Maidonhallintaa 24/7

17.4.2014

Johtaja Annikka Hurme, kuinka olennainen on Valion rooli osana Suomen elintarvikehuollon kokonaisuutta?

Hyvin keskeinen. Otamme vastaan yli 85 prosenttia Suomen raakamaidosta, jalostamme noin puolet käytettävien maitotuotteiden arvosta ja jakelemme noin 40 prosenttia kaikista lämpötilasäädellyistä elintarvikkeista. Jatkuvuudenhallinta koskettaa meitä sekä perustuotanto-, jakelu- että taloudellisesta näkökulmasta.

Millä tavoilla olette käytännössä mukana huoltovarmuus- ja jatkuvuudenhallintatyössä?

Kaikilla Valion toimipaikoilla on joko aloitettu tai ollaan juuri aloittamassa toipumissuunnitelmien tekeminen merkittävistä häiriöistä toipumiseksi. Merkittävillä häiriöillä tarkoitetaan tässä toimipaikan tai sen merkittävän osan toiminnan keskeytymistä vähintään viikoksi.

Mitä jatkuvuudenhallintatyö vaatii teiltä käytännössä?

Menettelyjen riittävyyden tarkastelua, henkilökunnan kouluttamista ja ymmärryksen lisäämistä sekä aikaa, resursseja ja tarvittavia investointeja. Tietyt vastuuhenkilöt seuraavat jatkuvuudenhallintaan liittyviä asioita niin prosessi- kuin taloudellisesta näkökulmasta. Käytännössä joka tehtaan johtaja huolehtii, että käytössä on riittävästi resursseja näiden asioiden edistämiseen. Maitoa tulee sisään joka hetki, ja samassa tahdissa pitää tehdä päätöksiä, mihin sitä ohjataan.

Mitä hyötyä Valio on saanut siitä, että se on mukana jatkuvuudenhallintatyössä?

Meillä on paremmat valmiudet toipua nopeammin vakavaan häiriöön johtaneesta tilanteesta. Toiminnan jatkuvuuteen liittyvät asiat otetaan yhä tarkemmin huomioon uusia ja vanhoja toimenpiteitä tarkastellessa. Valiossa jatkuvuudenhallintatyö on myös oman tehokkuuden kehittämistä. Jollemme olisi tässä tehokkaita, emme menestyisi taloudellisesti. Siksi meidän on helppo viedä tämäntyyppisiä asioita eteenpäin.

Annikka Hurme:

”HUOVI on nostanut jatkuvuudenhallintaan liittyviä asioita esiin sellaisista tarkastelukulmista, joihin emme ehkä olisi muuten kiinnittäneet riittävästi huomiota.”

 

Millaisia omia työkaluja ja prosesseja teillä on käytössänne jatkuvuudenhallintaan?

Riskinarviointimenettely, vuosittaiset yhteiset painopistealueet, yhteyshenkilöiden tapaamiset ja toimipaikkojen verkottumiset. Käytännön työstä vastaa turvallisuuspäällikkömme Seppo Morander yhdessä tehtaanjohtajien ja keskeisten asiantuntijoiden kanssa.

Mitä hyötyä Huoltovarmuuskeskuksen tarjoamista jatkuvuudenhallinnan työkaluista on Valiolle ollut?

HUOVI on tuonut esille asioita toisenlaisista tarkastelukulmista, joihin emme olisi ainakaan aluksi kiinnittäneet riittävästi huomiota. Lisäksi se on avannut meille uusia mahdollisuuksia toimintamme benchmarkkaukseen.

Mitä parannettavaa työkaluista on löytynyt?

Puhuin aiheesta väkemme kanssa, ja yksi asia nousi selkeästi esiin – HUOVI:n kypsyysanalyysia pidetään hyvänä mutta vaikeasti tulkittavana. Kypsyystasojen kuvaukset ovat melko hankalia sekä ymmärtää että soveltaa oman yksikön toimintaan. Niitä voisi siis kehittää yksinkertaisemmiksi. Yleisesti ottaen HUOVI:a kannattaa jatkokehittää viranomaisten ja muiden toimijoiden käytännön työkaluksi, jolla voidaan varmistaa huoltovarmuuskriittisten yritysten toiminnan edellytyksiä jo normaaliajan poikkeustilanteissa.

Millaisten organisaatioiden tulisi mielestänne olla kiinnostuneita jatkuvuudenhallinnasta tai olla mukana asian edistämisessä?

Nähdäkseni useimmat huoltovarmuuskriittiset isot yritykset ovat jo kiinnostuneet aiheesta, mutta nykyisin pienetkin yritykset ovat verkottuneita. Tietty pk-yritys voi olla jonkin toimipaikkamme kannalta kriittinen, jos sillä on jotain erityisosaamista tai erityinen tuote, jonka puuttuminen tai äkillinen hajoaminen johtaisi meillä valmistuksen keskeytymiseen. Siksi myös pienet, erityisosaamista omaavat yritykset kannattaa värvätä mukaan jatkuvuudenhallintatyöhön. Sama koskee kuntien ja julkisten palvelujen toimittajia.

Jukka Holopainen

 

 

Valio

 

 

 

 

 
 

Jaa artikkeli