Mitä kuuluu kausityövoimalle?

13.5.2020

Marja- ja vihannestiloille rektyroidaan parhaillaan kausityöntekijöitä ulkomailta ja kotimaasta. Uusi vaihe alkaa, kun 14.5. rajat aukeavat sekä EU-maista tuleville työntekijöille että unionin ulkopuolelta tulevalle 3000 hengen lisäkiintiölle.

Suomen rajaliikenteen rajoittaminen koronapandemian seurauksena vaaransi kertaheitolla ulkomaisen kausityövoiman maahantulon, joka on kotimaiselle marja- ja vihannestuotannolle kriittisen tärkeä. Sen takia huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva Alkutuotantopooli selvitti yhdessä MTK:n kanssa kausityövoiman tarpeen ja Huoltovarmuuskeskus (HVK) välitti siitä tilannekuvan vastuussa oleville Työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) ja Maa- ja metsätalousministeriölle (MMM).

Elintarvikehuollon turvaaminen ei ole yksinkertaista näissä olosuhteissa. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa merkittävä osa lihantuotannon kapasiteetista on viruksen leviämisen takia poissa pelistä ja ongelmat suuria. Onneksi meillä ei ole niin.” Juha Mantila, HVK

 

TEM kokosi nopeasti työryhmän, joka alkoi 25.3. pohtia ja edistää asiaa. MMM laati huhtikuun puolivälissä listan 1500 nimetystä EU:n ulkopuolelta tarvittavasta kausityöntekijästä. Lista toimitettiin rajaviranomaiselle joka tekee lopullisen päätöksen maahantulosta.

”Meidän tehtävämme työntekijä-asiassa on tilannekuvan muodostaminen ja sen välittäminen ministeriöille. Lisäksi tuomme huoltovarmuusnäkökulmaa päätösten valmisteluun. Päätösvalta ja vastuu ovat kuitenkin toisaalla”, muistuttaa elintarvikehuollon varautumisesta vastaava valmiusasiamies Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksen Perustuotanto-osastolta.

Hänen mielestään HVK:n rooli on kevään mittaan hämärtynyt kansalaiskeskustelussa ja mediassa.

”Yleisesti luullaan, että pystyisimme hoitamaan kaikki huoltovarmuuteen liittyvät asiat nappia painamalla järjestykseen. 50 työntekijän asiantuntijavirastona meillä ei ole varsinaista viranomaisroolia eikä määräys- eikä ohjausvaltaa yrityselämän eikä viranomaisten suuntaan. Kaikki edistämämme toimenpiteet – kuten tämä kausityöasia – etenevät viranomaisreittiä siitä vastaavien ministeriöiden toimesta."

Rajat aukeavat työvoimalle

90 prosenttia ensimmäisen listan 1500 työntekijästä on Ukrainasta, mistä väkeä on tullut omia reittejään jo ennen rajaliikenteen rajoittamista. Lisäksi yksi 200 työntekijän suora lento Kievistä ehti tulla Helsinkiin 26.4. ennen kuin Ukrainan hallitus ensin pysäytti lennot ja salli ne 5.5. jälleen valtioiden neuvottelujen tuloksena. Ihmisiä oli siinä välissä saapunut myös Valko-Venäjän kautta.

Suomen hallitus on 6.5. päättänyt 3000 EU:n ulkopuolelta tulevan työntekijän lisäkiintiöstä, jonka osalta raja aukeaa 14.5.. Samalla päivämäärällä rajat avautuvat myös EU:n sisäiselle työmatkaliikenteelle, mikä mahdollistaa kausityöntekijöiden tulon myös EU:n alueelta, esimerkiksi Baltiasta.

”Tämä porukka riittää Juhannukselle asti. Sen jälkeen työvoimantarve kasvaa nopeasti. On arvioitu, että kesäsesongin huippuaikana Juhannuksesta alkaen väkeä tarvitaan 15 000 - 20 000 henkeä”, Mantila sanoo.

”Väkeä on siis tulossa EU:n alueelta ja sen ulkopuolelta, sekä kotimaasta. Miten tämä paletti loputa jakaantuu, sen tietävät tuottajajärjestöt ja MMM, jotka ovat ovat arvioineet tarpeen ja nimenneet henkilöt. Samoin luonnonmarjojen poiminta on oma kysymyksensä, johon nyt tiedossa olevilla ratkaisuilla ei ole vaikutusta.”

Toimiva kompromissi

Kaikki tilat ovat huoltovarmuuskriittisiä. Työntekijälistoja laadittaessa kuitenkin painotettiin kokeneen työvoiman kriittisyyttä tilojen jatkuvuudelle. Mantila arvioi, että tilanteesta voidaan selvitä riittävän hyvin, jos maahan saadaan rekrytoitua ja tuotua ajoissa nämä yhteensä 4500 kokenutta ulkomaista kausityöntekijää, ja jos heidän rinnalleen saadaan rekrytoitua tarpeeksi ensikertalaisia kotimaasta ja EU-alueelta.

Sadan prosentin onnistumista ei kukaan odota.

”Nämä 4500 kausityöntekijää ovat tilojen nimeämiä ja toivomia henkilöitä, jotka ovat pääsääntöisesti olleet samoilla tiloillla aikaisemmin – usein monena kesänä – ja jotka osaavat sesonkiin kuuluvat työt. Riippumatta siitä, tuleeko ihminen ulkomailta tai kotimaasta: jos hän ei tunne niitä töitä, hänet pitää niihin perehdyttää”, Mantila pohtii.

”Tuotanto onnistuu varmasti myös tottumattomalla työvoimalla, jos tilalla on riittävästi kokeneita työtovereita, jotka voivat opastaa ja johtaa työtä. Jos esimerkiksi yksi viidestä tuntee työt entuudestaan, tilanne on parempi kuin että pellolla olisi kymmeniä ihmisiä, jotka eivät tiedä alkuunkaan, mitä siellä pitäisi alkaa tekemään.”


 

Työvoimaa myös kotimaasta

Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta kertoo kotimaisten kausityöntekijöiden rekrytoinnin käynnistyneen hyvin. Tarkoitusta varten on perustettu työtäsuomesta.fi -verkkopalvelu, jonka kautta välitettyjä työntekijöiden ja työnantajien ilmoituksia sovittelee neljä työvoimaneuvojaa yhteistyössä TE-keskusten kanssa.

Työtäsuomesta.fi on sekä työnhakijoille ja tiloille se tärkein väylä kotimaisen kausityövoiman rekrytointiin. Viime viikolla siellä oli auki 2100 työpaikkaa. Huhtikuun loppuun mennessä tarvittavat 1500 kausityöntekijää ovat nyt suurin piirtein löytyneet. Tähän mennessä tasapaino koti- ja ulkomaisen työvoiman välillä on ollut hyvä.”

Tilat ovat kertoneet, että kotimaasta rekrytoidut henkilöt ovat varsin kirjava joukko.

”Yksi ryhmä ovat ensikertalaiset opiskelijat, joiden toivotaan palaavan heidät palkanneille tiloille kesätyöhön myöhempinäkin vuosina. Jonkin verran on myös lomautettuja, joiden kohdalla työnantajat kuitenkin pelkäävät, että lomautus päättyy äkillisesti ja työntekijän on palattava varsinaiseen työhönsä.”

Ulkomaalaiset jo töissä

Karanteenit eivät enää häiritse ulkomaisten kausityöntekijöiden työskentelyä, sillä ensimmäiset ukrainalaiset tulivat tiloille maaliskuussa jo ennnen koronarajoituksia tekemään erityistä harjaantuneisuutta vaativia kausisesongin valmistelevia töitä. Myös myöhemmin tulleilta karanteeni on pääasiassa jo ohi.

Opiskelijoiden rekrytointi on helpompaa kasvukeskusten lähellä ja siellä, missä on paljon nuoria ihmisiä. On kuitenkin paljon tiloja, joiden ympäristössä heitä ei löydy, ja ollaan ulkomaisen työvoiman varassa.” Marko Mäki-Hakola, MTK

 

”Ministeriön lähettämässä tarkemmassa ohjeessa mahdollistettiin työnteko myös karanteeniaikana, mikäli henkilö pystyy työskentelemään täysin erillään muista. Samoin helpotetiin ulkomaisen työntekijän siirtymistä työpaikasta toiseen, mikäli työt esimerkiksi loppuisivat ensimmäisessä paikassa ja muualla niitä vielä olisi tarjolla”, Mäki-Hakola kehuu.

”Harjaantuneita työntekijöitä tarvitaan ensikertalaisten perehdyttäjinä jossain määrin jo nyt, mutta ennen kaikkea Juhannuksen jälkeen, kun isompi joukko kausityöläisiä saapuu sadonkorjuuseen. Tällä hetkellä työntekijät tekevät istutuksia, hallantorjuntaa ja vastaavia valmistelevia töitä.”

Tuotanto pienenee

Tämän vuoden tuotantomääriä on vielä mahdotonta ennustaa, ja lopulliset määrät selviävät aikanaan tilastoista. Varmaa kuitenkin on, että normaalivuoteen verrattuna tuotanto pienenee.

”Huoli työvoiman saatavuudesta on vaikuttanut tilojen päätöksiin: jossakin tuotantoa leikataan ja jotkut tilat eivät ole lähteneet ollenkaan tuottamaan. Toisaalta ne, jotka ovat siihen lähteneet, pääsääntöisesti arvioivat pystyvänsä tekemään sen haluamallaan tavalla.”

Tehtyjen laajojen kyselyjen perusteella MTK:lle on syntynyt hyvä käsitys tiloista ja niiden työvoimantarpeesta. Sen ansiosta työntekijöiden yhteenotot on pystytty kohdentamaan tiloille, joilla tarve on akuutein.

”Rekrytoinnin tilanne se on hyvässä mallissa, ja selviää päivä päivältä. Lopullisen tilanteen pitäisi olla selvillä kesäkuun puolivälissä, ennen varsinaisen sesongin alkua.”

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli