Sähkön jakeluverkot vahvistuvat

6.2.2015

Suuret ja pienemmät häiriöt

Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen kertoo, että tämän vuosisadan puolella sähköjärjestelmän vakavia romahduksia on tapahtunut muun muassa Yhdysvalloissa ja Italiassa. Intian vuoden 2012 sähkökatkos oli kuitenkin omaa luokkaansa, sillä se vei sähköt lähes 700 miljoonalta ihmiseltä.

Petri Nieminen

"Valtakunnallisen häiriön sattuessa kantaverkon sähköistämiseen tarvitaan jopa vuorokausi ja jakeluverkkojen kytkemiseen tarvitaan jopa toinen vuorokausi.”

 

”Suomessa viimeinen laaja häiriö on koettu viimeksi vuonna 1974. Yleinen uskomus on, että seuraava häiriö on on ajallisesti sitä lähempänä. Sähkökaupan ja -verkon kansainvälistyminen parantaa toimitusvarmuutta ja tuo joustoa, mutta samalla se lisää myös suurhäiriöiden uhkaa”, Nieminen pohtii.

”Häiriöriskiä kasvattaa myös se, että ollaan jatkuvasti kapasiteetin äärirajoilla. Silloin pienikin häiriö voi kaataa järjestelmän tasapainon.”

Fingridin kantaverkkokeskus (Kuva Fingrid/Otto Wiikari)

1-2 vuorokautta ilman sähköä

Jos Suomen kantaverkko romahtaisi, voimalat ajettaisiin hallitusti alas vaurioiden välttämiseksi. Hyvin nopeasti oltaisiin tilanteessa, jossa uusi käynnistys pitäisi tehdä nollasta. Se onnistuu vain tuontisähkön avulla tai osalla pohjoisen vesivoimalaitoksista.

”Syyskuussa harjoittelimme Rovaniemellä kuvitteellista tilannetta, jossa kantaverkko on kaatunut, eikä siemensähköä uudelleenkäynnistyksiä varten saada ulkomailtakaan. Onnistuimme muodostamaan muusta verkosta irrallaan olevan saarekkeen, mutta se vei huomattavasti suunniteltua pitempään, joten harjoitus jouduttiin keskeyttämään.”

Lue Rovaniemen harjoituksesta

VALVE2014 harjoitti yhteistoimintaa

 

Syynä hankaluuksiin oli kuorman pienuus suhteessa voimalaitosten turbiinien tehoon, mikä teki järjestelmän säätämisestä poikkeuksellisen haastavaa.

”Rovaniemen harjoituksen perusteella olemme tarkentaneet arviota sähköjen palauttamisen aikataulusta valtakunnallisen häiriön sattuessa: kantaverkon sähköistämiseen tarvitaan jopa vuorokausi ja jakeluverkkojen kytkemiseen tarvitaan jopa toinen vuorokausi”, Niminen sanoo.

”Sähköjen palauttamiseen tarvitaan paljon käsityötä ja toimivia viestiyhteyksiä. Automaation ja viestinnän varavoimajärjestelyt ovat tässä erittäin kriittisessä asemassa.”

Jakeluverkot vahvistuvat

Lue jakeluyhtiöiden varautumisvelvoitteesta

Varautumissuunnitelmat valmiiksi kesällä

 

Tapaninpäivän 2011 myrskyjen aiheuttamat laajat tuhot ja katkokset sähkönjakelussa herättivät alan toimijat ja viranomaiset, minkä seurauksena alueellisten sähköverkkojen ja taajamien kuluttajaverkkojen säänkestävyyttä on vahvistettu ja vahvistetaan miljardi-investoinnein.

Siitä huolimatta vaikeat sääolosuhteet ovat edelleenkin koetelleet esimerkiksi asukkaita Kuopion ympäristössä.

Asta-myrsky kesällä 2010 kaatoi puita ja aiheutti sähkökatkoksia Etelä- ja Pohjois-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomessa (Kuva Fingrid)

”Vaikka yhä isompaa osaa alueellisista jakeluverkoista vahvistetaan kestävämmäksi, pitkien sähkölinjojen päissä oleville haja-asutusalueiden tiloille on vaikeaa saada toimitusvarmuutta taloudellisesti kestävällä tavalla. Tilat, joille katkeamaton sähkönsaanti on elintärkeää, ovat varmaankin jo investoineet varavoimaan.”

Jakeluyhtiöille määrättiin syksyllä 2013 varautumisvelvoite, jota Huoltovarmuuskeskus valvoo. Nieminen on työnsä puolesta tutustunut 94 suomalaisen verkkoyhtiön varautumissuunnitelmiin.

”Joukossa on Carunan ja Elenian kaltaisten suuryhtiöiden ohella myös aivan pieniä toimijoita, joilla ei juuri ole ylimääräisiä resursseja. Kaikilla ei edes ole varavoimaa valvomoissaan. On vaikea käsittää, miten nämä yhtiöt pystyvät toimimaan suurhäiriötilanteessa.”

Jussi-Pekka Aukia

 

 
 

 

 

Jaa artikkeli