Huoltovarmuuskeskus – laivanvarustajako?

1.10.2013
Ilkka Kananen

Äskettäin tuli julkisuuteen yllättävä tieto, että Huoltovarmuuskeskus yhdessä vakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa on päättänyt ryhtyä strategisen laivaston omistajaksi. Kahdeksan aluksen laivaston avulla pystytään turvaamaan maamme öljy- ja öljytuotehuollon turvaamiselle välttämätön kuljetuskapasiteetti erilaisissa merenkulun häiriö- ja poikkeusoloissa. Sen vuoksi oli perusteltua pitää tämä laivasto suomalaisessa omistuksessa ja määräysvallassa. Se on samantasoinen kriittinen infrastruktuuri energiahuollolle kuin maakaasuverkosto ja sähkön kantaverkko, joita niitäkin Huoltovarmuuskeskus järjestelmävastaavien kautta omistaa. Se on vain luonteeltaan erityyppinen, liikkuva. Kaikki kolme energiainfrastruktuuria ovat joka tapauksessa fundamentaalisia nykyaikaisen yhteiskunnan perustoiminnoille.

Järjestely on monimutkainen ja sen synnyttäminen kesti vuosikausia. Se voitiin viimeistellä ilman että siitä – yllätys kyllä – olisi spekuloitu julkisuudessa. Huhuja kaupungilla oli kuitenkin kaiken aikaa liikkunut. Miksi Ilmarinen? Se on kotimainen, institutionaalinen omistaja, jonka kanssa asiat sujuivat myös kahden vuoden takaisen Fingrid-kaupan yhteydessä. Päätösten jälkeen aihetta on käsitelty mediassa asiallisesti.

Nyt on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että Huoltovarmuuskeskus ei ryhdy harjoittamaan varsinaista varustamotoimintaa. Se vain omistaa puoliksi Ilmarisen kanssa tämän huoltovarmuuskriittisen aluskannan. Neste Oil vuokraa ne edelleen pitkäaikaisella sopimuksella omiin kuljetuksiinsa. Aluksia operoivana hoitovarustamona voi olla Neste itse tai joku sen valitsema luotettava ja osaava alan toimija. Laivasto jatkaa toimintaansa kotimaisen, pohjoisiin merrenkulkuolosuhteisiin erikoistuneen miehistön ammattitaidon ja osaamisen turvin.

Suunniteltu järjestely toteutuessaan johtaa lopputulokseen, jossa kaikki osapuolet voittavat. Neste Oil voi keskittyä ydinliiketoimintaansa: puhtaiden polttoaineiden tuotantoon ja kauppaan, suomalaisten merimiesten työllisyyttä ja merenkulun osaamista voidaan ylläpitää, huoltovarmuus polttonesteiden osalta voidaan varmistaa Suomen kaltaisessa saarivaltiossa ja samalla sijoittajat saavat rahoilleen kilpailukykyisen tuoton. Sanalla sanoen kyseessä on ”sinivalkoinen ratkaisu”. On monin tavoin arvokasta, että se kaikkien osapuolten yhteistyöllä saatiin aikaan.

 
 

 

Jaa artikkeli