JAHA jalkautuu maatiloille, osa 1

17.4.2014

Elintarvikeketjuun ja sen toimivuuteen liittyy ketjun eri osissa useita kriittisiä kohteita, joiden toiminnan häiriöttömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Eräitä varautumisen puutteita on tullut esiin myös viime aikojen häiriötilanteissa. Haasteita ovat luoneet niin myrskyt kuin inhimilliset erehdyksetkin. Häiriöiden keskeisiä vaikutuskanavia ovat olleet sähkön jakelun häiriintyminen, tietoliikenteen estyminen ja vesijohtoveden pilaantuminen.

Tässä artikkelisarjan ensimmäisessä osassa käsitellään eräitä alkutuotannon tilatason jatkuvuuden varmistamisen keskeisiä haasteita.

Huoltovarmuusorganisaation elintarvikehuoltosektorin alkutuotantopoolin erityistehtävänä on

  • seurata ja analysoida tekijöitä, jotka vaikuttavat maatalouden toimintaympäristöön erityisesti varautumisen ja huoltovarmuuden kannalta
  • kartoittaa maataloustuotantoon kohdistuvia uhkia ja analysoida niiden vaikutuksia sekä laatia toimintamalleja uhkatilanteiden vaikutusten eliminoimiseksi tai pienentämiseksi
  • varmistaa, että alkutuotannon tarvitsema erilainen panostuotanto sekä tuotannon edellyttämän logistiikan ja muiden tuotannon kannalta tarpeellisten järjestelmien toimivuuden turvaaminen otetaan huomioon muiden poolien toiminnassa
  • seurata tilatason varautumisvalmiuden kehittymistä, osallistua maatilojen varautumiskoulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen yhteistyössä muiden toimijatahojen kanssa sekä tehdä selvityksiä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tarvittavien korvaavien toimintojen kehittämiseksi.
 

Alkutuotannossa pyrkimyksenä on sekä ohjeistusta laatimalla että koulutusta tehostamalla parantaa tilatason valmiuksia toimia erilaisissa häiriötilanteissa. Nykyaikaisten tuotantotilojen riippuvuus tilan ulkopuolisista toimijoista – palvelun tuottajista ja tavarantoimittajista – on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Tilat – erityisesti karjataloustilat – ja niiden toiminta edellyttävät tarkkaan aikataulutettua ja luotettavasti toimivaa logistiikkaa. Tilojen tuotteiden toimitukset teollisuuteen ja toisaalta tilojen tarvitsemien tuotantopanosten toimitukset tiloille eivät siedä kovinkaan suuria ajallisia viivästyksiä.

Tilojen tuotantotoiminta on hyvin sähköriippuvaa. Sähköä tarvitaan valaistuksen ohella erilaisten koneiden ja laitteiden käyttövoimana. Esimerkiksi lypsykarjatilalla häiriötön sähkön saatavuus on elinehto. Lypsy tapahtuu täysin koneellisesti. Edelleen maidon jäähdytyksessä ja tilasäilytyksessä tarvitaan sähköä. Sikatiloilla ja siipikarjatiloilla taas ilmanvaihdon ja lämpötilasäätelyn on toimittava luotettavasti. Sähkön saatavuus on siten toiminnan perusedellytys.

Nykyaikaisella tilalla erilaisia toimintoja ohjataan tietotekniikan avulla. Tämän toimivuus taas on riippuvaista sähkön saatavuudesta. Sähkön saannin varmistaminen onkin yksi keskeinen tavoite pyrittäessä tehostamaan tilojen kykyä jatkaa tuotantoa erilaisissa häiriötilanteissa. Juuri harvaan asutuilla alueilla sähköverkko on toteutettu ilmajohdoin, jolloin verkon haavoittuvuus esimerkiksi myrskytilanteissa on todennäköistä.

Sähköverkkojen häiriöt heijastuvat myös epäsuorasti maatilojen toimintaan. Yksi heijastusvaikutus on vesihuollon vaikeutuminen. Tilat ovat siirtyneet yhä enenevässä määrin joko vesiosuuskuntien tai kunnallisten vesilaitosten vedenjakelun piiriin. Näiden verkostojen toimivuus on riippuvaista sähköä. Sähkökatkot aiheuttavat aina ennen pitkää ongelmia vesihuollolle.

Maatilojen toimintaan liittyy edellisten lisäksi uhkia, joiden realisoituminen aiheuttaa tilojen tuotannon jatkuvuudelle suuriakin haasteita. Näitä ovat vakavat eläin- ja kasvitaudit, radioaktiiviset laskeumatilanteet, rankkasateet ja niiden seurakusena syntyvät tulvatilanteet.

Sähköverkkojen toimintahäiriöihin varautuminen tilatasolla merkitsee riittävän, toimintavarman ja tilan sähköntarvetta vastaavan varavoimajärjestelmän olemassaoloa. Vain sen avulla tilojen tuotantoa voidaan jatkaa pitkäkestoisten sähkökatkosten aikana. On selvää, että sähkön jakeluverkkojen rakenteen kehittäminen haja-asutusalueilla parantaa toimintavarmuutta, mutta täydellisen toimintavarmuuden saavuttaminen tältä osin vaatii merkittäviä panostuksia ja vie aikaa. Tilojen vesihuollon turvaaminen edellyttää puolestaan sitä, että vesiosuuskunnat ja vesilaitokset varmistavat omat sähkön saannista riippuvat kohteensa varavoimajärjestelyin.

Tilatason jatkuvuuden varmistamisen tukeminen

Turvallinen tila

Oppaan tarkoitus on herättää maatilayrittäjä pohtimaan tilansa riskejä ja opastaa niihin varautumiseen.

Oppaan voi ladata Huoltovarmuuskeskuksen sivuilta suomeksi ja ruotsiksi.

 

Alkutuotantopoolissa on laadittu Turvallinen tila -opas. Oppaan tarkoituksena on herättää maatilayrittäjän kiinnostus varautumissuunnitteluun ja motivoida häntä osallistumaan eri toimijoiden tarjoamaan varautumis- ja ensiapukoulutukseen.

Maatilan toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi on tärkeää tunnistaa riskit ja varautua niihin jo ennen vakavaa häiriötilannetta. Turvallinen tila -oppaassa maatilayrittäjää kehotetaan pohtimaan, onko hänen tilallaan jotain erityisiä riskejä sekä selvittämään itselleen miten niihin on varauduttu. Oppaan yksinkertaisilla ohjeilla pyritään vähentämään erilaisten poikkeuksellisten tilanteiden aiheuttamia haittoja sekä nopeuttamaan tilanteesta toipumista. Ohjeiden lisäksi oppaaseen on laadittu luettelo maatilan tärkeistä yhteystiedoista. Maatilayrittäjän tehtäväksi jää paikallisten hälytysnumeroiden keruu ja ylläpito oppaan takakannessa sekä käsipuhelimessa.

Markus Lassheikki 

Poolisihteeri, alkutuotantopooli

Viljo Holopainen

Valmiuuspäällikkö, elintarvikehuoltosektorin poolit

 

 

 

 
 

Jaa artikkeli