Voimatalouspoolin jäsenet pitävät valot ja kaukolämmön päällä

13.2.2015

Sähkö ja lämpö ovat itsestäänselvyyksiä − kunnes kaikki ei toimikaan. Kun pistokkeesta ei tulekaan sähköä, eikä huusholli ehkä pian olekaan mukavan lämmin. Voimatalouspoolin jäsenet varautuvat pitääkseen sähköt meille itsestäänselvyytenä.

Voimatalouspooli on yksi huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvista pooleista. Siinä on jäseninä yhteensä useita satoja sähkön ja lämmön tuotanto- ja jakeluyhtiöitä. Poolin yhtenä tehtävänä on auttaa jäseniään varautumaan häiriötilanteisiin. Ne pitävät huolen siitä, että töpselistä tulee sähköä mahdollisimman vähäisin häiriöin ja kaukolämpö riittää lämmitykseen.

Vapaaehtoista toimintaa

Energia-ala on yksi huoltovarmuuden kannalta keskeisistä toimialoista. Siksi on olemassa voimatalouspooli. Se on yritysten yhteistyön foorumi sekä kytkös yritysten ja viranomaisten välillä. 

Jäsenyys poolissa ja toiminta siellä perustuu vapaaehtoisuuteen. Huoltovarmuusorganisaation pooleissa on jäseninä omien alojensa huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä.

Koulutusta, harjoituksia, työkaluja

Voimatalouspoolin puheenjohtaja Reima Päivinen pitää tärkeänä, että poolin toiminta hyödyttää jäseniä konkreettisesti.

”Pidämme harjoituksia ja koulutustilaisuuksia. Toiminta on hyvin käytännönläheistä. Painopiste on normaaliajan häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa. Kun niistä selvitään, pystytään toimimaan myös vakavammissa tapauksissa”, kertoo Reima Päivinen, voimatalouspoolin puheenjohtaja.

Konkreettisuuteen kiinnitetään paljon huomiota. Toiminnan pitää hyödyttää jäseniä suoraan.

”Yrityksille on työkaluja Huoltovarmuuskeskuksen Huovi-portaalissa. Siellä on mm. oman yrityksen jatkuvuudenhallinnassa auttavia välineitä, kuten kypsyysanalyysi”, kuvailee voimatalouspoolin sihteeri Arto Pahkin.

Kypsyysanalyysi tarkoittaa joukkoa kypsyyskuvauksia. Kypsyysanalyysi on yrityksen jatkuvuudenhallinnan itsearviointityökalu, jonka avulla yritys voi arvioida omaa varautumistaan häiriötilanteisiin. Sähkönjakeluyhtiöt voivat hyödyntää analyysiä kun ne laativat Huoltovarmuuskeskukselle toimitettavaa varautumissuunnitelmaa ja varautumissuunnittelun kehittämisohjelmaa, joihin sähkömarkkinalaki niitä velvoittaa.

Voimatalouspooli pähkinänkuoressa

  • toimii osana huoltovarmuusorganisaatiosa (HVO)
  • toimisto (puheenjohtaja ja sihteeri) Fingrid Oyj:stä, perustuu poolisopimukseen Huoltovarmuuskeskuksen ja Fingrid Oyj:n välillä
  • järjestää alueellisia tilaisuuksia varautumisesta vuosittain, harjoituksia eri puolilla maata
  • muutaman vuoden välein suuri valtakunnallinen harjoitus (tuorein Rovaniemellä
  • kouluttaa valtakunnallisilla ja alueellisilla maanpuolustuskursseilla
  • yrityskohtaista koulutusta jatkuvuudenhallinnasta
  • tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa
 

Yhteistyötä tarvitaan

Likimain kaikki yhteiskunnan toiminnot riippuvat jollakin tavalla sähköstä. Siksi voimatalouspooli tekee yhteistyötä muiden huoltovarmuusorganisaation poolien kanssa. Niitä ovat mm. vesihuoltopooli ja öljypooli, jotka kokoavat yhteen huoltovarmuuden kannalta kriittiset vesihuoltoyritykset ja polttoaineyhtiöt.

Yhteistyökaavailuja on myös ict-poolin ja sen jäsenten kanssa, sillä kyberturvallisuus on energia-alalla todella tärkeää. Toinen nouseva yhteistyön alue on tietoliikenne.

”Pitkissä sähkökatkoksissa tele- ja tietoliikenneverkot hyytyvät varsin nopeasti. Yhdessä pitäisi katsoa, miten viestiliikenne saataisiin toimimaan paremmin vakavissa sähkökatkoissa”, Päivinen kaavailee.

Poolissa ”isänmaan asialla”

Voimatalouspooli on yrityksille ja viranomaisille hyvä foorumi keskustelulle, harjoittelulle ja kokemusten vaihdolle. Viranomaisten suuntaan pooli tuottaa tietoa ja laskelmia.

Energia-alan yritykset toimivat joko monopoliasemassa, kuten verkkoyhtiöt, tai kilpailevat keskenään, kuten sähköntuottajat. Häiriötilanteisiin varautumisessa ollaan yhdessä ”isänmaan asialla”, neutraalilla ja kaikkien kannalta hyödyllisellä alueella. Pooli toimiikin hyvin aktiivisesti. Se pyrkii auttamaan yrityksiä varautumaan normaaliolojen häiriöistä aina poikkeusoloihin asti.

Voimatalouspoolin sihteeri Arto Pahkin (vasemmalla) muistuttaa, että yrityksen koko toimitusketju on varmistettava.

Yksin toimiminen ei onnistu

”Toimiala on sellainen, että kaikkien on joka tapauksessa varauduttava häiriöihin. Yritykset ovat huomanneet, että yhteistyölle on tarvetta. Näitä asioita ei voi hoitaa pelkästään yksinään”, pohtii Reima Päivinen.

Verkottunut yhteiskunta ei varautumista yksinkertaista.

”Se on haaste. Koko ketju on katsottava läpi, ja koko ketjun on toimittava. Kun palveluja ostetaan paljon ulkopuolelta, myös palveluntuottajien ketjun on oltava varautumisessa mukana”, muistuttaa Arto Pahkin.

Tykkylumi aiheutti tammikuussa paljon sähkökatkoja

Tänä talvena on jo koettu tykkylumen sähkölinjoille aiheuttamia ongelmia. Linjojen raivaajat ja verkon huoltomiehet ovat painaneet pitkiä päiviä etsien vikoja sähkölinjoilta ja korjaten niitä.

”Vaikuttaa siltä, että ilmasto-olot ovat muuttuneet. Jos alkaa olla kovia myrskyjä ja sataa jäätävää tihkua, on tilanne vaikea meilläkin”, voimatalouspoolin sihteeri Arto Pahkin viittaa Yhdysvaltojen itärannikon mittaviin sähkökatkoihin.

 

”Joensuun ja Kokkolan seudulla oli viime vuoden loppupuolella aika pahaa tykkylumiongelmaa. Kuopion tienoolla oli myös pitkiä sähkökatkoja ja joitakin ihmisiä evakuoitiinkin. Äskettäin Rovaniemellä oli tilanne päällä, kun tykkylumi oli tarttunut pahasti kiinni puihin ja koko ajan tuli lisää lunta”, Pahkin listaa häiriötilanteita.

Katkoihin varauduttu varsin heikosti

Yhteiskunnassa on yleisesti ottaen varauduttu melko huonosti pitkiin sähkökatkoihin, arvioivat voimatalouspoolin puheenjohtaja Reima Päivinen ja Arto Pahkin.

Viime vuosina on paikoittain ollut päiväkausien, jopa noin viikon sähkökatkoja. Niillä alueilla ihmiset ovat oppineet varautumaan. Aggregaatteja on hankittu. Taskulamppuja, kynttilöitä ja hieman kotivaraa on hankittu kuivakaappiin. Kaasukeitin löytyy monelta pidemmät sähkökatkot kokeneelta, jos taloudessa ei ole puuliettä.

Mutta kaupungeissa ei sähkökatkoja ole ollut, joten harva niihin on varautunutkaan. Ei ole tarvinnut.

”Ei meilläkään kotona ole kummemmin varauduttu. Tosin mökiltä löytyy aggregaatti”, Reima Päivinen tunnustaa.

 

Riitta Gullman

Teksti ja kuvat

 

 



 

 

 

Jaa artikkeli