollisista muutoksista.

Tilaisuus oli toinen nykyisen sähkömarkkinalain voimassaolon aikana järjestetty koulutustapahtuma.

Energian tuotannon, siirron ja jakelun varautumista ja valmiussuunnittelua johtava voimatalouspooli on yksi aktiivisimmista Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimivista pooleista. Sen jäseniä ovat sadat suomalaiset sähkön ja lämmön tuotanto- ja jakeluyhtiöt.

Sähkötehosta niukkuutta

Voimatalouspoolin puheenjohtaja ja Fingrid OYj:n johtaja Reima Päivinen alusti sähkön riittävyydestä. Hän ennustaa, että niukkuus sähkötehosta ja joustavuudesta kasvaa sähkömarkkinoilla.

Taustalla on EU:n ilmastotavoitteiden seurauksena nopeasti kasvanut tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto ja sen luontaista tehonvaihtelua tasapainottavan perinteisen voimatuotannon heikko kilpailukyky.

Sen seurauksena voimatuotantoon ei kannata tehdä uusia investointeja ja jo olemassa olevaa lauhdetuotantokapasiteettia voi poistua markkinoilta.

Päivinen muistuttaa, että sähkömarkkinoilla on varauduttava suuriinkin muutoksiin. Ja se onnistuu parhaiten kehittämällä pohjoismaista yhteistä markkinamallia edelleen.

Ylitarkastaja Tatu Pahkala (TEM)

Toimijoilta vaaditaan varautumista

Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Risto Leukkunen raportoi verkonhaltijoiden ja kaukolämpöyritysten varautumissuunnittelun nykytilasta. Kesällä 2014 toimitettujen varautumissuunnitelmien tarkastuksessa noin puolella yrityksistä oli jotain huomautettavaa ja myös suunnitelmien tasoerot olivat suuria. Kesällä 2016 päättyvällä seuraavalla kierroksella vaatimustasoa nostetaan.

Leukkunen puhui päivän aikana myös huoltovarmuusreservikonseptin taustoista ja tavoitteista ja pohjoismaisesta NordBER-yhteistyöstä (Nordisk Beredskaps- och säkerhetsforum). Viimeksimainittu tarkoittaa sähköalan valmiussuunnitteluyhteistyötä viranomaisten ja kantaverkkoyhteiöiden kesken. 

TEM:n ylitarkastaja Tatu Pahkala esitteli valmiuslain ja sitä tarkentavien asetusten vaikutuksia voimatalouspoolin näkökulmasta listaten energia-alan kannalta keskeisiä lain soveltamisasetuksia. Niitä on juuri päivitetty rinnakkain voimatalouspoolin toimintaohjeen kanssa.

Kehittämistoimia yhteistyössä

Viestintäviraston johtava asiantuntija Ari Karppanen valotti puolestaan Häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmää eli HÄTYä ja sen toimintaa. HÄTY perustettiin kesällä 2013 tehostamaan häiriönhallinnan yhteistyötä tele- ja sähköyhtiöiden välillä.

Ryhmä on käsitellyt ja saanut aikaan runsaasti erilaisia kehittämistoimenpiteitä, kuten teleyhtiöiden kriittisten laitetilojen priorisoinnin sähkönsaannin osalta tai valvomoiden yhteystietojen saattamisen kaikkien tietoon HVK:n HUOVI-portaalin kautta.

Parhaillaan tunnistetaan ja inventoidaan sähköyhtiöiden automaattisten järjestelmien kannalta keskeisiä tukiasemia, ja pyritään varmistamaan niiden sähkönsaantia.

Yhteiskuntaa turvaamassa

Everstiluutnantti Mauri Etelämäki esitteli katsauksessaan muuttunutta turvallisuusympäristöämme ja Turvallisuuskomitean yleissihteeri Tatu Mikkola kokonaisturvallisuuden periaatetta sekä julkisen vallan ja elinkeinoelämän yhteistyötä, joihin suomalaisen yhteiskunnan varautuminen perustuu.

Mikkola listasi ajankohtaisia asioita, joiden parissa Turvallisuuskomitea parhaillaan toimii, ja korosti kyberturvallisuuden merkitystä Suomen kaltaiselle kilpailukyvystään huolehtivalle hyvinvointiyhteiskunnalle.


Huoltovarmuuskeskuksen Risto Leukkusen mielestä energiapoolit toimivat hyvin, ja alan toimijoiden tavoitteiden samankaltaisuus tukee yhteistyötä. Isoimmat haasteet ovat poolitoiminnan hyödyntämisessä kansainvälisessä toiminnassa.


Voimatalouspoolin puheenjohtaja Reima Päivinen arvioi, että yritykset arvostavat poolitoiminnassa ennen kaikkea saamaansa konkreettista hyötyä. Palaute on ollut pääosin hyvää, toki suurimmilla yrityksillä on parhaat resurssit olla mukana. 

 

Jussi-Pekka Aukia

 

 

Lue lisää sähkömarkkinalain velvoitteista ja varautumissuunnitelmista

Valvonnassa omat reviirit 

Varautumissuunnitelmat valmiiksi kesällä

 

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli