Ruokaa ilman sähköä

9.9.2015

Sähköjen katkettua ei tarvitse tyytyä popsimaan kylmää purkkiruokaa tai eineksiä.

Sähkön tulon keskeytyessä monet tavallisesti helpot ruoanlaittoon liittyvät toimet muuttuvat kertaheitolla hankaliksi. Onneksi sähköttömiä konsteja löytyy perinteisistä ruoanvalmistuksen tavoista, muistuttaa Jyväskylän yliopiston dosentti Maarit Knuuttila, joka on tutkinut muun muassa suomalaista ruokaperinnettä.

”Hankalinta on, jos ruokaa ei saa lämmitettyä, sillä kypsennetty ruoka sulaa paremmin – ja ennen kaikkea koska olemme siihen tottuneet. Lisäksi monen ruoka-aineen kohdalla kypsentäminen vähentää ruoan pilaantumisen ja ruokamyrkytyksen riskiä”, Knuuttila kertoo.

”Esimerkiksi kanaa ei kannata salmonellariskin takia nauttia raakana. Myös kala ja jauheliha ovat käsittelemättöminä erittäin herkkiä pilaantumaan.”

Ruoan kypsentäminen onnistuu sähköttäkin niissä kodeissa, joissa on puilla lämpiävä tulisija tai saunan kiuas, tai kaasugrilli parvekkeella.

”Kaupasta saatava kertakäyttöinen hiiligrilli ja taloyhtiön pihalle tehtävä nuotio ajavat nekin saman asian. Muurikkapannu toimii nuotiolla erinomaisena kotimaisena wok-pannuna, jolla voi valmistaa muutakin ruokaa kuin pelkkiä räiskäleitä. Sen mahdollisuudet ovat rajattomat.”

Hauduttamalla tehokkaammin

Knuuttila muistuttaa, että hätätilassa tullaan toimeen vähemmälläkin lämmöllä.

”Vähävarainen kansa kypsensi aikoinaan ruokansa hauduttamalla lämmitykseen käytettävien tulisijojen lämmössä. Uunipuurojen ja laatikoiden ohella kaakeliuunin pesän 55-60 asteen jälkilämmössä kypsentyy muutamassa tunnissa pataruoka, jossa pohjalla on riisi ja sen vaatima neste, ja sen päällä kanankoivet”, Knuuttila kertoo.

”Nuotiolla alkukypsennetyn ruoan voi loppukypsentää perinteisessä heinälaatikossa, jonka moderni versio voisi olla sanomalehdillä täytetty styrox-kylmälaukku. Sellaisen käyttöä kannattaisi muutenkin harkita, jos haluaa säästää energiaa. Kananmunatkin kypsyvät kiehauttamisen jälkeen itsekseen eristävän peitteen alla sopivan koviksi.”

Myös kylmyyttä tarvitaan

Sähköttömyys tuottaa ruoanlaittajalle lämpimänä ja kylmänä vuodenaikana erilaisia ongelmia. Talvella hygienian ylläpitäminen on helpompaa ja ruoka säilyy helpommin kuin kesällä. Pakkasoloissa parveke korvaa pakastimen. Toisaalta ruoan lämmittäminen on hankalampaa eikä talvella ole samoja mahdollisuuksia tuoreruoan saamiseen kuin kesällä.

Maarit Knuuttila muistuttaa, että perinteiset säilöntämenetelmät kuten hilloaminen, suolaaminen, etikassa säilöntä ja savustus jatkavat monen myös pakastimessa säilytetyn tuotteen elinikää.

Kylmän puutteen korvaamiseksi Knuuttila kehottaa varautumishaluisia kansalaisia opettelemaan perinteisiä säilöntämenetelmiä, kuten suolaamista, etikassa säilöntää ja savustusta. Niillä voi jatkaa myös monen sulaneessa pakastimessa säilytetyn tuotteen elinikää.

Samoin kotona kannattaisi säilyttää kunnollista vanhan ajan keittokirjaa, sillä sähkökatkon yllättäessä ohjeita ei enää voi etsiä netistä.

”Kodissa säilytettävässä kotivarassa olisi hyvä pitää mukana riittävästi suolaa ja etikkaa, joilla saadaan hätätilassa pakastimesta talteen arvokkaat hirvipaistit ja muut lihat. Samasta syystä kotona kannattaisi säilyttää myös sokeria, jolla hilloamalla ehtisi tallentaa pakastimessa sulavien kesän marjojen aromit.”

 

Mitä tehdä sulavalle pakastimelle?

Kun sähkö katkeaa, innokkaan pakastajan valtaa helposti paniikki. Sähkökatkoksen pitää kuitenkin kestää pitkään, tavallisesti 12-24 tuntia, ennen kuin pakastimen lämpötila nousee plussan puolella. Sulamisaika riippuu pakastimen koosta, tyypistä ja eristyksen paksuudesta, sekä täyttöasteesta ja huoneen lämpötilasta.

Arkkupakastin pysyy kylmänä pitempään kuin kaappipakastin, ja molemmille voi ostaa lisäaikaa eristävällä täkillä tai muulla vastaavalla kerroksella peittämällä. Myös huonelämpötilaa kannattaa pudottaa, jos mahdollista.

Moderneissa pakastimissa on sisälämpötilan mittarit ja varoitusvalot, joiden avulla voi tarkkailla tilannetta. Pakasteet säilyvät syömäkelpoisina, mikäli niiden lämpötila ei ehdi nousta plussan puolelle. Sen vuoksi pakasteet kannattaa tarvittaessa siirtää parvekkeelle, jos ulkona on pienikin pakkanen. Lämpötilan heilahtelu saattaa kuitenkin heikentää esimerkiksi marjojen rakennetta.

Tiedä, mitä pakastimessasi on

Knuuttila muistuttaa, että pakastinta kannattaa availla mahdollisimman vähän, jotta kallisarvoista kylmyyttä ei pääsisi karkuun.

”Katkosten varalta kannattaisi kirjata, mitä elintarvikkeita pakastimessa on, ja missä päin ne sijaitsevat, sekä merkitä sisältö selkeästi pakkauksiin. Sisällön koluaminen ja etsiskely kansi avoimena lämmittää pakastimen sisuksia tehokkaasti.” 

Jos sähkökatkos kuitenkin pitkittyy ja pakastimen sisälämpötila nousee plussan puolelle, sulaneille pakasteille täytyy lopulta tehdä jotain. 

"Aivan aluksi kannattaa syödä jäätelö, sillä se menee käyttökelvottomaksi ensimmäisenä. Sen jälkeen kannattaa syödä tai käsitellä liha, kala ja muu valkuaisainepitoinen ruoka. Tässä auttaa suolaaminen, savustaminen ja joissakin tapauksissa jopa kuivaaminen”, Knuuttila listaa pakastimen purkujärjestystä. 

”Monille pakastimen arvokkain sisältö ovat itse kerätyt marjat ja sienet, jotka onneksi säilyvät sulaneenakin pisimpään. Marjat voi hillota sokerin avulla tai jopa säilöä alkoholilla. Sienet voi suolata.” 

 

Illallinen kynttilänvalossa

Sähköjen katkeaminen ei pysäytä herkuttelua.

Mitä tehdä, jos kotiin on tulossa vieraita illalla ja sähköt ovat olleet poikki koko päivän? Dosentti Maarit Knuuttila vakuuttaa, että kotona olevista aineksista voi laatia herkullisen kokonaisuuden, jonka valmistamisessa ei tarvita vatkaajaa eikä sähköhellaa.

Vastaavanlaisen illallisen voi myös loihitia kesämökillä, jossa ei ole sähköjä.

Alkuruoaksi Knuuttila tarjoaisi graavattua lohta tai tönkkösuolattuja muikkuja.

”Kalaa voi myös fileoida ohuiksi siivuiksi, jotka kypsytetään happamalla sitruunamehulla tai etikalla alkupalaksi. Lapamatovaaran takia vain merikalaa ja sisämaan kaloista muikkua ja siikaa uskaltaa syödä raakakypsytettynä. Kastikkeeksi sopisi esimerkiksi piparjuurella maustettu kermaviili tai smetana.”

Pääruokana Knuuttila tarjoaisi nuotiolla kypsennettyä loimulohta tai muuta hiillostettua kalaa, ja sen seurana nuotiolla keitettyjä perunoita tai nauriita. Kokeilunhaluinen voi tarjota rosvopaistia, jossa kasvikset ja lihat kypsyvät nuotion alle maahan kaivetussa folionyytissä.

Jälkiruoaksi sopivat mansikat à la Romanoff eli pilkotut mansikat, joiden kastikkeessa on valkoviiniä tai sitruslikööriä, sekä appelsiinimehua ja appelsiininkuorta.

”Jos viitsii kokeilla käsin vatkaamista, mansikoiden kanssa kanssa sopisi kermavaahto. Luonteva vaihtoehto on myös sulavasta pakastimesta pelastettu jäätelö”.

 

Jälkiruokia ilman sähköä

Suklaamoussea avokadosta

Kypsä pehmeä avokado soseutuu myös vispilällä, ja kun soseen maustaa kaakaojauheella ja makeuttaa vaikkapa hunajalla, saa suklaamoussemaisen lopputuloksen. Seosta kannattaa ohentaa vedellä.

Hunajaomenat

Omenoista saa mukavan jälkiruoan hunajalla makeutettuna ja kanelilla ym. mausteilla maustettuna, johon voi sekoittaa vaikkapa rouhittuja pähkinöitä tai manteleita. Samaan tapaan voi hyödyntää muitakin hedelmiä.

 

Jussi-Pekka Aukia

Teksti ja Maarit Knuuttilan valokuva

 
 

 

 

Jaa artikkeli