Ukrainan kriisi ja varmuusvarastointi

19.8.2014
Ilkka Kananen

Mediassa on kuultu huolestuneita kansalaispuheenvuoroja siitä, miksi nyt Ukrainan kriisin ja Venäjän pakotepolitiikan ollessa kuumimmillaan, varmuusvarastoja ollaan pienentämässä ja maan huoltovarmuutta siten heikentämässä. Kysellään jopa, että onko maamme huoltovarmuus uskon varassa ja huonoissa käsissä. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että kansallista huoltovarmuutta ja varautumista erilaisiin kriiseihin on määrätietoisesti kehitetty vuosikymmenien ajan virallisiin valtiovallan poliittisiin tavoitteisiin perustuen.

Valtioneuvosto teki viime joulukuussa päätöksen uusista huoltovarmuuden tavoitteista. Siinä ei järkytetä kriisinkestokykymme peruspilareita, eivätkä turvaamisen painopisteet ole olennaisella tavalla muuttuneet.

On totta, että uudessa päätöksessä varmuusvarastoinnin mitoitusta tarkistetaan hienokseltaan alaspäin. Leipäviljan varmuusvarastot sopeutetaan puolen vuoden kulutusta vastaavaksi, sillä kaupalliset varastot ja viljantuotannon varmuus takaavat sen, että joka hetki vähintään vuoden tarve voidaan tyydyttää. Tätä muutosta eivät alan toimijan vastustaneet ja se on laajalti ymmärretty.

Tuontipolttoaineiden viiden kuukauden tavoitetta ei ole muutettu. Sellainen tarkistus kuitenkin tehtiin, että Huoltovarmuuskeskus varastoi öljytuotteita maakaasun varapolttoaineeksi ainoastaan yhdyskuntien energiahuoltoa varten. Teollisuuden osuus jää pois. Taustalla tässä ovat maakaasun vähenevä kulutus ja tasapuolisuusnäkökohdat, sillä energialaitokset ja maahantuojat ovat tähänkin saakka joutuneet pitämään kustannuksellaan velvoitevarastoja ja maksamaan varmuusvarastointimaksua tuontipolttoaineista. Nämä muutokset tuovat varastointiin kustannustehokkuutta ja sopivat muutoinkin paremmin markkinatilanteeseen.

On toki ymmärrettävää, että kaikki heikennykset – pienetkin – herättävät levottomuutta nykyisessä maailmantilanteessa. Valtioneuvoston päätös antaa kuitenkin sopeutumisaikaa vuoden 2016 loppuun saakka. Silloin kansainvälispoliittinen tilanne voi olla jo toisenlainen. Joka tapauksessa varastojen sopeutustoimilla ei ole hengenhätä ja on syytä rauhassa seurata tilanteen kehittymistä.

Kiirettä ei ole senkään vuoksi, että Huoltovarmuuskeskus ei halua omilla kauppatoimillaan aiheuttaa häiriöitä tuotemarkkinoilla. Myös Huoltovarmuusneuvosto keväisessä kannanotossaan edellytti, että varmuusvarastojen sopeutus tehdään hallitusti ja olosuhteiden sallimissa puitteissa.

Huoltovarmuuskeskus tulee jatkossakin huolehtimaan maan huoltovarmuudesta toimivaltansa antamin mahdollisuuksin ja toimenpiteiden takana on enemmän kuin pelkkä usko.

 

 

 

Jaa artikkeli