Elintarvikehuolto pandemiatestissä
Pandemia-aika on testannut päivittäistavarakaupan varautumista tosielämässä – sekä kaupan keskusliikkeen, toimialaliiton että viranomaisen näkökulmista.
Keskon Päivittäistavarakaupan toimitusketjun ohjauksesta, logistiikasta ja kaupan palveluista vastaava johtaja Jyrki Tomminen on istunut noin kahden vuoden ajan K-ryhmän edustajana kauppa- ja jakelupoolin poolitoimikunnassa. Hän arvioi, että kevään pandemia-aika kasvatti huoltovarmuusyhteistyön merkitystä ja tiivisti sitä monin tavoin.
”Siirryimme kauppa- ja jakelupoolissa heti pandemian alkuvaiheessa tihennettyyn palaverirytmiin, joka jatkuu edelleen. Palavereissa käymme läpi tilannekuvan niin alkutuotannon, elintarviketeollisuuden kuin kaupan ja jakelun osalta sekä keskustelemme jatkonäkymistä”, Tomminen kuvaa poolityön tiivistymistä.
”Palaverien lisäksi olemme päivittäneet poolin toteuttaman kyselyn kautta luottamuksellista tietoa PTY:n jäsenyritysten kesken kattavan tilannekuvan muodostamiseksi. Kyselyn yhteenveto toimitettiin niin, etteivät yksittäisen yrityksen vastaukset käy siitä ilmi. Kyselyjä tehtiin aluksi tiheämmin, ja nyt harvemmin.”
Yhteen hiileen
Huoltovarmuus on jatkuvasti tärkeä asia, jonka merkitys on tänä keväänä vain korostunut.
Kevään aikana on voinut huomata, miten hienosti eri toimijat ovat puhaltaneet yhteen hiileen. Hyvästä yhteistyöstä kuuluu kiitos jokaiselle mukana olleelle.
”Haluamme K-ryhmänä osaltamme turvata ruoan vahvan kotimaisen tuotantoketjun jatkuvuuden. Pidämme erittäin tärkeänä, että Suomen 80% omavaraisuus elintarvikkeissa säilyy jatkossakin. Kotimainen tuotanto sekä hyvin toimiva elintarvikeketju antavat meille turvaa poikkeustilanteissa ja tuovat laajasti työtä ja hyvinvointia”, Tomminen muistuttaa.
”Huoltovarmuusyhteistyöllä on tärkeä rooli tämän tavoitteen ylläpitämisessä. Kevään aikana on myös voinut huomata, miten hienosti eri toimijat ovat puhaltaneet yhteen hiileen. Hyvästä yhteistyöstä kuuluu kiitos jokaiselle mukana olleelle.”
Tehty huoltovarmuustyö on varmasti osaltaan vaikuttanut positiivisesti päivittäistavarahuollon tämänhetkiseen hyvään tilanteeseen.
”Yhteistyö toimii hyvin, ja meillä on hyvät lähtökohdat jatkaa yhdessä eteenpäin. Toki on tärkeää kerätä talteen opit kevään poikkeustilanteen ajalta, jotta voimme kehittää toimintaa edelleen. Pidämme K-ryhmässä huoltovarmuustyötä erittäin tärkeänä ja haluamme olla jatkossakin siinä mukana edistämässä Suomen kannalta kriittisen tärkeitä asioita.”
Hyvän sään aikaan
Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) valmiuspäällikkö ja Kauppa- ja jakelupoolin poolisihteeri Lauri Kulonen muistuttaa, että huoltovarmuutta ja luottamusta ei saa aikaan sormia napsauttamalla, vaan se pitää rakentaa hyvän sään aikana.
”Olemme jo normaaliaikoina kehittäneet poolissa poikkeusolojen varalle yhteiset toimintamallit, joiden mukaan olemme lähtökohtaisesti toimineet pandemia-aikana. Tärkein muutos normaalioloihin on ollut pooliyritysten, toimialaliitto PTY:n ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyön ja yhteydenpidon tiivistäminen.”
Yksi Kauppa- ja jakelupoolin perimmäisistä tarkoituksista on pyrkiä parantamaan jäsenyritysten toimintaedellytyksiä myös poikkeusoloissa. Se merkitsee yhteisten viestien kokoamista sekä yhdistyksen että poolin tasolla, ja näiden viestien välittämistä viranomaisille. Vastavuoroisesti välitetään yritysten suuntaan viranomaisten kysymyksiä ja pyyntöjä.
”Olemme maaliskuun alkupuolelta alkaen olleet viikoittain yhteydessä kaikkiin pooliyrityksiin, esimerkiksi vaihtamalla tietoa ja järjestämällä tilannekokouksia. Varsinkin pandemian alussa, jolloin yleinen epävarmuus oli suurimmillaan, olimme myös paljon suorassa yhteydessä puolin ja toisin. Kynnys pirauttaa on matala, kun kumppanin tuntee jo entuudestaan”, Kulonen sanoo.
”Saatoin esimerkiksi ottaa yhteyttä yrityksiin, joilta tarvittiin kyselyjä syvällisempää tietoa ja näkökulmaa, tai jos haluttiin varmistaa että heiltä saamamme viesti oli tulkittu oikein. Kattavakaan kokonaiskuva ei välttämättä anna käsitystä siitä, mitkä seikat ovat yrityksille tärkeimpiä jossain asioiden kokonaisuudessa.”
Kynnys pirauttaa on matala, kun kumppanin tuntee jo entuudestaan.
Luottamuksella torjutaan epävarmuutta
Epävarmuus on ollut koko ajan läsnä kevään varautumistyössä, etenkin poikkeustilan alussa.
”Yhteistyö sujui todella luontevasti joka suuntaan. Uutta oli, että käytimme yhteydenpidossa etäneuvotteluvälineitä fyysisten tapaamisten välttämiseksi”, Kulonen kuvaa.
”Yritykset omalta osaltaan siirtyivät käyttämään kriisijohtamismallejaan, jolloin heiltä osallistui yhteistyöhön isompi joukko väkeä. Se ei tuottanut ongelmia, sillä yritysten pääasiallisia yhteistyöhenkilöitä pyrittiin aina informoimaan, mitä kulloinkin tapahtuu.”
Aina on kuitenkin varaa parantaa. Kulonen lupaa, että PTY ja pooli pyytävät lähiviikkoina yrityksiltä yhteistyöstä välipalautetta, jonka perusteella käytäntöjä voidaan tarvittaessa säätää yrityksiä paremmin palveleviksi.
”Viime kädessä toimintaamme ohjaavat poolin toimintaohjeet ja poikkeusolojen toimintamallit, mutta niidenkin kehyksissä voidaan muuttaa toimintatapoja dynaamisesti yhteistyökumppanien toiveiden mukaan.”
Kunnollista tilannekuvaa
Valmiusasiamies Jaakko Pekin mielestä huoltovarmuusyhteistyö on toiminut myös valtion näkökulmasta erittäin hyvin. Pandemiatilanteen hoitamisessa nimenomaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö on ollut avainasemassa.
”Suomalaisen yhteiskunnan kriittiset toiminnot eivät olisi pysyneet tänä keväänä käynnissä ilman elinkeinoelämän panosta. Yhdessä pooliyhteistyöhön sitoutuneiden yritysten kanssa olemme onnistuneet varmistamaan markkinoiden toimintavarmuuden, ja suomalaisten ruokahuolto on toiminut lähes normaalisti, normaalien kanavien kautta”, Pekki kehuu.
Ilman kunnollista tilannekuvaa ja -ymmärrystä operatiivisesta toiminnasta päätösten tekeminen olisi ollut täysin mahdotonta myös valtionhallinnossa.
”Huoltovarmuuskeskus pooleineen on toiminut keskustelun ja suunnittelun reittinä valtionhallinnon ja elinkeinoelämän välillä. Verkoston kautta on myös kerätty eri toimijoiden tilannekuvaa, yhdistetty sitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja välitetty sitä eteenpäin julkiselle hallinnolle ja takaisin elinkeinoelämälle.”
Yhteisellä tilannekuvalla on ollut valtava merkitys tilanteen hoitamisessa. Sitä on tarvittu pohdittaessa yhdessä tarvittavia toimenpiteitä sekä seurattaessa niiden toimeenpanoa.
”Ilman kunnollista tilannekuvaa ja -ymmärrystä operatiivisesta toiminnasta päätösten tekeminen olisi ollut täysin mahdotonta myös valtionhallinnossa.”
Järjestelmä testissä
Suomalaisen huoltovarmuuden kivijalkaa – eri toimijoiden välistä yhteistyötä – on testattu näin laajasti viimeksi 1940-luvulla. Pekin mielestä pandemia osoitti, että elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyöhön perustuva huoltovarmuusmallimme toimii edelleen.
Sähköt ovat pysyneet päällä, taloissa on riittänyt lämpöä, vettä on tullut hanasta ja ruokaa on saanut kaupasta lähes häiriöittä.
”Ymmärrettävästi tositilanteissa löytyy aina kehitettävää ja tulee yllätyksiä. Olemme kuitenkin onnistuneet erinomaisesti huoltovarmuuden lakisääteisissä perustehtävissä, vaikka uusissa suunnittelemattomissa erityistehtävissä alussa kompuroitiin”, Pekki pohtii.
”Sähköt ovat pysyneet valtakunnassa päällä, taloissa on riittänyt lämpöä, vettä on tullut hanasta ja ruokaa on saanut koko ajan kaupasta lähes häiriöittä. Minulle tämä on osoittanut, että olemme tehneet ja teemme oikeita asioita, ja että toimintaa on hyvä kehittää edelleen suomalaisen mallimme pohjalta.”
Kuva: Juha Nenonen
